Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Blogissani kirjoitan hyvinvoivasta vanhemmuudesta, pienen lapsen unesta, satuhieronnasta ja mindfulnessista.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

27.8.2015
Jaa kavereille:

Myötätunto itseä kohtaan

Myötätunnolla itseä kohtaan tarkoitetaan ystävällisyyttä ja hyväsydämisyyttä, lämpöä ja ymmärrystä itsekritiikin sijaan. Samalla tavalla kuin tunnet myötätuntoa toista ihmistä kohtaan hänen vaikeassa tilanteessaan, voit kokea myötätuntoa myös itseäsi kohtaan. Et haukkuisi ja sättisi hyvää ystävääsi epäonnistumisesta, älä tee sitä itsellesikään! Itsensä ruoskiminen ei motivoi ketään. Itsekriittisyys lisää ahdistusta ja masennusta ja pidentää stressireaktiosta palautumista. Ystävällisyys ja hyväksyntä itseä kohtaan sen sijaan lisäävät onnellisuutta ja hyvinvointia. Itsemyötätunnon avulla voimme pitää paremmin huolta itsestämme ja lisätä elämän laatua.

Ole lempeä itsellesi. Tarvitset oman sympatiasi ja myötätuntosi. Pistä merkille, milloin olet kova ja ankara itsellesi sanoissa ja teoissasi. Pehmennä suhtautumistasi, muokkaa sisäistä ääntäsi ystävällisempään suuntaan. Kun arvostelet itseäsi, pysähdy ja sano itsellesi jotain rohkaisevaa. Kosketa itseäsi ystävällisesti, taputa itseäsi kädelle, hiero väsynyttä olkapäätäsi. Kuvittele, että koetat rauhoittaa ystävääsi, joka on surullinen, väsynyt tai tolaltaan.

Kerro itsellesi, että olet hyvä juuri nyt. Kun otat uusia haasteita, ole armollinen itsellesi ja arvosta yritystäsi silloinkin, kun kaikki ei tunnu onnistuvan. Uskallat kokeilla uusia asioita helpommin, kun olet myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Vahvistat samalla positiivista energiaasi ja omia kykyjäsi.

Negatiivisen puheen ja kriitikon vaimentaminen on parhaita lahjoja, joita voimme itsellemme antaa. Kriittinen mielemme arvostelee meitä itseämme ja muita eikä juuri jätä tilaa toisenlaisille mielipiteille, vaihtoehdoille tai olosuhteiden vaikutuksille. Voit päättää jo tänään, että et enää anna negatiivisten ajatusten vallata mieltäsi vaan korvaat ne itsesi arvostuksella ja myötätunnolla itseäsi kohtaan.

Myötätuntoa itseä kohtaan voi kehittää monella tavalla, esimerkiksi mielikuvaharjoittelulla, keskittymällä omiin ajatuksiin ja niiden muuttamiseen ystävällisempään suuntaan, käyttämällä kehoa mielen rauhoittamiseen, sallimalla itselle epävarmuutta ja empimistä ja mindfulness-harjoitusten avulla.

Chris Germer on sanonut: Yksi itsemyötätuntoinen hetki voi muuttaa päiväsi kulkua. Monta itsemyötätunnon hetkeä voi muuttaa elämäsi.

Tämä kirjoitus kuuluu sarjaan Mindfulnessin hyödyt vanhemmuudessa.

19.8.2015
Jaa kavereille:

Kasvun Taika 1 v

Siitä on nyt vuosi, kun Kasvun Taika on perustettu. Kasvun Taika perustettiin, jotta pääsen hyödyntämään työssäni kaikkea ammattitaitoani ja tarjoamaan lapsiperheille vanhemmuutta sekä vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta tukevia palveluja. Palvelutarjontani on aika laaja, tykkään tehdä monipuolista ja vaihtelevaa työtä. Olen aina nauttinut lasten liikuntaryhmien ohjaamisesta ja olen tehnyt sitä jo 20 vuoden ajan. Pidän myös yksilötyöstä ja perheiden kohtaamisesta vaikkapa kotikäynneillä. Minulle on sydämen asia tukea vanhempien hyvinvointia.

Koulutukseltani olen sosionomi ja toimintaterapeutti. Viime maaliskuussa valmistuin ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Tällä hetkellä opiskelen mindfulness-ohjaajaksi, ja lokakuun lopulla olen aloittamassa lasten tunnetaito-ohjaajaopinnot. Nykyisessä työssäni yrittäjänä pystyn hyödyntämään sitä kaikkea tietotaitoa, jota olen vuosien varrella kerännyt.

