Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika
Voimaposti
Tilaa itsellesi Vanhemmuuden voimaposti

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.

8.9.2019
Jaa kavereille:

Miksi omia vanhemmuustaitoja kannattaa kehittää?

perhe rannalla

Vanhemmuus on kaikista vaikein rooli, jonka elämässäsi saat, ja siihen saat kaikista vähiten valmennusta

Gerald Newmark

Ihmiselämän haastavimpia tehtäviä on olla äiti tai isä. Vanhemmuudessa ei ole työaikoja, eikä siihen ole tarjolla toimenkuvausta, eikä myöskään lapsen mukana tule käsikirjaa. Vanhemmuuteen ei ole juurikaan saatavilla koulutuksia. Käsitykset vanhemmuudesta perustuvat pitkälti omiin lapsuuden kokemuksiin tai somemaailman tarjoamiin kaunisteltuihin mielikuviin.

Millaista mallia sinä sait vanhemmiltasi tunne- ja vuorovaikutustaitoihin? Millaisia valmiuksia sait omaan vanhemmuuteesi? Haluatko toimia vanhempana samalla tavoin kuin omat vanhempasi toimivat vai haluatko tehdä joitain asioita toisin?

Nyt on menossa kasvatuskulttuurin murros

Tämän päivän vanhemmista suurin osa on saanut kasvatusta, joka on ollut ankaraa, välttelevää tai väheksyvää. Tunteista ei ole juurikaan puhuttu ja vuorovaikutuskin on usein ollut aika yksipuolista: aikuinen on sanellut miten asiat tehdään ja lapsen tehtävä ollut totella. Ja jos lapsi ei totellut, siitä on seurannut rangaistuksia.

Käytössä ovat olleet pelkopohjaiset menetelmät, jotka ovat sisältäneet häpäisemistä, nolaamista ja tunteiden vähättelyä. Nyt aika on toinen. Tieto ja tutkimustulokset ovat lisääntyneet paljon. Uutta tutkimustietoa tulee jatkuvasti kannustavan, myönteisen kasvatuksen hyödyistä ja tunnetaitojen merkityksestä. On aika siirtyä uudenlaiseen, tunteita ja vuorovaikutusta korostavaa kasvatuskulttuuriin. On aika murtaa sukupolvien ketjut tunteista puhumattomuudesta, tunteiden hyväksymättömyydestä ja häpeällä kasvattamisesta.

Moni kokee, että vanhemmuudessa pärjää maalaisjärjellä ja jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtään kasvatukseen liittyvää kirjaa. Voi olla, että maalaisjärjellä pääsee aika pitkälle, mutta itse olen välttänyt tosi monet karikot käymällä vanhemmuuteen liittyvillä kursseilla ja luennoilla. Monia oivalluksia en olisi saanut ilman niitä. Olen kasvanut valtavasti sekä vanhempana että ihmisenä. Olen monella tapaa hyvin erilainen ihminen kuin silloin kun tulin äidiksi 16 vuotta sitten. Ja hyvä niin.

Minulle vanhemmaksi tulo oli ponnahduslauta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojeni kehittämiseen. En missään nimessä halua, että omat lapseni joutuvat kokemaan häpeää itsestään ja tunteistaan. En halua, että omille lapsilleni tulee yhtä huono itsetunto kuin minulla on ollut enkä myöskään halua, että he saavat samoja vahvoja tunnelukkoja, joita olen työstänyt viimeisten vuosien ajan. Haluan, että lapsistani kasvaa tunnetaitoisia aikuisia, joilla on hyvät vuorovaikutustaidot ja hyvä suhde sekä itseen että toisiin. Millaisia aikuisia sinä haluat omista lapsistasi kasvattaa?

Vanhemmuudesta tulee sinulle helpompaa

Kun kehität omia tunne- ja vuorovaikutustaitojasi ja mietit kasvatustilanteita ja toimintapojojasi, vanhemmuudesta tulee sinulle helpompaa. Sinun ei tarvitse enää jatkuvasti miettiä, miten saat lapset nukkumaan tai miten saat lapsen lähtemään pois puistosta. Sinun ei tarvitse koko ajan käyttää energiaasi sen miettimiseen, mitä teet lapsen raivarin hetkellä.

Ei ole helppoa muuttaa omia toimintatapoja, mutta eipä helppoa ole sekään, että toimit toistuvasti vanhempana tavalla, johon et itse voi olla tyytyväinen ja joka aiheuttaa pahan mielen sekä itsellesi että lapsellesi.

Kun sinä vanhempana kehität omia tunne- ja vuorovaikutustaitoja, myös suhde lapsesi kanssa paranee ja hän oppii elämänsä kannalta tärkeitä taitoja. Tutkimusten mukaan lapset oppivat tunteiden säätelyn taidot omilta vanhemmiltaan ja käyttävät samoja menetelmiä kuin vanhemmat ovat käyttäneet. Millaista mallia tunnesäätelytaidoista sinä annat lapsellesi? Mitä hyvää ja rakentavaa lapsesi oppii sinun tunne- ja vuorovaikutustapasi kautta?

Kasvatuksen haastaville tilanteille on ominaista toistuvuus. Onko sinun perhe-elämässäsi tlanteita, jotka ovat haastavia päivästä toiseen? Oletko sinä valmis kehittämään omia vanhemmuustaitojasi?

Olen auttamassa sinua vanhemmuutesi polulla. Olen tehnyt Myönteisiä keinoja kasvatukseen -verkkovalmennuksen. Kurssin keinot perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon siitä, miten lapsen vahvuuksia korostava lempeä kasvatus on avain lapsen hyvän itsetunnon ja tunnetaitojen kehittymiseen. Kun viet kurssin keinoja ja vanhemmuustaitoja arkeesi, koko perheenne hyvinvointi ja kodin ilmapiiri paranee. Lapsesi oppivat tunne- ja vuorovaikutustaitoja elämää varten. Klikkaa, lue lisää ja ilmoittaudu mukaan kurssille!

19.8.2019
Jaa kavereille:

Parhaat vinkit toimivaan lapsiperhearkeen

sisältää linkin yhteistyökumppanin sivuille

vinkkejä arkeen

Rento asenne. Suorittamisen välttäminen ja nautinnon kautta tekeminen.

Arkipäivien edes hento suunnittelu viikonloppuna. Vaatteet, ruuat, aikataulut.

Laskee vaatimustasoa ja ottaa rennosti. Lasten kanssa tehdään paljon yhdessä.

Se, etten ressaa seisovista tiskeistä ja kasvavista pyykkivuorista.

Kyselin instagramin tarinoissa seuraajieni vinkkejä toimivaan arkeen. Olin vaikuttunut siitä, miten ison määrän sain vastauksia ja miten moni perhe on miettinyt arkensa toimivuutta monelta eri kannalta.

Lapsiperhearjessa kuormitusta tulee esimerkiksi ajanpuutteesta, väsymyksestä, isosta työkuormasta, riittämättömyyden tunteista vanhempana ja huolesta lasten pärjäämisen ja hyvinvoinnin suhteen. Lapsiperhearki tuntuu välillä vuosikausia kestävältä suoritusputkelta, joka jatkuu päivästä toiseen eikä aina edes yöllä saa levätä.

Tässä kirjoituksessa jaan parhaita vinkkejä toimivaan lapsiperhearkeen, sekä ihan konkreettisia että enemmän ajatuksiin ja asenteisiin liittyviä.

Arjen suunnittelu ja ennakointi

Perhekalenteri. Etukäteen esim. ruokalistan suunnittelut. Puolison kanssa vastuiden jakaminen.

Kaupassakäynti autolla kerran viikossa. Ruokien suunnittelu ennalta.

Monissa vastauksissa tuli esille arjen suunnittelun ja ennakoinnin tärkeys. Arjen apuna on esimeriksi kiertävät ruokalistat ja ostoslistat. Myös erilaisia arkea helpottavia palveluita hyödynnetään paljon, esimerkiksi nettitilaukset ja kotiinkuljetuspalvelut. Joku kertoi laittavansa viikonloppuna paljon ruokaa ja pakastavansa annoksia tulevaa viikkoa varten.

Rento asenne ja kiireen välttäminen

Se, etten haali liikaa tekemistä. Kaikelle tärkeälle on silloin paremmin voimia ja aikaa.

Se, etten ruoski itseäni satunnaisista eineksistä tai Pikku Kakkosesta.

Kiire hermostuttaa sekä lasta että aikuista. Kiire lisää stressiä, ja stressaantuneena tulee helposti huutaneeksi lapselle ja käyttäneeksi sellaisia kasvatuskeinoja, joita ei oikeasti haluaisi käyttää.

Moni korosti vastauksissaan sitä, että ei turhaan nillitä asioista, joilla ei ole arjen kannalta merkitystä. Se koettiin myös tärkeäksi, että levolle ja palautumiselle on aikaa. Armollisuus itseä kohtaan ja oman itsen kannustaminen ovat avainasemassa hyvinvoivassa perhearjessa.

Aikuisen vastulla on myös se, ettei hän tartuta omia työkiireitään lapsiin.

Yhdessä tekeminen

Tasapuolisuus puolison kanssa. Molemmat osallistuvat ja pyörittävät arkea yhdessä.

Yhteiset päikkärit / huilihetket jälkikasvun kanssa ja kotitöiden yhdessä tekeminen, vaikka se hidastaa.

Arjen suunnittelu ja keskustelut yhdessä puolison kanssa koettiin tärkeäksi. Moni osallistaa myös lapsiaan kotitöihin ja se on hyvä tapa sekä lisätä yhdessä oloa perheissä että ohjata myös lasta esimerkiksi ruuanlaiton ja siivoamisen taitoihin.

Työelämän joustavuus

Yrittäjyys, etätyöpäivät

Monissa vastauksissa korostui myös työelämän joustavuuden tärkeys. Etätyömahdolisuus tai yrittäjyys tuo monille toimivuutta arkeen tai ylipäänsä se, että työpaikalla on ymmärrystä siitä, mitä on olla esim. yksinhuoltajaäiti.

Hyödynsin osittaisen hoitovapaan mahdollisuutta vuosia ja tein nelipäiväistä työviikkoa useamman vuoden ajan ennen yrittäjyyttä. Se toi oman perheemme arkeen paljon väljyyttä ja rentoutta.

Hyvä ilmapiiri ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Positiivisuuden näyttäminen ja kaikkien perheenjäsenten kannustaminen. Hyvä lisää hyvää.

Itsestä huolehtiminen, omanlaiset ratkaisut ja vastuun jakaminen myös muille.

Kiitollisuus ja perheenjäsenten kannustaminen nousivat myös esille vastauksissa. Aikuinen on vastuussa hyvästä ilmapiiristä perheessä. Jos aikuinen pitää arkea mukavana asiana, tarttuu tämä hyvä fiilis myös lapsiinkin. Jos aikuinen valittaa koko ajan arkea ja esimerkiksi omaa työtään, on hyvä miettiä, millaista esimerkkiä se antaa lapselle. Silloin kun elämässä on paljon hyvää ja se huomataan, se kantaa myös niiden haastavien hetkien yli, jotka kuuluu myös normaaliin lapsiperhearkeen.

Omasta hyvinvoinnista on tärkeä huolehtia, sillä jos itse ei voi hyvin, silloin ei myöskään jaksa ylläpitää hyvää ilmapiiriä arjessa. Moni vanhempi unohtaa oman itsensä ja hyvinvointinsa lapsiperhearjen jalkoihin. Jos itse voi huonosti, ei ole mistä ammentaa myöskään perheelle.

Koetko sinä arjen mukavana vai pakkopullana? Mitkä ovat sinun parhaita vinkkejäsi toimivaan lapsiperhearkeen?

Suunnitelmallisuus ja ennakointi ovat avainasemassa toimivaan lapsiperhearkeen. Oikeanlaiset rutiinit vapauttavat aikaasi perhe-elämästä nauttimiseen. Jos sinä kaipaat lisäapua arjen suunnitelmallisuuden lisäämiseen, suosittelen tutustumaan Aikataito-kalenterituotteisiin.

Aikataito-tuotesarja on kasvava. Tällä hetkellä kalenterituotteisiin kuuluvat peruskalenterin ja kalenterikansien lisäksi esimerkiksi taitopaketit ruoka-arki, lapsiperheen vuosi ja loistava järjestys sekä meillä harrastetaan -tarrat.

Minulla on yhteistyön myötä tarjota sinulle koodi kasvuntaika, jolla saat Aikataidon kalenterituotteet ilman postikuluja.

yhteistyössä Aikataidon kanssa

26.6.2019
Jaa kavereille:

Vireystilan säätely – mitä jokaisen pitäisi tietää siitä

vireystilan säätely

Mitä tarkoitetaan ylivireys- ja alivireystiloilla? Miksi vanhemman ja kasvattajan on tärkeä tunnistaa omia vireystilojaan ja osata säädellä vireystilaansa kohti optimaalista vireyttä?

Silloin kun on optimaalisessa vireystilassa, asiat sujuvat hyvin, oppiminen on mahdollista ja tunnet itsesi rennoksi ja olosi on turvallinen. Aikaansaaminen ja palautuminen on helppoa. Hyvässä, optimaalisessa vireystilassa sinun on helppo olla läsnä sekä itsellesi että toisille.

Kun vanhempana ja kasvattajana olet mahdollisimman usein hyvässä vireystilassa, tunteiden säätely on sinulle helpompaa ja pystyt tukemaan myös lasta tunnesäätelyssä. Pystyt näkemään lapsen näkökulman tilanteeseen ja löytämään vaihtoehtoisia toimintatapoja esimerkiksi huutamisen ja lapsen uhkailun sijaan. Mentalisointi on mahdollista silloin kun olet hyvässä vireystilassa.

Silloin kun tunnistat oman vireystilasi vaihteluja, voit alkaa etsiä keinoja, jotka auttavat vireystilan säätelyssä. Vireystilan säätelyssä keskeistä on on itsetiedostaminen ja aktiivinen väliintulo silloin, kun huomaa, että on ali- tai ylivireystilassa.

Ylivireystilassa olet oravanpyörässä

Ylivireystilassa kehosi on ylivireä ja tuntemuksia on liikaa. Olosi on koko ajan valpas ja pulssisi on kohonnut. Olet usein ärtynyt ja ahdistunut ja saat vihan ja suuttumuksen purkauksia helposti. Menet helposti poissa tolaltasi, ja tunteiden säätely on haastavaa.

Olet henkisesti poissa, ja ajatuksesi kiertävät helposti samaa kehää, olet ikään kuin juuttunut vanhoihin ajatuskehiin. Hengityksesi on pinnallista ja olet jatkuvassa taistele‒pakene-tilassa. Rauhoittumisvaikeudet ovat yleisiä. Koet itsesi stressaantuneeksi ja kireäksi koko ajan. Ylivireänä et edes muista, miltä tuntuu olla levollinen. Ohitat jatkuvasti kehosi tarpeita ja tämä on johtanut ylivireystilaan ja myös jatkaa sitä.

Ylivireystilassa voi olla nukahtamisvaikeuksia tai vaikeuksia pysyä unessa. Heräily aamuyöllä on yleistä. Jatkuva ylivireystila on seurausta elämän kuormittavien tapahtumien laukaisemasta autonomisen hermoston toiminnasta. Keho tuottaa stressihormonia.

Alivireystila jähmettää

Alivireänä olosi on lattea, tunteeton, lamaantunut ja jähmeä. Sinun voi olla vaikea tehdä päätöksiä ja olet henkisesti poissa tilanteesta. Asioiden muistaminen on hankalaa. Teet asioita autopilotilla.

Alivireystila aiheuttaa tunteista etääntymistä ja turtumista. Olet jarru pohjassa koko ajan. Sinun voi olla vaikea tehdä yksinkertaisimpiakin asioita. Voi olla, että pienenkin asian tekeminen tuntuu suurelta ponnistukselta.

Alivireystila on alhaisen voiman tila. Jokainen on joskus alivireystilassa, mutta pitkäaikainen alivireystila johtaa apatiaan, masennukseen ja jatkuvaan väsymykseen.

Huomio oman kehon tuntemuksiin

Säännöllinen kehon kuuntelu auttaa sinua tunnistamaan omaa vireystilaasi ja huomaamaan omia tarpeitasi. Omien tarpeiden sivuuttaminen liian usein johtaa joko yli- tai alivireystilaan.

Vireystilaa voi oppia säätelemään erilaisin kehon ja mielen tekniikoin. Huomiota voi suunnata kehoon ja hengitykseen. Hengitystä voi myös tietoisesti käyttää apuna vireystilan säätelyssä. Kehoa voi venytellä, hieroa tai silitellä. Voi käyttää myös turvapaikkamielikuvia rauhan paikasta. Jos on ollut pitkään yli- tai alivireystilassa, se vaatii järeämpää väliintuloa eikä pelkät pikakeinot silloin enää auta. Siksi on tärkeää pitää huolta itsestään ja omasta vireystilan säätelystä arjen keskellä, joka päivä.

Kuinka tuttua sinulle on kehosi viestien tunnistaminen ja huomiointi? Onko sinulla aikaa pysähtyä itsesi ja kehosi äärelle? Tunnistatko sinä omaa vireystilaasi? Onko sinulla keinoja säädellä vireystilaasi kohti optimaalista vireyttä?

Vanhemmuuden voimapostista ja materiaalikirjastosta saat ilmaisia vinkkejä myönteiseen, tunnetaitoiseen ja hyvinvoivaan lapsiperhearkeen. Klikkaa ja lue lisää!

Tekstin lähteenä on käytetty koulutusten Traumainformoitu kasvatus ja Traumainformoitu kohtaaminen aineistoa sekä teosta Hoivattavaa vanhemmuutta. Opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuvien vanhempien ryhmämuotoiseen tukemiseen.

8.6.2019
Jaa kavereille:

Mitä hyvää tunnelukkojen avaaminen tuo elämääsi?

tunnekehoyhteys

Tunnelukko on käyttäytymismalli, jonka avulla olet oppinut selviytymään lapsena. Lapsena olet saattanut oppia esimeriksi varomaan helposti hermostuvaa ja suuttuvaa äitiäsi tai miellyttämään isääsi, joka ei koskaan kehunut sinua. Kenties aloit lapsena epätoivoisesti todistaa koulu- tai urheilusuorituksillasi olevasi kehujen arvoinen.

Tunnelukko syntyy, kun sinun tarpeesi lapsena eivät tyydyttyneet ja sinun piti oppia joku keino, jolla selviydyt tilanteesta vanhempiesi kanssa. Aikuisena nämä lapsena opitut mallit ovat haitallisia.

Miten tunnelukot vaikuttavat elämään?

Lapsuudessa syntyvät tunnelukot ovat selviytymiskeinoja, jotka aikuisena rajoittavat omaa elämää. Aikuisena tunnelukot ovat ongelmallisia, sillä ne saavat ihmisen tukahduttamaan omat tarpeensa, peittämään todelliset tunteensa ja näkemään elämän ja todellisuuden vääristyneessä valossa.

Tunnelukot muovaavat omia ajatuksiasi, tunteitasi, käyttäytymistäsi ja vuorovaikutustasi. Ne laukaisevat sinussa voimakkaita tunteita ja saavat sinut käyttäytymään lapsenomaisesti. Kun olet tunnelukon vallassa, nalkutat puolisollesi, taannut lapsesi tasolle hänen raivotessaan tai vaadit itseltäsi kohtuuttomia suorituksia.

Tunnelukot saattavat saada sinut kokemaan, että et ansaitse onnea tai koet itsesi usein vihaiseksi, katkeraksi tai masentuneeksi. Voi olla, että olemassaoloasi leimaa arvottomuuden kokemus. Tai olet kova huolehtimaan ja murehdit koko ajan asioista. Tai suhtaudut pessimistisesti elämään.

Kenties yrität olla koko ajan mieliksi muille ja pelkäät epäonnistumisia. Ehkä et hyväksy itsessäsi tai lapsessasi tiettyjä tunteita. Menneisyytesi vaikuttaa tähän päivään etkä sen takia pysty elämään täydesti tätä hetkeä. Tunnelukot sabotoivat mahdollisuutesi hyvään, onnelliseen ja itsellesi armolliseen elämään.

Miksi tunnelukkojen työstäminen kannattaa?

Tunnelukot siirtyvät sukupolvelta toiselle opittuina ja sisäistettyinä malleina. Kun työstät omia tunnelukkojasi, se auttaa katkaisemaan sinun suvussasi kulkevia tunnelukkoketjuja ja tunnetaakkoja. On tärkeää katkaista nämä ketjut, sillä muuten ne toisintuvat sinun lapsellesi – ja edelleen hänen lapselleen, niin kauan, kunnes joku katkaisee nämä ketjut.

Kun tunnistat tunnelukkojasi ja niiden vaikutusta elämässäsi, voit alkaa murtaa ja avata tunnelukkojasi. Et enää ajattele, että minä olen tällainen, vaan että sinussa vaikuttaa tunnelukko ja kun sen tunnistaa, sen avaaminen on vähitellen mahdollista.

Omien tunnelukkojen työstäminen kannattaa, sillä tunnelukoista on paljon haittaa elämääsi. Tunnelukot tuottavat sinulle tuskaa ja estävät sinua elämästä täyttä elämää.

Tunnelukkojen tunnistamisen ja työstämisen myötä alat ymmärtää itseäsi, omia toimintatapojasi ja tunteitasi paremmin. Elämästäsi tulee iloisempaa, ja olosi on kevyempi. Opit suhtautumaan itseesi suopeammin, myötätuntoisemmin ja armollisemmin.

Nautit elämäsi pienistä asioista enemmän, tulevan murehtiminen on vähäisempää ja pystyt olemaan paremmin läsnä tässä hetkessä. Koet olosi tasaisemmaksi ja varmemmaksi.

Tunnelukkotyöskentely vie sinut syvälle matkalle itseesi ja saat oivalluksia, jotka auttavat sinua niin parisuhteessa, vanhemmuudessa, työpaikalla kuin ystävyyssuhteissakin. Puhumattakaan siitä, miten paljon tunnelukkojen avaaminen helpottaa oloasi sinun itsesi kanssa.

Kuulostaako tämä hyvältä? Kyllä, niin minustakin. Olen itse saanut tunnelukkotyöskentelyn myötä noita samoja vaikutuksia, joita kuvasin edellä. Elämäni on nyt onnellisempaa, itselleni armollisempaa ja tunnetaitoisempaa.

Vanhemmuuden voimapostista ja materiaalikirjastosta saat ilmaisia vinkkejä myönteiseen, tunnetaitoiseen ja hyvinvoivaan lapsiperhearkeen. Klikkaa ja lue lisää!

29.5.2019
Jaa kavereille:

Mitä voi tehdä, kun lasta jännittää?

jännittynyt tyttö

Niiloa jännittää mennä loman jälkeen päiväkotiin. Hän roikkuu vanhempiensa jaloissa. Sekä päiväkodin hoitaja että Niilon vanhemmat hokevat: Ei tässä ole mitään jännitettävää, sen kun vain menet reippaasti toisten lasten kanssa aamupalalle.

Millalla on koulussa esitelmä. Hän on valmistautunut siihen etukäteen, mutta astellessaan luokan eteen hänen hengityksensä tuntuu salpautuvan ja päästä häviää kaikki ajatukset. Kasvot muuttuvat punaisiksi, suu kuivuu. Tuntuu, että yhtään sanaa ei tule suusta. Millan päähän alkaa nousta ajatuksia: Tää on tosi noloo. Kaikki näkevät, että mua jännittää. Kohta kaikki nauravat minulle. Arvasin jo etukäteen, että tässä käy näin.

Saako jännittää?

Jännittäminen koetaan monesti asiana, jota ei saisi olla. Jännittäminen koetaan nolona ja epäonnistumisena. Sitä halutaan peitellä. Ja mitä enemmän jännittämistä vastustaa, sitä enemmän se alkaa vallata mielessä ja kehossa tilaa.

Jännittämistä pidetään helposti heikkouden merkkinä ja sitä pyritään peittämään. Monilla jännittäjällä on ajatus, että vain minä jännitän. Jännittäminen on kuitenkin normaali tunne, ja suurin osa ihmisistä jännittää. Jännittäminen on sinällään hyvä tunne. Se ei ole vaarallista. Se on merkki siitä, että keho toimii oikein ja jännitettävä asia on tärkeä.

Myös vanhemmat saattavat vähätellä lapsen jännittämistä tai puhua sitä pois: eihän tässä nyt mitään jännitettävää ole tai mitä sä nyt tuollaista asiaa jännität. Tähän liittyy monesti ajatus, että halutaan helpottaa lapsen olotilaa. Tärkeää kuitenkin on, ettei selitetä lapsen tunnetta pois. On tärkeää hyväksyä jännitys. Saa jännittää.

Aikuisen on tärkeää hyväksyä lapsen tunteet ja ottaa ne vastaan myötätuntoisesti, arvioimatta ja arvostelematta. Se edellyttää sitä, että aikuinen on itse sinut omien tunteidensa kanssa ja hyväksyy jännittämisen, ujouden, arkuuden ja pelot myös itsessään.

Mikä auttaa jännittämiseen?

On tärkeää viestittää jännittävälle lapselle, että vastaan taisteleminen ja vältteleminen yleensä vain pahentavat tilannetta. Lapsen kanssa voi yhdessä lähteä tutkimaan, miltä jännitys tuntuu kehossa. Missä kohtaa kehoa jännitys tuntuu? Minkä värinen jännitys on? Minkä muotoinen jännitys on? Millaisia tunteita ja ajatuksia jännittäminen herättää lapsessa? Tarvitaan aikuisen tahtoa ja kykyä pysähtyä lapsen ja hänen tunteensa äärelle.

Aikuisen on tärkeä nimetä lapselle jännittämistä: Minusta näyttää, että sinua jännittää nyt aika lailla. Olenko oikeassa? Saa jännittää, se on ihan normaali tunne. Kun saa nimen jännitykselle (tai ylipäänsä muillekin tunteille), se ei enää ole epämääräinen ja jäsentymätön kokemus. Nimen saaminen tunteelle auttaa sekä mieltä että kehoa rauhoittumaan.

Jännittävää lasta auttaa aikuisen rauhallinen ja hyväksyvä läsnäolo ja kosketus. Jos aikuista ei ole läsnä, lasta voi opettaa myös koskettamaan ja silittämään itseään – se auttaa häntä rauhoittumaan jännityksen hetkellä.

Lapselle on hyvä kertoa, että on olemassa keinoja, joiden avulla jännitystä voi helpottaa. Jännitystä helpottavat keinot voivat liittyä esimerkiksi hengittämiseen, omaan kehoon tai omiin ajatuksiin. Näitä jännitystä helpottavia keinoja voi oppia vaikkapa tunnetaitoharjoitusten kautta. Hengitystä voi tietoisesti rauhoittaa ja uloshengitystä pidentää. Huomiota voi suunnata omaan kehoon ja juurruttaa itseään lattiaan.

Itseään voi tsempata ja rauhoittaa ajatuksilla sen sijaan, että lietsoo jännitystä vielä lisää omassa päässään. On parempi rohkaista itseään ajatuksillaan (jännitys on normaali asia, muutkin jännittävät) kuin ajatella sitä, miten kaikki menee pieleen (nolaan itseni ja kaikki nauravat minulle).

Nämä samat keinot pätevät myös aikuiseen. Itse olin aiemmin tosi kova jännittämään, mutta nyt viime vuosina olen ystävystynyt jännitykseni kanssa ja minua on auttanut se, että olen hyväksynyt jännitykseni ja olen opetellut kehoa ja mieltä rauhoittavia keinoja, joilla luon itselleni turvaa niissä tilanteissa, kun jännittää.

Aikuisen tehtävänä on tukea lapsen selviytymistä ja osoittaa ymmärtävänsä lapsen tunteet. Ei yritetä parantua jännityksestä vaan opetellaan keinoja tulla toimeen sen kanssa. Jännittävä lapsi tarvitsee paljon myötätuntoa ja ymmärrystä. Ja sen tiedon, että hän on hyvä ja riittävä sellaisenaan.

Millainen suhde sinulla on jännittämiseen? Millaisia ajatuksia lapsen jännittäminen sinussa herättää?

Lue myös kirjoitukseni: Miten nimetä lapsen tunteita?

Vanhemmuuden voimapostista ja materiaalikirjastosta saat ilmaisia vinkkejä myönteiseen, tunnetaitoiseen ja hyvinvoivaan lapsiperhearkeen. Klikkaa ja lue lisää!