Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Blogissani kirjoitan hyvinvoivasta vanhemmuudesta, pienen lapsen unesta, satuhieronnasta ja mindfulnessista.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

10.9.2017
Jaa kavereille:

Hiiteen ikivanhat kasvatusmenetelmät!

äiti ja poika

Omat lähtökohtani vanhemmuuteen

Olin lasteni syntyessä sekä sosiaali- että terveysalan ammattilainen. Olin ajatellut, että vanhemmuus on minulle helppoa. Ja kyllähän minulla oli paljon tietotaitoa esimerkiksi lapsen kehityksestä ja osasin myös olla ja leikkiä lasten kanssa, olinhan ollut jo vuosia päiväkodissa töissä. Se, mikä minut yllätti, oli omien tunnereaktioiden voimakkuus ja lisäksi se, miten omien vanhempieni käyttämät toimintatavat puskevat läpi omaan vanhemmuuteeni. Uhkailu, rankaiseminen, kiristäminen, tottelemisen vaatiminen, negatiivisuuden kehässä pyöriminen. Jo lasteni ollessa pieniä tiesin, että halusin muuta. En halunnut olla se äiti, joka sanoo lapselleen: laitan nämä lelut pois, kun et ole käyttäytynyt kunnolla ja saat sitten ne taas takaisin kun osaat taas käyttäytyä ja totella. Tiesin, että tuo tapa on suoraan minun lapsuusvuosiltani 1970-luvulta – nyt on menty vuosikymmeniä eteenpäin ja kasvatuksesta ja toimivista tavoista tiedetään paljon enemmän. Pöyristyttävää on, että on edelleenkin ammattilaisia, jotka ohjaavat vanhempia juuri noihin vuosikymmeniä vanhoihin, lapsen ja aikuisen suhdetta vahingoittaviin keinoihin. Ja nämä ihmiset puhuvat näistä jopa positiivisina keinoina, mitä ne eivät todellakaan ole.

Pelkopohjaisista kasvatusmenetelmistä rakkauspohjaisiin menetelmiin

Minun ollessani lapsi käytettiin paljon pelkopohjaisia menetelmiä, kuten pakottamista, uhkailua, kiristämistä, erilaisia rankaisuja, nolaamista, häpäisemistä ja myös lapsen ehdottoman tottelemisen vaatimista. Minut kasvatettiin tottelevaiseksi ja kiltiksi lapseksi, ja olen tehnyt ison työn aikuisena, että olen päässyt siitä ylikiltin tytön roolista eoron. En halunnut kasvattaa omia lapsiani näin. Halusin kasvattaa heitä rakkauden ja yhteyden kautta. Mutta miten se olisi mahdollista, kun omasta selkärangasta puski nuo vanhat menetelmät?

Rakkauspohjaisissa menetelmissä kasvatus ei perustu rangaistuksiin ja lapsen pelkoon vaan lapsen ja aikuisen väliseen tunne- ja tarvetason yhteyteen. Aikuisen roolina on ohjata ja opettaa lapselle sopivaa käyttäytymistä esimerkkien ja rajojen kautta, joita vahvistetaan kunnioituksella ja empatialla. Lapsella on myös oikeus tulla kuulluksi ja hänen tunteensa ja tarpeensa otetaan huomioon ilman että aikuinen jyrää häntä omalla toiminnallaan.

Oman itsen työstäminen vanhempana

Halusin kasvattaa empaattisia ja tunnetaitoisia lapsia, mutta nämä ominaisuudet tuntuivat puuttuvan minulta itseltäni. Alkoi luennoilla ja kursseilla käyminen ja oman itsen työstäminen. Opettelin aktiivista ja empaattista kuuntelua ja minä-viestien käyttöä. Opettelin tunnistamaan omia tunteitani, jotta voin tunnistaa niitä myös lapsissani. Opettelin tunnistamaan omia tarpeitani, jotta voin tunnistaa niitä lapsissani ja pystyn näkemään heidän käyttäytymisensä taakse. Opettelin näkemään hyvää lapsissani ja koko perhe-elämässämme. Opettelin keinoja omaan itsehilliintään ja rauhoittumiseen. Työstin itseäni, jotta voin olla parempi vanhempi.