Ennen yrittäjyyttä tein vuosia töitä ennaltaehkäisevän lastensuojelun parissa neuvolan perhetyöntekijänä. Opin niiden vuosien aikana valtavasti esimerkiksi unikouluohjauksesta, kiintymyssuhteen tukemisesta ja vanhempien kohtaamisesta. Mielessäni pyöri pitkään, miten voisin tehdä työtä niin, etten ole sidottu virka-aikaan ja niin, että pääsen työssäni hyödyntämään myös taitoani ohjata erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Syttyi idea. Luon oman työni. Pari vuotta tarvittiin rohkeuden keräämistä, jotta uskalsin irtisanoutua vakituisesta työsuhteesta ja ryhtyä yrittäjäksi.

Yrittäjyyteen liittyen minulla on ollut paljon ennakkoluuloja. Etten osaa enkä ymmärrä. On varmaan edelleenkin asioita, joita en osaa, mutta olen saanut koottua ympärilleni vahvan tukijoukon, joka auttaa minua erilaisissa yrittäjyyden haasteissa.

Parasta yrittäjyydessä on saada tehdä niitä asioita, joista nautin ja joissa olen hyvä. Työpäivät ovat erilaisia. Saan olla luomassa uutta. Haasteitakin on, mutta ne on tehty voitettaviksi. Kestää aikansa, että yritys tulee tunnetuksi.

Minulla on ollut ilo kohdata aivan ihania lapsiperheitä vuoden aikana. Olen ohjannut lukuisia liikuntaryhmiä sekä vauva- ja satuhierontakursseja, olen luennoinut uniasioista, käynyt kotikäynneillä unikouluohjausten tiimoilta ja päässyt aloittamaan myös ratkaisukeskeistä valmentamista. Minulla on onni ja ilo saada tehdä työtä, josta nautin ja joka ei aina edes tunnu tunnu työltä. Tästä on hyvä jatkaa. Kasvun Taika jatkakoon kasvuaan, ja olkoon yrittäjyyden toinen vuosi yhtä taianomainen kuin ensimmäinen vuosi oli.

5.8.2015
Jaa kavereille:

Mikä on unikoulu? Millaisia unikouluja on olemassa?

Mikä on unikoulu? Milloin unikoulun voi pitää? Mitä ennen unikoulua pitäisi huomioida? Millaisia unikouluja on olemassa?

Nimitystä unikoulu käytetään silloin, kun pyritään tietoisesti rytmittämään lapsen unta. Sana koulu viittaa siihen, että lapsi oppii uusia taitoja, mutta myös vanhemmat saavat mahdollisuuden kasvaa vanhempina ja samalla oppia uusia tapoja tukea kehittyvää lastaan.

Lapsen unikouluun liittyen on monenlaisia käsityksiä, sekä puolesta että vastaan. Äärimmäisin toteutusmuoto on huudatusunikoulu, jossa lapsi laitetaan sänkyyn yksin koko yöksi itkemään eikä hänen itkuunsa vastata millään tavoin. Unikoulun huono maine perustuu juuri tähän ajatukseen, että lapsi itkee yksin omassa huoneessaan, omassa sängyssään eivätkä vanhemmat tee mitään. Mielestäni keskeistä on arvioida unikoulun toteutustapaa. Unikouluja on paljon erilaisia eikä unikoulu automaattisesti tarkoita sitä, että lapsi itkee hysteerisesti tai että lasta ei voisi edelleen nukuttaa esim. perhepedissä (jos perhe niin haluaa).

Unikouluja on erilaisia. On hyvä valita sellainen menetelmä, joka sopii parhaiten omiin käsityksiin ja ajatuksiin. Tunnettuja unikoulumenetelmiä ovat esimerkiksi tassuttelu, pistäytymisunikoulu, positiivisten rutiinien menetelmä, Pantleyn pehmeä matka höyhensaarille, Tracy Hoggin unikoulu, Gordonin lempeä unikoulu perhepedissä nukkuville ja tuoliunikoulu. Osa unikouluista perustuu siihen, että lasta käydään aika ajoin rauhoittelemassa (esim. pistäytymisunikoulu), osa siihen, että aikuisen läsnäoloa vähitellen vähennetään tai häivytetään (esim. tassuttelu-unikoulu). Osa menetelmistä on vieläkin lempeämpiä, ilman kyyneleitä-metodeja (kuten Pantley ja Gordon). Tosin kokemukseni mukaan niissäkin lapsi saattaa jonkin verran protestoida ja itkeä. Samaa menetelmää on hyvä kokeilla ainakin viikko ennen kuin tekee johtopäätöksen, ettei se toimi. Parin illan kokeilu jää vain kokeiluksi, josta lapsi ei ehdi oppia mitään.

