Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Blogissani kirjoitan hyvinvoivasta vanhemmuudesta, pienen lapsen unesta, satuhieronnasta ja mindfulnessista.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

14.4.2015
Jaa kavereille:

Mitä mindfulness on tuonut elämääni?

Mitä on mindfulness? Se on tietoisuustaitoja, hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Se on aistien herättelyä. Omien ajatusten hyväksymistä. Arvostelemattomuutta. Rakkauden välittämistä itselle ja sen jälkeen muille. Mindfulnessissa on tarkoitus huomata, mitä juuri siinä hetkessä tapahtuu ja mitä omassa päässä liikkuu, arvioimatta ja arvostelematta mitään.

Olen aloittamassa opinnot mindfulness-ohjaajaksi. Olen työstänyt koulutukseen liittyvää ennakkotehtävää. Mitä mindfulness on tuonut elämääni? Millaisia käännekohtia olen kokenut? Mitä hyvää olen oppinut itsestäni harjoittelun aikana?

Aloin tutustua mindfulnessiin kolmisen vuotta sitten. Huomasin, että mindfulness-kursseja tarjotaan työväenopistoissa ja aikuisopistoissa ja että myös psykiatrian puolella mindfulness on kova sana. Kävin erilaisia lyhytkursseja, jotka vähän tutustuttivat minua mindfulnessin maailmaan. Vuosi sitten keväällä osallistuin mindfulness-intensiivikurssille ja viime syksynä jatkokurssille. Niiden myötä minulle avautui, miten laajasta asiasta on kyse.

Olen omassa elämässäni saanut valtavan hyödyn mindfulnessista ja siksi haluan kouluttautua myös ohjaajaksi ja näin päästä viemään eteenpäin mindfulness-sanomaa.

Mitä mindfulness on tuonut elämääni? Koen, että tiedostan paremmin kehoni tuntemukset ja omat tunteeni ja ajatteluni. Osaan katsella asioita aiempaa laajemmasta perspektiivistä. Tunnistan esimerkiksi: Tämä on stressaantunutta ajattelua. En lähde enää negatiiviseen ajatteluun mukaan niin voimakkaasti. Osaan ohjata itseäni aiempaa paremmin myönteisen ajattelun äärelle. Lasten kanssa olen rauhallisempi ja huomaan ottavani tauon ennen reagointia. Olen siirtynyt automaattiohjauksesta tietoiseen reagointiin. Tiedostan sisäisen puheeni enkä anna sille enää niin paljon valtaa. Olen oppinut lempeyttä itseäni kohtaan. Ja se on ollut iso askel, olen ollut vuosia suorittaja ja piiskannut itseäni aina vaan parempiin suorituksiin. Olen myös oppinut olemaan taistelematta tunnetta vastaan. Kun tunteen antaa tulla ja olla ja hyväksyy sen, se menee paljon nopeammin pois. Ennen jäin vellomaan tunteisiin kiinni päiväkausiksi. Tai jopa viikkokausiksi. Minulla on hyvin yliaktiivinen mieli, joka on tyypillisesti ajatellut asioita negatiivisen kautta. Nyt olen oppinut toisenlaista tapaa ajatella asioita. Mindfulness on tuonut hyvinvointia elämääni.

Mindfulness-ohjaajaopintoni sisältävät sekä teoriaa, käytäntöä että ohjausharjoittelua. Minua kiinnostaa erityisesti mindfulness ja vanhemmuus. Mitä mindfulness voi tuoda vanhemmuuteen? Mitkä ovat sen hyödyt vanhemmuudessa? Miten lapsille voi opettaa mindfulnessia?

Onko mindfulness sinulle tuttua? Mitä mindfulness on tuonut sinun elämääsi?

7.4.2015
Jaa kavereille:

Mikä auttaa väsymykseen?

Pienten lasten vanhemmuuteen liittyy usein väsymys. Lapsi heräilee öisin ja herättää myös vanhempiaan. Vanhempien yöunet jäävät lyhyiksi, kun vanhemmat ottavat illasta omaa aikaa ja menevät myöhään nukkumaan. Ja aamuvirkut lapset heräävät jo kuudelta uuden päivän touhuihin.

Kerromme mielessämme erilaisia tarinoita. Tarinoita on aina ja ne voivat olla myös hyviä. Eduksi on kuitenkin luopua niistä silloin, kun ne pahentavat omaa tilannetta. Yksi käytännön tilanne, jossa tarinoista irtautuminen voi olla hyödyksi, on jatkuvan unenpuutteen kohtaaminen.

Öisin ei kannata tuijottaa kelloa ja laskea omien unien määrää. Väsymys on väsymystä, sitä ei kannata lietsoa lisää ajatuksilla tämä on kamalaa, en selviä, olen kuin humalassa. Yleensä nämä ajatukset vain pahentavat tilannetta. Väsymyksen voi ajatella tämän hetken tuntemuksena eikä kannata lähteä rakentamaan kauhutarinoita loppupäivästä tai huomisesta.

Mistä asioista voi olla kiitollinen tässä elämänvaiheessa? Vaikka on väsynyt, niin kiitollinen voi olla vaikka siitä, että saa olla kotona lapsen kanssa, jota kovasti toivoi ja jota rakastaa. Unenpuutteen ja väsymyksen sijaan on hyvä keskittyä tähän elämänvaiheeseen ja arjen ohikiitäviin hetkiin. Mistä voin kokea kiitollisuutta juuri nyt?

Kun ei ajattele mitään, ei kärsi yhtä paljon. Jos keskittyy vain tuntemaan väsymyksen kehossaan, se ei ehkä tunnukaan niin pahalta. Mitä voin juuri nyt tehdä tälle asialle? Auttaisiko happihyppely tai pieni rentoutumisharjoitus? Välipala tai pieni köllöttelyhetki? Mikä auttaisi minua jaksamaan? Mikä tekisi juuri tästä hetkestä mahdollisimman hyvinvoivan?

Väsyneenä kannattaa olla armollinen itselleen. Kun tiedostaa, että oma tahmeus johtuu univajeesta, on helpompaa olla itselle myötätuntoinen. Kotitöiden voi antaa odottaa, ehkä pienet nokoset ovat sen sijaan parempi vaihtoehto juuri sillä hetkellä. Monesti myös puoliso alkaa väsymyksen hetkellä tuntua huonolta tai väärältä. Silloinkin kannattaa muistaa, että luultavasti kyse on siitä, että on itse niin väsynyt että toinen käy sen takia hermoille. Väsyneenä asiat eivät luista, jaksamattomuus alkaa helposti ahdistaa ja asiat tuntuvat kaatuvan päälle. Omaa epätäydellisyyttä voi olla vaikeaa sietää. En olekaan jaksava tehopakkaus vaan nalkuttava ja kyyninen. Sen sijaan että lähtisi sättimään itseä siitä ettei saa mitään aikaiseksi, on parempi olla itselleen armollinen ja kannustava. Olisiko parempi vaihtaa nalkuttava äänilevy omassa päässä kannustavaksi: Tämä on normaalia, olen hyvä näin, kaikki menee hyvin. Jos tuntuu, että oma väsymys on liiallista, on hyväksyttävää pyytää apua ammattilaisilta. On hyvää vanhemmuutta pyytää ja ottaa apua vastaan silloin kun sille on tarve. Kotipalvelua ja keskusteluapua on saatavilla.

Keskustelu ja vertaistuki on parasta lääkettä väsymykseen. Myös muut vanhemmat ovat väsyneitä; et ole ainut, joka elää sumussa. Eikä ole niin, että vain heikot väsyvät ja uupuvat. Juttele muille väsymyksestä, tuuleta tunteita. Vanhempana ei ole hyvä jäädä liian yksin, vertaistuki pikkulapsiarjessa on ihan korvaamatonta. Ja muista, että vanhempana tarvitset myös omaa aikaa. Jos arki on vain lapsia varten olemista, uuvuttaa itsensä helposti ennen pitkää. Tauoton tekeminen pitää aivot ja kehon ylikierroksilla. Jokainen tarvitsee rauhallisia hetkiä ja hiljaisuutta. Kenenkään kruunu ei kiillotu olemalla marttyyri.

Jaksamisen näkökulmasta on tärkeää ravita itseään jatkuvasti. Läsnäololla, rentoutumisella, hyvillä kirjoilla, sosiaalisilla kontakteilla. Vanhemmuuden ydin on itsensä rakastamisessa ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa. Kun itse voi hyvin, koko perhe voi hyvin.

Ei kannata keskittyä ajattelemaan vähäunisia öitä, kannattaa keskittyä mieluummin positiivisiin asioihin ja olla kiitollinen ihanasta lapsesta, joka kyllä jossain vaiheessa alkaa nukkua kuin tukki ja teininä sitä saa jo repiä ylös sängystä. Mutta kannattaa muistaa myös se, että lapsen uneen pystyy vaikuttamaan, monesti aika yksinkertaisin keinoin. Myös minä teen unikouluohjauksia ja autan perheitä kohti parempia yöunia. Jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita voi käsitellä kanssani ratkaisukeskeisen valmentamisen avulla.

Mikä auttaa sinua väsymyksen hetkellä? Mistä sinä saat voimaa?

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat kirjoitukseni:

28.3.2015
Jaa kavereille:

#ihanaäiti

Muutama yrittäjä-äiti pisti pystyyn #ihanaäiti-kampanjan. Minulle oli heti selvää, että olen mukana tässä kampanjassa. En päässyt mukaan ideointipalaveriin enkä yhteiskuvauksiin, mutta halusin olla tässä kampanjassa mukana blogini kautta.


Mitä?
Tuetaan äitiyttä ja äitiyden erilaisia valintoja jakamalla kuvia ja tekstejä somessa #ihanaäiti-hashtagiä käyttäen.
Miksi?
Tavoitteena on tukea äitejä omannäköisessä äitiydessä. Tuomitseminen ei auta ketään vaan aito hyväksyminen ja myötätunto. Sen jälkeen, kun lapsen fyysiset ja psyykkiset perustarpeet on täytetty, loput äitiydestä on hienosäätöä.
Tarkoituksena on nähdä, mitä hyvää omassa ja muiden äitiydessä on.
Arvostelun sijaan voisi kysyä, miten jonkun valinta toimii ja mitä hyvää se on tuonut. Jokainen voi omalla toiminnallaan auttaa ja tukea toisia. Autetaan toisiamme ja itseämme olemaan #ihanaäiti.
Miten?
  • Jaa kuva itsestäsi somessa #ihanaäiti-hashtagiä käyttäen. Voit tuoda kuvassa tai kuvatekstissä esille sen miksi olet ihana äiti juuri sellaisena kuin olet.
  • Haasta samalla mukaan omat ihanat äitiystäväsi.
  • Jos bloggaat, kerro jokin merkittävä tarina tai ihanin onnenhetki omasta äitiydestäsi blogissa ja jaa teksti #ihanaäiti-hashtagiä käyttäen.
  • Haasta samalla myös ihanat bloggariäitiystäväsi mukaan.

Meillä tuoksuu paistovalmis pulla. #ihanaäiti

Meillä tuoksuu paistovalmis pulla. Niin ihanaa kuin olisikin olla pullantuoksuinen leipova äiti, niin minä en leivo pullaa. Jos meillä tuoksuu pulla, se tulee kaupan paistovalmiista pullista. Ennen äidiksi tuloani ajattelin, miten ihanaa on sitten leipoa pullaa lasten kanssa ja miehen tullessa töistä kotiin meillä tuoksuu ihana pullantuoksu. Mutta ei minusta äitiyden myötä tullut jauhopeukaloa eikä pullanleipojaa. En ollut sitä ennen äidiksi tuloani enkä ole nytkään. Mut hei, olen ihana äiti silti! Ja ehkä juuri siksi, etten pakota itseni tekemään jotain sellaista, mikä ei ole itselleni luontaista. Hampaat irvessä väkisin leivotut pullat (koska kyllähän jokaisen äidin kuuluu olla pullantuoksuinen äiti) olisivat tuskin kellekään kivat. Meillä paistovalmiit pullat vapauttavat omaa energiaani muuhun toimintaan lasten kanssa. Ne ovat helpottajia arjessa ja juhlissa. Joillekin toiselle äidille pullien leipominen on ihanaa aikaa lasten kanssa. Tai sitten omaa terapeuttista aikaa.

Äitiyden ilmapiiri on aika tuomitsevaa. Varmaan jokainen äiti on joskus ollut tilanteessa, että oma tapa olla äiti tulee tuomituksi joltain taholta. Tekee niin tai näin, niin aina tekee jonkun mielestä väärin päin. Ainakin jos menee lukemaan netin vauva-aiheisia keskustelupalstoja, niin siellä ei kyllä sanoja säästellä.

Imetin molempia lapsiani suunnilleen 2-vuotiaaksi asti. Omasta mielestäni olin ihana äiti. Mutta kuinka moni taho tuomitsikaan tämän. Kuinka paljon sainkaan (varsinkin esikoisen kohdalla) kuulla kummallisia mielipiteitä siitä, miten sairasta on imettää kävelevää ja puhuvaa lasta. Erityisesti näitä kuulin perhekerhoissa tai perhekahviloissa. Eli juuri niissä paikoissa, joissa äitien pitäisi tukea toisiaan. Toisen lapsen kohdalla näitä mielipiteitä ei enää kuulunut. Tai sitten en vain enää niitä kuunnellut. Luotin jo enemmän omaan tapaani olla äiti ja tehdä asioita omalla tavallani. Oman itseni ja omat lapseni tuntien. Sen kyllä muistan, että kuopuksen kohdalla terveydenhoitaja sanoi monta kertaa, että imetys pitää lopettaa lapsen täytettyä vuoden. En enää kertonut 1½-v- ja 2-v-neuvoloissa imettäväni. Voin vain kuvitella, millaisia kommentteja saavat kuulla ne, joiden imetys syystä tai toisesta loppuu kovin lyhyeen.

Tällä hetkellä osa työtäni ovat unikouluohjaukset ja uniluennot. Nämä uniasiat vasta ovatkin sellaisia, joista jokaisella on jokin mielipide: Lasta ei saa nukuttaa perhepedissä. Lapsi pitää nukuttaa perhepedissä. Lapsen pitää nukkua alusta alkaen omassa huoneessa. On lähes rikokseen verrattavissa, jos lapsi siirretään omaan huoneeseensa alle 2-vuotiaana. Lasta ei saa imettää yöllä enää puolen vuoden jälkeen. Unikoulua ei saa pitää, se traumatisoi lapsen. Mutta kuinka monesti olenkaan nähnyt, että huolellisesti suunniteltu ja lempeästi toteutettu unikoulu on pelastanut koko perheen. Vanhemmat ovat alkaneet jaksaa paremmin eikä parisuhteessa enää riidellä väsymyksen takia. Koko elämä avautuu uudella tavalla väsymyssumun jälkeen. Eikö kuitenkin ole niin, että hyvinvoivat vanhemmat kasvattavat hyvinvoivia lapsia? Antakaamme tilaa erilaisille ratkaisuille ja valinnoille. Tuetaan, ei tuomita.

Nyt haastaisin Juuri Sinut mukaan tähän #ihanaäiti-kampanjaan.

#ihanaäiti
#tuetaaneituomita
#stopmommywars
#moms4moms

24.3.2015
Jaa kavereille:

Kehupenkki

Jäähyn käyttö oli paljon esillä viime syksynä. Yhdysvaltalaisen UCLA-yliopiston tutkijat Daniel J. Siegel ja Tina Payne Bryson nostivat esille, että jäähy on tehoton ja jopa vahingollinen lapsen kehitykselle. Jäähyn käyttö on lapsen yksin jättämistä vaikeassa tilanteessa. Jäähyn vaikutus on sama kuin eristäminen. Joissakin perheissä jäähy on automaattirangaistus eikä sillä ole mitään yhteyttä siihen, mitä lapsen toivotaan oppivan jäähyn kautta. Jäähyä käytetään innokkaimmin silloin kun aikuinen on ärsyyntynyt. Siinä tilanteessa aikuisen itsensä olisi paras mennä rauhoittumaan.

Meidän perhe -lehdessä 1/2015 kerrottiin kehupenkistä. Kehupenkillä voi jokainen istua vuorollaan, ja muut perheenjäsenet keksivät, missä kaikessa hän on hyvä ja ihana.

Mitäpä jos kaikki ottaisivat käyttöön kehupenkin jäähypenkin sijasta? Kun tulee tunne, että tekisi mieli laittaa lapsi jäähypenkille, aikuinen voisi itse mennä hetkeksi jäähylle ja miettiä, miksi lapsi käyttäytyi niin kuin käyttäytyi. Mitä tarvetta lapsi haluaa ilmaista käyttäytymisellään? Käyttäytymisen takana on aina tunne ja tunteen takana tarve. On tärkeää katsoa lapsen käyttäytymisen taakse, ydintarpeeseen, mistä tunne ja siitä johtunut käytös on syntynyt. Kun aikuinen on itse rauhoittunut, on aika siirtyä kehupenkille ja kumpikin saa kehua kilvan toistaan. Missä kaikessa lapseni on hyvä? Mitkä ovat hänen vahvuuksiaan? Mistä hän ansaitsee kehuja? Missä itse olen hyvä? Mitkä ovat omat vahvuuteni? Missä olen lapseni mielestä hyvä? Mistä hän kehuu minua?

Lapset rakastavat kuulla omia vahvuuksiaan ja hyviä puoliaan. On tärkeää, että niitä sanotaan ääneen. Yhä uudestaan ja uudestaan. Lapsen olisi tärkeä kuulla mahdollisimman usein, miten ihana lapsi hän on ja miten uskomaton onni sinua vanhempana on kohdannut, että olet saanut juuri hänet lapseksesi. Olet äidille rakas ja isälle tärkeä ja isovanhempien aurinko. Ihanaa, että juuri sinä olet meidän lapsemme. Mitä positiivista sinä olet tänään sanonut lapsellesi? Entä mitä positiivisia ajatuksia olet tänään ajatellut itsestäsi ja omasta vanhemmuudestasi? Mistä sinä kehuisit itseäsi vanhempana?

16.3.2015
Jaa kavereille:

Satuhierontatunteja lapsille ja vanhemmille huhtikuussa

Aikuisten ja lasten yhteiset satuhierontatunnit jatkuvat huhtikuussa. Satuhierontatunneilla on myönteistä yhteyttä, iloa, leikkiä, voimaannuttavia satuja, läsnäolevaa vanhemmuutta, rentoutumista ja satuhierontaharjoituksia. Satuhierontatunnilla on vuorotellen liikunnallisia osuuksia ja satuhierontaa. Tunneilla käytetään myös elämyksellisiä elementtejä, kuten saippuakuplia, kankaita ja höyheniä. Satuhierontatunnit on suunnattu n. 2-vuotiaille ja sitä isommille lapsille.

Helmikuussa pidetyltä satuhierontatunnilta saatua palautetta

Ihanaa lämpöä ja läheisyyttä lapsen ja vanhemman välillä. Lapset jaksoivat keskittyä ihanien jaloitteluiden ansiosta. Kotona vielä mietittiin kovasti miten se jänis loikki ja miten karhu tallusti. Lapseni tuumasi: meinasin nukahtaa hierontaan! Eikö se silloin ole hyvän rentoutumisen merkki :)

Liikunnalliset osuudet olivat hyvää vastapainoa seesteisemmille rentoutuksen hetkille, auttoi leikki-ikäisiä keskittymään. Ryhmämme oli pieni ja intiimi, mutta luulen, että Heli olisi ohjaajana saanut vedettyä isommankin ryhmän lämminhenkisellä ja läsnäolevalla tavallaan. Kiitos — voin lämpimästi suositella kaikille!

Huhtikuun aiheet: Merimaailma sekä Kevät ja hyönteiset

Ma 20.4. klo 10.00‒10.45 teemana on Merimaailma. Kaloja, valaita, merihevosia, meritähtiä. Mitä kaikkea meressä voi olla? Voiko merestä löytää myös aarteen? Teemme mereen ja kaloihin liittyviä vuorovaikutusleikkejä ja satuhierontaharjoituksia.

Ma 27.4. klo 10.00‒10.45 teemana on Kevät ja hyönteiset. Miten perhoset lentävät ja leppäkertut vipeltävät? Millaisia kukkia maasta nousee? Miten siemenestä voi kasvaa taikapuu? Teemme kevääseen, hyönteisiin ja kasvuun liittyviä vuorovaikutusleikkejä ja satuhierontaharjoituksia.

Päivätunnit ovat Kulosaaressa Mommy&Me:n tiloissa. Satuhieronta maksaa 15 €/kerta tai 26 €/2 kertaa. Ilmoittautumiset tunneille: heli@kasvuntaika.fi.

Ma 27.4. on iltatunti klo 18.00‒18.45 yhteistyössä Vipeltävän Siilin kanssa. Liikuntaleikki- ja satuhierontatunti on suunnattu 1½‒4-vuotiaille lapsille yhdessä vanhemman kanssa. Paikkana on Oppimis- ja ohjauskeskus Ruskis. Tunti maksaa 15 € ja ilmoittautuminen on Vipeltävän Siilin nettisivujen kautta. Tämän liikuntaleikki- ja satuhierontatunnin aihe on Kevät ja hyönteiset.