Olen käynyt vuosien ajan kursseilla ja luennoilla, jotta olen nyt vanhempana rauhallinen ja empaattinen. Nyt olen koonnut vuosikausia opiskelemani asiat neljän viikon verkkokurssiksi, jotta kaikkien tie vanhemmaksi, joka ei enää käytä uhkailua, rankaisemista, kiristämistä, lapselle jäkättämistä ja jankuttamista, ei olisi ihan niin pitkä kuin minun oma polkuni on ollut.

Myönteisiä keinoja kasvatukseen -verkkovalmennus antaa keinoja rakkaus- ja yhteyspohjaiseen kasvatukseen. Ei enää uhkailua, jankuttamista, kiristämistä, lahjomista ja lapsen ehdottoman tottelemisen vaatimista. Vaan iloa, empatiaa, tunnetaitoja ja kannustavaa kasvatusta.

17.8.2017
Jaa kavereille:

Kaksi tapaa hoitaa kriisitilanne kaupassa

tunteikas tyttö

Työpäivän jälkeen kiireisenä kauppaan, lapsi on mukana. Sekä vanhemmalla että lapsella on jo vähän nälkä. Aikuinen ajattelee, että ihan nopeasti hoidan ostokset. Kaikki menee hyvin, kunnes lapsi näkee karkkihyllyn. Haluan karkkia, osta mulle karkkia, haluan tuon pussin, jossa on sekä hedelmäkarkkeja että salmiakkia. Mä haluuuunn!!!! Ja kun aikuinen ei ole kuulevinaankaan, lapsi toistaa tuon kaiken entistä kovemmalla äänellä ja kenties tehostaa sanomaansa heittäytymällä makaamaan lattialle. Kuinka monelle vanhemmalle tämä on tuttu tilanne? Luulen, että aika monelle.

Aika tyypillinen toimintatapa monelle väsyneelle, stressaantuneelle ja nälkäiselle vanhemmalle on seuraavanlainen:

Lapsi haluaa karkkia. Aikuinen toteaa ensin normaalilla äänellä: Tule pois, me ei nyt tällä kertaa osteta karkkia. Mitään ei tapahdu, lapsi huutaa kovemmin haluavansa karkkia. Seuraavaksi aikuinen ottaa lasta kädestä ja tiuskaisee lapselle: Nyt mennään. Me ei mitään karkkeja osteta. Lapsi itkee entistä kovemmin, aikuinen alkaa viedä väkisin häntä kohti kassaa. Aikuinen tuntee, kuinka kaikkien muiden kaupassa olevien asiakkaiden katseet nauliutuvat häneen. Aikuista hävettää lapsen huuto ja hänen suhtautuminen muuttuu entistä kovemmaksi lasta kohtaan. Hän riuhtoo lasta ja katsoo häntä kiukkuisella ilmeellä. Kenties hän alkaa myös uhkailla lasta, ettei enää koskaan ota lasta mukaan kauppaan tai ettei lapsi enää ikinä saa karkkia.

Mitä tässä tapahtuu lapsen kannalta?

Hänet ohitetaan täysin. Hän ei tule nähdyksi, kuulluksi eikä kohdatuksi. Aikuinen ei pysähdy lapsen tarpeen ja tahdon äärelle.

Miten tilanteen pystyy hoitamaan lasta kuunnellen ja empaattisesti?

Aikuisen olisi tärkeää pysähtyä lapsen äärelle ja sanoittaa hänelle tilannetta: Huomaan, että haluat karkkia. Sinua harmittaa, kun et saa karkkipussia. Meillä ei ole tänään karkkipäivää. Sinua harmittaa, mutta kyllä me tästä selvitään. Tule syliin, mennään kassalle. Näin lapsi tulee kohdatuksi, hänen tunteensa tulevat sanoitetuiksi. Hän saa empatiaa, hänet on kuultu. Voi olla, että lapsi silti huutaa ja raivoaa, mutta joka tapauksessa tilanne on lapsen kannalta paljon turvallisempi kuin se, että aikuinen retuuttaa häntä vihaisena kohti kassaa ja uhkailee sanoillaan ja ilmeillään.

Aikuisen on hyvä käyttää eri aistikanavia lapsen rauhoittamiseen:

  • lempeää kosketusta ja silittelyä
  • pehmeää ja empaattista ääntä
  • lempeää, hyväksyvää katsetta

Näin lapselle luodaan turvaa.

Kun aikuinen auttaa lasta rauhoittumaan, lapsen omat säätelykeinot kehittyvät vähitellen. Lasta ei jätetä tilanteessa liian yksin.

Mikä on sinun tapasi hoitaa tilanne kaupassa?

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

2.8.2017
Jaa kavereille:

Mitä lapsi oppii tunnetaitoryhmässä?

iloinen tyttö selällään

Ohjaan Lasten Tunnetaitoryhmiä. Mitä tunnetaitoryhmässä tapahtuu? Mitä lapsi saa tunnetaitoryhmän kautta? Mitä hyötyä lapselle on tunnetaitoryhmästä?

Tunnetaitoryhmä tukee ja kannustaa lasta

Tunnetaitoryhmissä harjoitellaan taitoja, joista on hyötyä koko elämään. Tunnetaitoryhmä tarjoaa lapselle ja vanhemmalle tukea kodin tunnekasvatuksen rinnalle. Vanhemmat ovat mukana kahdella kurssikerralla, ja nämä kerrat mahdollistavat sen, että myös vanhemmat saavat käyttöönsä uusia keinoja tunnekasvatukseen ja lapsen tunteiden ymmärtämiseen.

Tunnetaitoryhmässä lapsi oppii tulemaan tietoiseksi tunteistaan ja tunnistamaan niitä. Lapsi oppii ilmaisemaan tunteitaan luovin keinoin (liike, musiikki, maalaaminen, leikit). Lapset saavat keinoja oman itsen rauhoittamiseen ja tästä taidosta on hyötyä esimerkiksi kiukun tai kovan jännityksen hetkellä. Ryhmässä on tavoitteena edistää lapsen tervettä minäkuvaa ja itsetuntemusta. Tunnetaitoryhmä auttaa kasvattamaan lapsen itsearvostusta: Olen tällainen, ja minussa on paljon vahvuuksia.

Tunnetaitoryhmän menetelmistä

Tunnetaitoryhmässä harjoitellaan tunne- ja tietoisuustaitoja luovin ja hauskoin menetelmin turvallisessa pienryhmässä. Ryhmässä käytetään menetelminä esimerkiksi maalaamista, piirtämistä, leikkaamista ja liimaamista, mindfulness-harjoituksia, soittamista, liikkumista ja satuhierontaa. Lapset saavat mukaansa joka kerralla myös pieniä kotitehtäviä, joita voivat tehdä kotona yhdessä vanhemman kanssa. Kotitehtäviin kuuluu esimerkiksi myönteisen kirjeen kirjoittaminen lapselle, lapsen tunnepommien tunnistaminen ja niiden pohtiminen, perheen riitelysääntöjen luominen ja koko perheen vahvuuksien miettiminen.

Vanhemmat ovat mukana ensimmäisellä ja viimeisellä ryhmäkerralla. Ensimmäisellä ryhmätapaamisella teemana on kiukku ja sen kohtaaminen ja myös vanhemmat saavat keinoja lapsen kiukun kohtaamisen ja rauhoittumisen tukemiseen. Viimeisellä kerralla teemana on onnen asiat perheessä ja tällä kerralla lapset tekevät yhdessä vanhempien kanssa onnenrasiat, joiden kautta pääsee pohtimaan hyviä asioita omassa perheessä. Molemmilla kerroilla vanhempien ollessa mukana ryhmässä, teemme myös satuhierontaa ja perheet saavat tästä ihanan työkalun myös omaan arkeensa.