Mieti oletko itse valmis unikouluun ja myös onko lapsesi siihen valmis. Jos epäilet omaa valmiuttasi, ei ehkä ole vielä oikea aika unikoululle. Unikoulun ajan aikuisen pitäisi jaksaa olla rauhallinen, johdonmukainen ja kärsivällinen.

Useimmiten unikoulun tavoitteena on se, että lapsi oppii nukahtamaan itsekseen ja pystyy jatkamaan unia ilman vanhempien apua havahtuessaan yöllä hereille. Toki vanhemmat asettavat omat tavoitteensa unikoululle. Jossain perheessä voidaan lähteä siitä, että lapsi opetetaan ensin nukahtamaan itsekseen sänkyyn ja vasta myöhemmin vieroitetaan lapsi yösyötöistä.

Ennen unikoulua olisi hyvä tarkistaa, ettei lapsen yöheräily johdu esimerkiksi korvatulehduksesta tai allergioista. Jos on tarkoitus vieroittaa yösyötöistä, olisi lapsen oltava yli puolivuotias ja kiinteitä ruokia pitäisi olla useampi päivän aikana. Toki ennen puolta vuotta voi alkaa jo harjoitella esim. lapsen itsesäätelyn tukemista; sitä että lapsi oppisi vähitellen rauhoittamaan itse itsensä uneen. Uutta nukahtamistapaa on hyvä harjoitella pikku hiljaa ja lempeästi, ei väkisin runnoen. Jos vauva on tottunut nukahtamaan rinnalle tai pullolle, voi vähitellen kokeilla sitä, ettei anna vauvan nukahtaa imemiseen vaan lyhentää vähitellen imetyksen tai pulloruokinnan kestoa ja auttaa vauvaa uneen esimerkiksi taputtelun ja unilauseiden avulla.

Hyvin toteutettu lempeä unikoulu ei vahingoita lasta ja se voi auttaa vanhempia jaksamaan arjessaan paremmin. Kun koko perhe nukkuu hyvin, on sillä positiivinen vaikutus mielialaan, hyvinvointiin, lapsen kasvuun ja kehitykseen, parisuhteeseen ja lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutussuhteeseen.

Kasvun Taika tekee pääkaupunkiseudulla unikouluohjauksia kotikäynteinä ja järjestää uniluentoja.

22.6.2015
Jaa kavereille:

Viisi myönteistä ominaisuutta

Jokainen ihminen osaa jotakin hyvin, ja jokaisella ihmisellä on hyviä puolia. Monet ihmiset ovat huonosti perillä vahvuuksistaan, vaikka saattavatkin hyvinkin tarkkaan olla selvillä monista vioistaan ja huonoista puolistaan. En osaa laittaa hyvää ruokaa, hermostun helposti, väsyneenä tiuskin lapsille ja nalkutan puolisolleni, en saa pidettyä kotiamme siistinä. Mieli suoltaa hyvin helposti kymmeniä asioita, joissa et koe olevasi hyvä.

Entä jos lähtisitkin miettimään omia vahvuuksiasi ja myönteisiä ominaisuuksiasi? Missä olet hyvä? Vahvuuksia voivat olla vaikkapa kekseliäisyys, positiivisuus, herkkyys, tavoitteellisuus, käytännöllisyys, tunnollisuus, pitkäjänteisyys, sitkeys, innostuneisuus…. Etsi itsestäsi vähintäänkin viisi myönteistä ominaisuutta ja kirjoita nämä paperille: Minä Heli olen empaattinen, lämmin, sitoutunut, innostunut ja luotettava. Voit vahvistaa näitä vahvuuksia vielä lukemalla ne ääneen.

Ajattele valitsemiasi myönteisiä asioita silloin, kun sinulla on houkutus arvostella tai väheksyä itseäsi. Mitä enemmän keskityt hyviin asioihin itsessäsi, sen paremmalta sinusta tuntuu ja itsetuntosi kohenee. Muista, että suomalaisittain vaatimattomuus ei ole välttämättä hyve eikä nöyryyskään tarkoita nöyristelyä!

Mitkä ovat sinun viisi myönteistä ominaisuuttasi?

