Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Blogissani kirjoitan hyvinvoivasta vanhemmuudesta, pienen lapsen unesta, satuhieronnasta ja mindfulnessista.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

15.2.2015
Jaa kavereille:

Myönteisiä keinoja kasvatukseen

Uhkailu, kiristys ja lahjonta kuulostavat epäeettisiltä, mutta silti niitä käytetään kasvatuksessa. Miksi? Mistä vaihtoehtoja?

Perheen arjessa on lukemattomia tilanteita ja tapahtumia, joissa perheenjäsenten väliset vuorovaikutuksen kehät syntyvät, vahvistuvat ja seuraavat toinen toistaan. Kun kaikkien tarpeet otetaan huomioon, perheessä voidaan paremmin. Kaikki lapset haluavat olla vanhemmilleen rakkaita ja hyväksyttyjä. Lapset hakevat sinnikkäästi myönteistä yhteyttä vanhempiinsa ja muihin läheisiin aikuisiin. On tärkeää, että he saavat aikuisilta yrityksistään rohkaisevaa ja myönteistä palautetta…niinhän sen pitäisi olla. Mutta kun itseä väsyttää, on univelkaa ja lapset huutavat ja räyhäävät. Hyvät käytännöt ja todellisuus eivät aina kohtaa. Ja sitten sitä tulee uhkailtua, kiristettyä ja lahjottua. Joskus se toimii, useimmiten ei, mutta jälkikäteen tulee monesti mietittyä, olikohan tämä nyt ihan järkevää ja viisasta.

Uhkailua, kiristystä ja lahjontaa käytetään useimmiten sellaisessa tilanteessa, jossa vanhempi tuntee, että muut keinot on jo käytetty ja oma tunnemyrsky on päässyt valloilleen. Monia vanhempia on itseäänkin kasvatettu niiden avulla ja siksi toimintatapa tulee selkäytimestä. Todennäköisyyttä siihen, että vanhempi onnistuu kiireessä, väsyneenä ja suuttuneena kaivamaan itsestään jonkun muun kuin sen selkäytimestä kumpuavan toimintatavan lisää se, että asiaa on ennalta mietitty. Kasvatuksen ongelmatilanteissa on ominaista toistuvuus. Kun tunnistaa sen, milloin ongelmia lapsen kanssa tulee ja milloin omat hermot tyypillisesti kiristyvät, voi rauhoituttuaan miettiä, miten seuraavilla kerroilla voisi toimia viisaammin. Se vaatii toki työtä, mutta eipä helppoa ole sekään, että toimii toistuvasti sellaisella tavalla, johon ei tunne voivansa olla tyytyväinen ja joka aiheuttaa pahan mielen sekä itselle että lapselle.

Olen kehittänyt kurssin Myönteisiä keinoja kasvatukseen kasvatustilanteiden myönteisten keinojen pohtimiseen. Kurssin sisältöjä ovat mm.

  • myönteinen psykologia
  • ilon merkitys
  • hyvän näkeminen lapsessa
  • onnellisuuden mallit
  • vuorovaikutus lapsen kanssa
  • viestien lähettäminen ja vastaanottaminen
  • tunnekasvatus
  • kannustava kasvatus
  • riitoja, pinnan kiristymistä, hermostumista…mitä teen?
  • haastavien tilanteiden purkaminen
  • minä vanhempana
  • läsnäoleva vanhemmuus
  • hyvinvoiva elämäntapa

Keväällä 2015 kurssi Myönteisiä keinoja kasvatukseen on Keravan opistossa. Kurssi on myös tilattavissa esim. MLL:n paikallisyhdistyksiin tai vanhempainyhdistyksiin. Lisätietoja: heli@kasvuntaika.fi.

9.2.2015
Jaa kavereille:

Blogin uusi koti

Kasvun Taian blogi on nyt yrityksen sivuston yhteydessä. Voit ryhtyä Bloglovin’-seuraajakseni tai ladata RSS-syötteen.

8.2.2015
Jaa kavereille:

Satuhieronnan vaikutus aikuiseen

Satuhieronta ei ole vain lapsen hyvinvoinnin tukemista, vaan aikuisetkin saavat siitä voimaa ja apua omaan jaksamiseensa. Monet aikuiset ovat kertoneet, että satuhieronnan kautta tulleet rentoutumisen hetket ovat opettaneet heitä itseäänkin ottamaan rauhallisemmin. Kiireen kierteessä olevat aikuiset saattavat kylvää levottomuutta myös lapsiin. Kun aikuinen rentoutuu ja rauhoittuu, se peilautuu myönteisesti lastenkin käytökseen.

Satuhieronta voi olla yksi tapa harjoittaa tietoista läsnäoloa eli mindfulnessia. Pysähtymistä on hyvä harjoitella säännöllisesti, sillä juuri toiminnan ja levon tasapaino luo hyvinvointia. Satuhieronta voi avata portin rauhoittumisen polulle ja läsnäolon maailmaan.

Lepo ja rentoutuminen ovat meille itsellemme kullanarvoisia hetkiä. Rentoutuminen palvelee myös ympärillämme olevia: rentoutuneina pystymme kohtaamaan ihmiset ystävällisemmin ja rennommin. Kun tunnet tien rentoutumiseen, pystyt paremmin tukemaan myös lastasi rentoutumisen opettelussa.

Suhde omaan itseen on kaikista ihmissuhteista tärkein. Oman itsen kuuntelu, arvostaminen ja rakastaminen ovat asioita, joita on hyvä harjoittaa joka päivä. Pienet positiiviset hetket ja ajatukset voivat olla käänteentekeviä omalle hyvinvoinnille ja oman voiman löytymiselle.

Vanhemmille suunnatuilla satuhierontakursseilla tehdään sisäinen sopimus Voin hyvin, jossa vahvistetaan ystävyyttä oman itsen kanssa ja otetaan vastuu omasta hyvinvoinnista. Jokaisella on lupa ja oikeus tehdä valintoja, jotka tukevat omaa hyvinvointia.

Tervetuloa voimaantumaan ja tutustumaan satuhierontaan!

5.2.2015
Jaa kavereille:

Satuhieronta: katse, kosketus, läsnäolo

Satuhieronta on rentoutumista ja rauhoittumista ilon ja leikin kautta. Satuhieronnan avulla pääsee löytöretkeilemään lapsen kanssa satujen ja myönteisen kosketuksen polulle. Se on satujen ja mielikuvien yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Satuhieronta on läsnä olevaa vuorovaikutusta ja lapsen itsetunnon tukemista. Satuhieronta mahdollistaa jakamattoman huomion hetkiä ja nähdyksi tulemista.

Tällä lapsilähtöisellä ja luovalla menetelmällä on myönteisiä vaikutuksia niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointiin. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta olennaista asiaa: satu ja hyvä kosketus. Myönteinen kosketus on edellytys tasapainoisen tunne-elämän kehittymiselle. Lapsilla on luontaisesti synnynnäinen halu rakentavaan yhteyteen. Perusturvallisuus ja kiintymyssuhteet syntyvät pienistä toistuvista asioista, kohtaamisista, katseista, sanoista, kosketuksesta — siitä, että on arvokas ja tärkeä. Lapsi ei tiedä, että häntä rakastetaan, ellei hänelle kerrota sitä. Kolme tärkeintä kanavaa ovat hyväksyvä katse, kosketus ja läsnäolo. Satuhieronnassa yhdistyvät nämä kaikki. Jakamaton huomio ja myönteisen kosketuksen viestit vahvistavat lapsen oman arvokkuuden kokemusta. Parhaimmillaan satuhieronnan avulla voidaan tukea myönteistä vuorovaikutussuhdetta. Jakamaton huomio tankkaa lapsen tunneakkua.

Jokainen meistä—ikään katsomatta—tarvitsee myönteistä kosketusta voidakseen hyvin. Myönteinen kosketus kertoo, että meistä välitetään ja meidät nähdään. Juuri tästä satuhieronnassa on kyse: kun olemme kosketusyhteydessä, olemme enemmän läsnä. Kosketus rentouttaa ja rauhoittaa. Kun viestimme myönteisellä katseella ja kosketuksella, yhteys menee sydämen tasolle asti. Kosketus ja yhteys toisiin ihmisiin on kirjaimellisesti elämänvoimaa.

Kiintymys läheisiin on ihmisen suurin turvallisuuden tunteen tuoja. Turvallinen yhteys tarkoittaa lapselle sitä, että hän voi luottaa olevansa aikuisen silmissä tärkeä ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Ja että juuri tämä aikuinen vastaa hänen tunnetarpeisiinsa. Turvallisen kiintymyssuhteen luomiseen vaikuttaa aikuisen kyky ilmaista aitoja, myönteisiä tunteita. Lapselle voi osoittaa rakkauttaan myönteisellä kosketuksella ja antamalla jakamatonta huomiota. Lapselle on tärkeää kertoa usein, mitä positiivista hänessä näkee ja mistä hänessä iloitsee. Myös satuhierontaan voi liittää näitä viestejä: Sinä olet aarre. Sinä olet arvokas. Sinä olet rakas ja tärkeä. Kiitos, että olet elämässäni. Miten uskomaton onni minua onkaan kohdannut, kun olen saanut näin upean, kauniin ja ihanan lapsen.

Yhdessä vietetty aika on edellytys hyvän suhteen luomiselle lapsen kanssa. Vanhemman käsi ja kosketus on lapselle sata kertaa arvokkaampaa kuin kännykkä, kaukosäädin tai hiiri. Vanhemman kannustava katse ja hyvä kosketus pysyy lapsen mielessä koko eliniän. Lastenpsykiatri Ross Campbell on sanonut: Jakamaton huomio ei ole mitään sellaista, mitä on mukavaa antaa lapselle, mikäli aikaa liikenee. Se on lapsen kipeä tarve.

Satuhieronnassa on taikaa! Tervetuloa kokemaan myönteisiä hetkiä satuhieronnan parissa. Satuhierontatunteja on eri puolella Suomea. Kurssitiedot ovat sivustolla www.satuhierontatunnit.fi. Minun ohjaamani satuhierontatunnit löytyvät Kasvun Taian nettisivuilta.

Tämä kirjoitus on julkaistu 4.2.2015 sivustolla Lupa olla minä vieraskynäbloggauksena.

1.2.2015
Jaa kavereille:

Unelmapäivä-harjoitus

Olen tehnyt unelmapäivä-harjoitusta useassa eri yhteydessä. Kursseilla ja erilaisissa hyvinvointiin liittyvissä päivissä. Haluan jakaa tämän harjoituksen myös teidän kanssanne, sillä se saattaa selkeyttää omia arvoja, valintoja ja itselle ihanteellista elämäntapaa.

Millainen olisi unelmaelämäsi arkipäivä?

Millainen toivoisit jokaisen päiväsi olevan? Miten haluaisit viettää unelmaelämäsi arkipäivän?

  • Millainen olisi unelmapäiväni?
  • Miltä minusta tuntuisi?
  • Millainen mielentilani olisi?
  • Mitä päivääni kuuluisi?
  • Missä olisin?
  • Mitä tekisin?
  • Kenen kanssa olisin?
  • Miltä ympärilläni näyttäisi?

Millainen olisi aamuni, johon herään? Millainen olisi päiväni? Entä iltani? Millaisin fiiliksin kävisi nukkumaan ja mitä ajattelisin kuluneesta päivästä?

Vastaukset kysymyksiin voivat antaa vihjeitä mm. näistä asioista:

  • Mitä kaipaisin elämääni lisää?
  • Mitä tärkeää elämästäni puuttuu nyt?
  • Minkälaisia asioita tekisin, jos minulla olisi enemmän aikaa tai jos todella valitsisin?
  • Mitä todella arvostan?

Mieti seuraavaksi unelmapäivän toteutusta nykyisessä elämäntilanteessa:

  • Minkälaisia elementtejä unelmapäivästä voisin toteuttaa nyt heti, tässä arjessa?

Mieti luovasti millaisen päivän voisit toteuttaa ja kokeile sitä. Kokeileminen saattaa tuoda paitsi tyydytystä myös uusia oivalluksia siitä, mitä oikeastaan kaipaakaan. Vähitellen voit tuoda unelmapäivääsi ja tavallista arkipäivääsi yhtä lähemmäs toisiaan. Vaikka tekisit vain pieniä tekoja toisin, ajatus unelmapäivästä voi inspiroida, sitä kautta pienet päivittäiset tapahtumat liittyvät johonkin suurempaan ja merkityksellisempään.

Unelmointi on voimakas kanava oman elämän hyväksi tekemiseen. Se on paljon enemmän kuin hyvien ajatusten tuoma hetken mielihyvä tai hetken pako arjen haasteista. Omien unelmien miettiminen ja niistä kirjoittaminen ja puhuminen ovat hyvä tapa vauhdittaa unelmien toteutumista. Sanat muuttuvat todeksi ja uusia mahdollisuuksia avautuu uudenlaisen havaitsemisen, toiminnan ja muiden tarjoamien tilaisuuksien kautta.

Millaisia ajatuksia sinussa herättää unelmapäivä-harjoitus?