Vanhemmat saavat jokaisen ryhmäkerran jälkeen sähköpostilla tietoa käsitellyistä teemoista ja infoa itselleen vanhempana. Vanhempien infokirjeiden teemoja ovat esimerkiksi: Miten tukea lasta tunnereaktioissa? Lapsen rauhoittumisen tukeminen. Lupa kaikenlaisiin tunteisin. Liikennevalot tunteiden hallintaan. Myönteisten tunteiden lisääminen vanhemmuudessa.

Tunnetaitoryhmän tavoitteet

Tunnetaitoryhmän tavoitteena on antaa lapselle eväitä koko elämää varten. Tavoittena on tutustuttaa lapsia tunteisiin, niiden säätelyyn ja tuoda esille tietoisuuden ja rauhoittumisen tärkeyttä. Mitä nuorempana näiden taitojen harjoittaminen aloitetaan, sitä sallivampia, myötätuntoisempia, tasapainoisempia ja terveempiä aikuisia lapsista kasvaa.

Katso seuraavat alkavat tunnetaitoryhmät ja tunnetyöpajat täältä!

20.6.2017
Jaa kavereille:

Mitä voi tehdä, kun lapsi ei tottele?

isä ja lapsi

Miten saada lapsi tottelemaan on yksi suurimmista kysymyksistä, mitä vanhemmat pohtivat. Vanhemmat haluavat, että lapsi tottelisi ilman että samasta asiasta pitää sanoa monta kertaa. Mitä totteleminen on? Millaisia ajatuksia totteleminen sinussa herättää?

Ajattelen, ettei lapsen tarvitse aina totella. Lähden kasvatuksessa siitä, että lapsi saisi työkaluja oman ajattelun kehittymiseen ja oppisi miettimään tilanteita. Ajattelen, että aikuisen tehtävä on opettaa lapselle uusia ongelmanratkaisutaitoja ja antaa lapselle välineitä tunteiden hallintaan. On myös tärkeää, että aikuinen oppisi näkemään, mitä lapsen ns. tottelemattomuuden takana on. Sillä myös aikuisen oletukset siitä, että lapsen pitäisi aina totella, ovat monesti aika pöhköjä. Myös lapsella on oikeus tulla kuulluksi. Lapset ovat lapsia, heidän kuuluu saada käyttäytyä kuten lapset.

Aikuisen on hyvä tuulettaa omia ajatuksiaan

Miksi haluat, että lapsesi tottelee sinua? Siksi, että sanot niin? Mietitkö, mitä se kertoo sinusta vanhempana, jos lapsesi ei tottele sinua?

Mitä totteleminen sinulle merkitsee?

On hyvä kuunnella itseään eri tilanteissa ja miettiä, onko se sinun oma äänesi, joka siellä taustalla puhuu, vai puhutko nyt samalla äänellä ja teetkö samalla tavoin kuin vanhempasi ovat tehneet.

Miksi kyseinen asia on sinulle on niin tärkeää, että haluat itse riidellä esim. siitä, että lähdette puistosta pois tunnin päästä tai että läksyt pitää tehdä heti koulun jälkeen? Kyseenalaista omaa ajatteluasi! Mieti ja etsi perusteluja!

Monet meistä tämän päivän vanhemmista on kasvatettu auktoriteetilla, vallalla ja pelolla ja tämä saattaa näkyä myös ajatuksissa tottelemisen suhteen. Haluatko itse toimia kasvattajana samalla tavoin kuin omat vanhempasi? Mitä hyvää omien vanhempiesi kasvatustavoissa oli, mitä haluat tehdä eri tavoin?

Sen sijaan, että odottaa lapselta tottelua joka tilanteessa, on hyödyllisempää pohtia seuraavia kysymyksiä:

  • Miksi lapsi käyttäytyy eri tavoin kuin toivon?
  • Mitä tarpeita hänellä on toimintansa taustalla?
  • Mitä toivon lapsen oppivan?
  • Miten voisin sen parhaiten hänelle opettaa?

Mielestäni kysymyksen miten saada lapsi tottelemaan sijasta olisi parempi kysyä, miten saan lapseni kuuntelemaan tai miten voimme toimia paremmin yhteistyössä.

Muutamia keinoja, joiden avulla aikuisen ja lapsen yhteiselo on sujuvampaa

Molemminpuolinen kunnioitus ja reilu suhde

Jos haluat, että lapsesi kuuntelee sinua, kuuntele myös lasta. Jotta lapsesi voisi kunnioittaa sinua, sinun tulee kunnioittaa häntä. Silloin kun viestität, että lapsen tunteet, toiveet, tarpeet ja ajatukset ovat tärkeitä silloinkin, kun olet eri mieltä, osoitat kunnioitusta lasta kohtaan. Mene lapsen tasolle puhuessasi hänelle, puhu empaattisella äänellä ja ennakoi tilanteita.

Hyvän huomioimista ja riittävästi myönteistä vuorovaikutusta päiviin

Mitä enemmän lapsi näkee hyvää itsessään sinun silmiesi ja sanojesi kautta, sitä yhteistyöhaluisempi hän on. Päivässä on tärkeää olla mahdollisimman paljon hyvän huomaamista, lapsen vahvuuksien sanoittamista ja lapsen kehumista. On hyvä miettiä myös omaa puhetapaansa. On parempi sanoa esimerkiksi kävele rauhallisesti kuin älä juokse. Näin lapsi tietää, mitä sinä toivot hänen tekevän.

Minä-viestien käyttö on aina tehokkaampaa kuin sinä-viestit. Minä-viesteillä tarkoitetaan rakentavaa tapaa kertoa omista tunteista ja tarpeista, minä-muodossa. Sinä-viestit ovat viestejä, joissa kerromme toisesta jotain, usein kriittisesti ja syytellen. Mieti, mikä ero on sanoa puolisollesi: Sinä olet taas unohtanut laittaa pyykit kuivumaan tai Minua harmittaa se, että pyykit haisevat pahalta kun ne ovat olleet pitkään pyykinpesukoneessa.

Aikuisen rauhallisuus

Aikuisen on tärkeä pysyä rauhallisena, vaikka lapsi tekisi eri tavoin kuin itse toivot. Jos itse huudat, hermoilet ja tiuskit, et voi odottaa lapseltasi hyvää ja mallikelpoista käytöstä. Pidä huoli omasta hyvinvoinnistasi, jotta jaksat kasvatustilanteissa lapsen kanssa. Opettele ottamaan tauko ennen reagointia. Hengitä muutama kerta syvään. Tunne myötätuntoa itseäsi ja lastasi kohtaan.

Lapselta kysyminen

Kysy lapselta, miksei hän halua tehdä kuten haluat. Kuuntele perusteluja, älä vaadi tottelemista. Suhtaudu empaattisesti lapsen perusteluihin. Perustelujen kuunteleminen ei kuitenkaan tarkoita, että tehtäisiin kuten lapsi tahtoo. Aina ei voi toimia lapsen tahdon mukaan, mutta lapsella on näin mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada mielipiteensä esille.

Pyyntöjen perustelu

Kun haluat saada lapsen toimimaan, kuten toivoisit, perustele pyyntösi. Kerro, miksi juuri tämän taidon oppiminen tai asian tekeminen on hänelle tärkeää. Lapsen on helpompi noudattaa ohjeita, kun hän ymmärtää niiden merkityksen.

Lopuksi

Millaisia lapsia sinä haluat kasvattaa? Tottelevaisia ja auktoriteettiuskoisia, jotka tekevät aina kuten joku toinen sanoo? Vai haluatko kasvattaa lapsia, jotka ovat itsenäisesti ajattelevia, kuuntelevia, kriittisiä ja osaavat ratkaista ongelmia?

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

Voit lukea myös seuraavat kirjoitukseni:

9.6.2017
Jaa kavereille:

Mitä hyötyä lapselle on tunnetaitojen harjoittelusta?

halaavat lapset

Miksi tunnetaitoja on hyvä harjoitella? Miten lapsi hyötyy tunnetaitojen harjoittelusta? Tapaan paljon kursseillani ja luennoillani vanhempia, jotka kertovat olevansa ihan pihalla omien tunteidensa kanssa. Oman lapsen voimakkaat tunteet ovat nostaneet esille tunteita, joita ei tiennyt olevan olemassakaan. Itsestä on yht’äkkiä tullut äkkipikainen, kiivas ja huutava vanhempi, joka ei pärjää omien tunteiden eikä myöskään lapsen tunteiden kanssa. Kaikilla näillä vanhemmilla on sama kokemus: meidän ikäluokalle ei ole päiväkodissa eikä koulussa opetettu tunnetaitoja. Eivätkä omat vanhemmatkaan niitä ole osanneet opettaa. Joku on saattanut saada hyviäkin malleja omasta kotikasvatuksestaan esim. tunteiden nimeämiseen ja työstämiseen, suurin osa kokee, että omat tunnetaidot ovat aika heikot. Tämä tunnetaitojen puute saattaa näkyä omassa elämässä esimerkiksi niin, että on vaikea kohdata vihaa tai surua, tunteet ryöpsähtävät hallitsemattomina esille tai että tunteita yrittää vältellä, koska ei ole keinoja niiden läpikäymiseen. Tunteiden tukahduttaminen saattaa näkyä epämääräisenä pahana olona tai kuin höyrykattilamaisena paineena sisällämme. Tai masennuksena ja psykosomaattisina oireina (päänsärky, lihasjännitykset). Aika yleistä on se, että tunnistaa kaksi tunnetilaa: että on ihan ok ja että v*tuttaa. Haluammeko me omille lapsillemme tätä samaa?

Lapset ovat paras mahdollinen kohderyhmä tunteiden käsittelyn opettamista ajatellen. Tunnetaidot ja kyky empatiaan kehittyvät hiljalleen vuorovaikutussuhteessa turvallisen aikuisen kanssa. Tunteiden ja käyttäytymisen säätely on osa itsesäätelyn taitoja. Niistä nousee kyky toimia ympäristölle suotuisalla, tilanteeseen sopivalla ja omien tavoitteiden mukaisella tavalla.

Mitä hyötyä hyvistä tunnetaidoista on? Tutkimuksissa* on todettu, että tunnetaitoja edistävillä menetelmillä kasvatetut lapset osaavat keskittyä paremmin, kokevat enemmän positiivisia tunteita ja vähemmän negatiivisia tunteita, ovat fyysisesti terveempiä, pärjäävät akateemisesti paremmin, tulevat paremmin toimeen ystävien kanssa, ovat suositumpia ikäistensä ja opettajiensa keskuudessa, selviytyvät paremmin vastoinkäymisistä, pystyvät paremmin rauhoittamaan itsensä, ovat vähemmän taipuvaisia väkivaltaan ja käyttäytymisongelmiin ja ajautuvat harvemmin rikoksiin ja huumeisiin. Kukapa meistä ei haluaisi edistää lapsissaan tuollaisia asioita?

Pitkällä tähtäimellä tunnetaidoilla on tärkeä merkitys mielen hyvinvoinnin voimavarana. Ne auttavat paitsi omien tunteiden säätelyssä, myös ongelmien ratkaisuissa. Lapsi tarvitsee viestin siitä, että hänen tunteensa ovat luvallisia ja aikuinen kestää hänen tapansa opetella niiden ilmaisua. Haaste on usein siinä, että vanhemmilla itsellään ei ole hyviä tunnetaitoja ja heiltä puuttuu tietoa, miten lasten tunnekasvatusta voisi lähteä tukemaan. Vanhemmat haluavat toimia toisin kuin omat vanhemmat ovat tehneet, mutta eivät tiedä miten. Juuri tästä syystä ohjaan Lasten Tunnetaitoryhmiä ja tunnetyöpajoja, jotta lapset ja vanhemmat saisivat työkaluja tunteiden kohtaamiseen ja säätelyyn. Katso seuraavat alkavat tunnetaitoryhmät ja tunnetyöpajat täältä!

* Tutkimustulokset ovat Jarkko Rantasen kirjasta Vaikuta tunteisiin!.

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!