Blogini jää kesätauolle. Elokuussa jatkuu kirjoitussarja Mindfulnessin hyödyt vanhemmuudessa. Hyvää kesää!

11.6.2015
Jaa kavereille:

Mindfulnessin hyödyt vanhemmuudessa

Mindfulness on tietoista läsnäoloa, pysähtymistä tähän hetkeen. Mindfulnessissa on kyse mielemme, ajatustemme sekä tunteidemme rauhoittamisesta erilaisin yksinkertaisin harjoituksin. Mitä hyötyä mindfulnessista voi olla vanhemmuudessa?

Mindfulness on olemista tässä hetkessä, ei murehtimista, eikä sen ennakointia, mitä ei tapahdu tai mitä seuraavaksi tapahtuu. Hyväksytään asiat sellaisina kuin ne ovat. Mielemme on aika lailla jatkuvasti omassa päässämme. Se kritisoi, huolehtii, arvostelee, kategorisoi. On tärkeää muistaa, ettet ole sama kuin ajatuksesi. Vaikka ajatusmylly päässäsi suoltaa, että en osaa tätä, en opi tätä koskaan, olen huono vanhempi, näitä ajatuksia ei tarvitse uskoa. Älä myöskään usko, ettei lapsi voisi oppia uutta ja kehittää omia luonteenpiirteitään.

Vanhemmuudessa tulee eteen paljon stressaavia tilanteita. Asiat eivät suju siten kuin itse vanhempana toivoisi. Läheisissä ihmissuhteissamme olemme taipuvaisia reagoimaan enemmän puolustuksellisesti kuin tietoisesti. Monet reagoivat automaattisesti ärsykkeeseen. Mindfulness auttaa huomaamaan, mitä itsessä tapahtuu: ahaa, minussa on herännyt ärsyyntymisen tunne. Mindfulness auttaa rakentavampaan toimintatapaan kuin vaikkapa lapselle huutamiseen tai ovien paiskomiseen. Tiedostettu toimintatapa lähtee tilanteesta eikä automaatiosta. Mindfulness auttaa vapautumaan vanhoista totutuista ajatus- ja reaktiomalleista.

Vanhemman on mahdotonta ottaa vastaan lapsen tunteita, jos omat lapsuuden tunnelukot ovat vielä läpikäymättä ja irtipäästämättä. Miksi reagoin, mihin reagoin, miten reagoin? Kenelle tunteeni on oikeasti osoitettu? Vastuu tunteista on aina tuntevalla ihmisellä—kenellekään ei ulkopuolinen voi aiheuttaa mitään tunnetta. Toki tunteen syntymiseen voi olla toinen osapuoli osallisena. Mindfulness auttaa tunnistamaan sekä omia että lapsen tunteita.

Kun vanhemmat toteuttavat mindfulness-vanhemmuusmallia, he toteuttavat vanhemmuuttaan rauhallisemmin ja johdonmukaisemmin, he edistävät hoivaavaa ja lämmintä aikuinen–lapsi-suhdetta ja edistävät myös myönteistä suhtautumista, luottamusta ja tunteiden jakamista.

Tietoinen, hyväksyvä läsnäolo on yksi keino edistää turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä. Hyväksyvä asennoituminen auttaa vanhempia käsittelemään kutakin tilannetta ottaen huomioon lapsen tarpeet sekä samalla säätelemällä omaa käyttäytymistään ja valitsemaan toimintatapansa viisaasti.

Mindfulness antaa keinoja läsnäoloon ja vanhemmuudesta nauttimiseen. Monet vanhemmat kokevat riittämättömyyden tunnetta ja tekevät kaikkensa ollakseen hyviä vanhempia. Vanhemmuudesta tulee helposti suorittamista. Suorittaminen voi siirtyä lapsiin ellei asiaa tule miettineeksi ja tiedostaneeksi.

On myös hyvä miettiä, mitä voin oppia itsestäni lapsen kautta? Mitä asioita lapsi tuo eteeni? Vanhemmuus on peili, josta näemme niin hyvät kuin huonotkin puolemme.

Tietoinen suhtautuminen alkaa myötätuntoisella suhtautumisella itseemme. Oppimalla suhtautumaan lempeämmin omaan sisäiseen rakkauteemme, sisäisen kriitikon valta alkaa vähetä. Mindfulness-harjoitusten avulla voi antaa myös rakkautta itselle. Ja kun antaa rakkautta itselle, sitä voi antaa myös muille. Muista pitää huolta itsestäsi ja olla lempeä itsellesi!

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat kirjoitukseni: