Kasvun Taian blogi
Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.
29.5.2019
Jaa kavereille:

Niiloa jännittää mennä loman jälkeen päiväkotiin. Hän roikkuu
vanhempiensa jaloissa. Sekä päiväkodin hoitaja että Niilon vanhemmat
hokevat: Ei tässä ole mitään jännitettävää, sen kun vain menet
reippaasti toisten lasten kanssa aamupalalle.
Millalla on koulussa esitelmä. Hän on valmistautunut siihen
etukäteen, mutta astellessaan luokan eteen hänen hengityksensä
tuntuu salpautuvan ja päästä häviää kaikki ajatukset. Kasvot
muuttuvat punaisiksi, suu kuivuu. Tuntuu, että yhtään sanaa ei tule
suusta. Millan päähän alkaa nousta ajatuksia: Tää on tosi noloo.
Kaikki näkevät, että mua jännittää. Kohta kaikki nauravat
minulle. Arvasin jo etukäteen, että tässä käy näin.
Saako jännittää?
Jännittäminen koetaan monesti asiana, jota ei saisi olla.
Jännittäminen koetaan nolona ja epäonnistumisena. Sitä halutaan
peitellä. Ja mitä enemmän jännittämistä vastustaa, sitä enemmän se
alkaa vallata mielessä ja kehossa tilaa.
Jännittämistä pidetään helposti heikkouden merkkinä ja sitä
pyritään peittämään. Monilla jännittäjällä on ajatus, että
vain minä jännitän
. Jännittäminen on kuitenkin normaali tunne,
ja suurin osa ihmisistä jännittää. Jännittäminen on sinällään hyvä
tunne. Se ei ole vaarallista. Se on merkki siitä, että keho toimii
oikein ja jännitettävä asia on tärkeä.
Myös vanhemmat saattavat vähätellä lapsen jännittämistä tai
puhua sitä pois: eihän tässä nyt mitään jännitettävää ole
tai
mitä sä nyt tuollaista asiaa jännität
. Tähän liittyy monesti
ajatus, että halutaan helpottaa lapsen olotilaa. Tärkeää
kuitenkin on, ettei selitetä lapsen tunnetta pois. On tärkeää
hyväksyä jännitys. Saa jännittää.
Aikuisen on tärkeää hyväksyä lapsen tunteet ja ottaa ne
vastaan myötätuntoisesti, arvioimatta ja arvostelematta.
Se edellyttää sitä, että aikuinen on itse sinut omien tunteidensa
kanssa ja hyväksyy jännittämisen, ujouden, arkuuden ja pelot myös
itsessään.
Mikä auttaa jännittämiseen?
On tärkeää viestittää jännittävälle lapselle, että vastaan
taisteleminen ja vältteleminen yleensä vain pahentavat tilannetta.
Lapsen kanssa voi yhdessä lähteä tutkimaan, miltä jännitys
tuntuu kehossa. Missä kohtaa kehoa jännitys tuntuu? Minkä
värinen jännitys on? Minkä muotoinen jännitys on? Millaisia tunteita
ja ajatuksia jännittäminen herättää lapsessa? Tarvitaan
aikuisen tahtoa ja kykyä pysähtyä lapsen ja hänen tunteensa
äärelle.
Aikuisen on tärkeä nimetä lapselle jännittämistä:
Minusta näyttää, että sinua jännittää nyt aika lailla. Olenko
oikeassa? Saa jännittää, se on ihan normaali tunne.
Kun saa nimen
jännitykselle (tai ylipäänsä muillekin tunteille), se ei enää ole
epämääräinen ja jäsentymätön kokemus. Nimen saaminen tunteelle auttaa
sekä mieltä että kehoa rauhoittumaan.
Jännittävää lasta auttaa aikuisen rauhallinen ja hyväksyvä
läsnäolo ja kosketus. Jos aikuista ei ole läsnä, lasta voi
opettaa myös koskettamaan ja silittämään itseään – se auttaa häntä
rauhoittumaan jännityksen hetkellä.
Lapselle on hyvä kertoa, että on olemassa keinoja, joiden avulla
jännitystä voi helpottaa. Jännitystä helpottavat keinot voivat
liittyä esimerkiksi hengittämiseen, omaan kehoon tai omiin
ajatuksiin. Näitä jännitystä helpottavia keinoja voi oppia
vaikkapa tunnetaitoharjoitusten kautta. Hengitystä voi tietoisesti
rauhoittaa ja uloshengitystä pidentää. Huomiota voi suunnata omaan
kehoon ja juurruttaa itseään lattiaan.
Itseään voi tsempata ja rauhoittaa ajatuksilla sen sijaan, että
lietsoo jännitystä vielä lisää omassa päässään. On parempi rohkaista
itseään ajatuksillaan (jännitys on normaali asia, muutkin
jännittävät
) kuin ajatella sitä, miten kaikki menee pieleen
(nolaan itseni ja kaikki nauravat minulle
).
Nämä samat keinot pätevät myös aikuiseen. Itse olin aiemmin tosi
kova jännittämään, mutta nyt viime vuosina olen ystävystynyt
jännitykseni kanssa ja minua on auttanut se, että olen hyväksynyt
jännitykseni ja olen opetellut kehoa ja mieltä rauhoittavia keinoja,
joilla luon itselleni turvaa niissä tilanteissa, kun jännittää.
Aikuisen tehtävänä on tukea lapsen selviytymistä ja osoittaa
ymmärtävänsä lapsen tunteet. Ei yritetä parantua
jännityksestä vaan opetellaan keinoja tulla toimeen sen
kanssa. Jännittävä lapsi tarvitsee paljon myötätuntoa
ja ymmärrystä. Ja sen tiedon, että hän on hyvä ja
riittävä sellaisenaan.
Millainen suhde sinulla on jännittämiseen? Millaisia ajatuksia
lapsen jännittäminen sinussa herättää?
Lue myös kirjoitukseni:
Miten nimetä lapsen tunteita?
Onko sinulla lapsi, joka jännittää helposti? Mietitkö, mitä voit tehdä,
kun lasta jännittää? Onko sinulla keinoja lapsen jännityksen
helpottamiseen ja lapsen tukemiseen jännittävissä tilanteissa?
Helpotusta lapsen jännittämiseen -verkkotyöpaja on nyt myynnissä,
ja se antaa sekä sinulle vanhempana että lapsellesi keinoja jännityksen
elpottamiseen.
Tutustu verkkotyöpajaan tästä!
27.4.2019
Jaa kavereille:

Miten sinä pidät hermosi kurissa? Miten voit olla huutamatta
lapsellesi? Miten voit selvitä haastavista tilanteista menettämättä
hermojasi?
Huutaminen ja lapselle raivoaminen pelottaa lasta. Kun lapsi on
pelon vallassa, hän menee taistele-pakene-jähmety tilaan eikä kykene
oppimaan mitään. Kun aikuinen huutaa lapselle, se opettaa lasta
olemaan kuuntelematta aikuista silloin kun aikuinen puhuu tavallisella
äänellä. Lapselle huutaminen opettaa lapselle myös sitä, että
huutaminen ja raivoaminen ovat normaaleja tapoja toimia ja hänkin voi
tehdä niin. Millaista mallia sinä annat lapsellesi?
Seuraavassa annan sinulle viiden kohdan suunnitelman, jonka avulla
sinusta tulee rauhallisempi vanhempi.
1. Pidä mielessäsi, että tärkein tehtäväsi vanhempana on tuoda
lapselle turvaa
Pysyessäsi rauhallisena haastavissakin tunnetilanteissa, annat
lapsellesi mallia tunteiden säätelystä ja siitä, miten tilanteista voi
selvitä ilman raivoamista ja huutamista. Lapselle raivostuminen tuo
hänelle uhkaa eikä se edistä lapsen halua toimia yhteistyössä sinun
kanssasi.
2. Ota tauko!
Haastavassa tunnetilanteessa sulje suusi. Hyväksy tunteesi. Älä
sano mitään. Hengitä syvään. Tunne jalkasi lattiaa vasten. Ravistele
käsiäsi. Tunnekuohussa tunteet kaappaavat sinut valtaasi eikä järki
toimi. Tee kaikkesi, jotta saat rauhoitettua kehosi ja mielesi ja saat
aivosi taas toimintaan.
3. Muista, että lapset käyttäytyvät kuten lapset
Lapset ovat lapsia, heidän tunnesäätelynsä on vielä
kehitysvaiheessa. Lapset opettelevat asioita. Lapset eivät ole pieniä
aikuisia, jotka tekevät aina, kuten aikuinen sanoo. Katso asioita
lapsen näkökulmasta ja hänen maailmastaan käsin. Näin pystyt löytämään
empatiaa lastasi kohtaan.
4. Tunne myötätuntoa itseäsi kohtaan
Haastavassa tilanteessa on tärkeä tuntea myötätuntoa itseä kohtaan
ja antaa kaikki mahdollinen tuki itselle. Huh, olenpa nyt
haastavassa tilanteessa. Voin hyväksyä itseni ja tämän tilanteen,
vaikka nyt ottaakin päähän kaikki.
Armollisuus ja itsemyötätunto
ovat tärkeitä asioita vanhemmuudessa.
5. Ota huutaminen signaalina omasta hyvinvoinnistasi ja
tunnesäätelytaidoistasi
Jos hermosi pettävät usein, se kertoo siitä, että
tunnesäätelytaitosi kaipaavat treeniä. Et ehkä lapsena ole oppinut
tunnetaitoja ja tunteiden säätelyä ja näin tarvitset nyt aikuisena
treeniä tunnetaidoillesi.
Lapselle huutaminen kertoo usein myös siitä, että olet väsynyt ja
stressaantunut ja oma hyvinvointisi on jäänyt taka-alalle.
Rentoutuneena ja levänneenä jaksat myös lasten kiukuttelua ja
erilaisia vastoinkäymisiä paremmin.
Tunnesäätelytaitoja voi oppia ihan kuten muitakin taitoja!
Huono uutinen on se, että et välttämättä opi uusia
toimintatapoja päivässä tai kahdessa. Tunnesäätelyn taidot ovat
opittavissa, mutta kuten kuntoilussakin, tarvitaan toistoja, jotta
tulosta syntyy. Et tule hyvään juoksukuntoon käymällä kerran
lenkillä. Myös tunnesäätelyn treenaaminen vaatii toistoja ja toistoja,
kerrasta toiseen. Lapsiperhearjessa näitä toistomahdollisuuksia
onneksi on päivittäin.
Ei kannata antaa periksi, jos välillä palaa vanhoihin
toimintatapoihin ja raivoamiseen. Ole myötätuntoinen itsellesi. Nyt
kävi näin. Seuraavalla kerralla voit taas treenata toisenlaista
toimintatapaa.
Hyvä uutinen on se, että nämä toimintatavat
tuottavat tulosta. Kun treenaat tunnesäätelyä, huomaat ensin
puolivälissä huutamista, että nyt tämä taas tapahtuu. Yhä useammin
huomaat jo ennen raivostumista ja osaat ottaa tauon. Joka kerta
ottaessasi tauon, pystyessäsi katsomaan asioita lapsen näkökulmasta,
"järjestät" aivojasi uudelleen ja tunnesäätelyn alueet vahvistuvat
kerta kerralta. Ja se on iso lahja lapsellesi. Samalla myös hän oppii
tunnesäätelyn taitoja sinun mallistasi.
13.4.2019
Jaa kavereille:

Satuhieronnan avulla voit antaa lapsellesi jakamatonta huomiota ja
läsnäolon ja rauhoittumisen hetkiä. Satuhieronnassa tarinaa kuvitetaan
kosketuksen avulla lapsen keholle.
Pyydä lapselta lupa ennen satuhierontaa: Saanko tehdä sinulle
satuhieronnan?
Lapsi voi käydä vatsalleen sänkyyn tai viltin
päälle. Satuhieronta tehdään lapsen selkään, vaatteiden päälle.
Aikuisen ote on rauhallinen, tarkoitus ei ole kutittaa lasta. Tärkeää
on aikuisen oma levollisuus ja läsnäolo.
Pääsiäissatuhieronnassa ollaan ilon, innostuksen ja jakamisen
äärellä. Ihania läsnälon ja koskettamisen hetkiä pääiäismunajahti
-satuhieronnan parissa!
Pääsiäismunajahti
Olen innoissani. Pihaamme on piilotettu pääsiäismunia. (tehdään
lapsen selkään pientä ripottelua
sormenpäillä)
Kuljen pitkin pihaa. Kävelen ja katselen ympärilleni.
(kävelytetään sormia selällä)
Tuolla näkyy pensas. Löytyyköhän pensaasta yksi pääsiäismuna?
(viedään sormet lapsen päähän ja hierotaan hellästi)
Löytyi! Pensaasta löytyi pääsiäismuna, jossa on
pallokuvioita. (piirretään selkään ensin iso pääsiäismuna ja
sitten pieniä palloja)
Seuraavaksi etsin pääsiäismunaa ison kiven luota. (kävelytetään
sormet lapsen olkapäälle)
Nousen kiven päälle ja nostan käteeni pääsiäismunan.
(pysäytetään käsi hetkeksi olkapäälle ja sen jälkeen piirretään
pääsiäismuna lapsen selkään)
Siinä on kiemurakuvioita. (tehdään kiemuroita selkään)
Vielä suuntaan puun luo. (kävelytetään sormia selkää pitkin)
Katson kohti oksia. (sivellään lapsen käsiä)
Yhteen oksaan on kiinnitetty pääsiäismuna. (sivellään lapsen
käsiä)
Otan pääsiäismunan käteeni. Siinä on sydämen kuva. (piirretään
sydän selkään)
Iso punainen sydän. (piirretään sydän selkään)
Olen onnellinen löytämistäni pääsiäismunista. (tehdään
sormilla ripottelua
selkään)
Yksi minulle ja kaksi ystävilleni. (tehdään kolme viivaa
alaselkään)
Hyvää pääsiäistä! (pysäytetään kädet alaselälle)
Tutustu myös aikaisemmin kirjoittamiini satuhierontoihin:

Arki vyöryy päälle. Yrittäjyys, kotityöt, lasten koulu ja
harrastukset. Minun stressikertoimeni nousee nopeasti, jos en pääse
metsään lenkille tai tekemään jumppaa. Liikunnalla on paljon
tutkittuja hyvinvointivaikutuksia, mutta mistä löytää aikaa
liikunnalle arjen keskellä?
Liikunnan hyvinvointivaikutuksia
Liikunnalla on monia hyvinvointivaikutuksia. Jo yksi liikkumiskerta
saa aikaan myönteisiä vaikutuksia kehossa. Arkiliikunta on hyvä
nostaa keskiöön. Sillä on merkitystä, että valitsee portaat hissin
sijaan. Tai fillaroi lähikauppaan autolla menemisen sijaan.
Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää toimintakykyä ja
terveyttä. Kestävyys ja lihaskunto paranevat ja luut vahvistuvat.
Lapsiperhearki on monesti aika rankkaa valvomisineen ja miljoonine
muistettavine asioineen. Liikunta tuo arkeen hengähdyshetkiä.
Liikunta on hyväksi mielenterveydelle. Liikunta vähentää päiviä,
joita stressi, masennus tai tunne-elämän ongelmat hallitsevat.
Esimerkiksi masennuksen Käypä hoito -suositus toteaa, että
kohtalainen määrä liikuntaa edistää mielenterveyttä ja torjuu
masennustilan kehittymisen vaaraa.
Jo päivittäinen viiden minuutin jumppa ehkäisee niska-hartiaseudun
vaivoja. Olen huomannut, että kun teen viikossa pari-kolme treeniä, se
vaikuttaa merkittävästi kehoni ja myös mieleni hyvinvointiin. Vaikka
olisin aloittanut treenin hieman väsyneenä, niin aina on hyvä olo
treenin jälkeen. Sitten taas jaksaa lasten riitelyä ja arkisia
kotitöitä paremmin.
Keskivartalon vahvistaminen on vaikuttanut ryhtini paranemiseen.
Teen töitä paljon myös läppärin ääressä ja huomaan, että kun
keskivartaloni on vahvistunut, myös työskentelyasentoni on parempi
eikä selkäni ja niska-hartiaseutuni kuormitu niin paljon.
Liikunta lapsiperhearjessa
Liikunnalle ei ole aina helppo löytää aikaa lapsiperhearjessa.
Joskus voi olla vaikea irrottautua pois kotoa ja lähteä treeneihin,
erityisesti jos ohjattuja ryhmiä ei ole lähiseudulla. Itselleni
haasteita ryhmäliikuntaan osallistumiseen tuovat epäsäännölliset
työaikani. Olen testannut Treenaakotona.com -palvelua ja saanut sen
avulla lisättyä merkittävästi arkeeni liikuntaa.
On hyvä muistaa, että liikuntaa voi harrastaa myös yhdessä lapsen
kanssa. Lapsi voi olla punttina treeneissä tai olla muuten mukana
seuraamassa vanhempien treenejä. Vaunujen kanssa voi käydä lenkillä ja
leikkipuistossa voi jumpata. Treenaakotona.com-palvelusta löytää
treenejä, joissa sekä vauva että isompi lapsi voivat olla mukana
yhdessä aikuisen kanssa. Nämä ovat samalla kivoja vuorovaikutuksen
hetkiä perheen kesken.
Jos lasta ei halua ottaa mukaan omaan jumppahetkeen, jumppaa voi
tehdä lasten ollessa päiväunilla, lasten katsoessa Pikku Kakkosta tai
antaa hetkeksi hoitovastuu puolisolle ja tehdä päätös satsata omaan
itseen. Itse huomaan, että helposti oma kotitreeni unohtuu arjessa ja
jää muiden kiireiden jalkoihin. Se vaatii aina päätöksen, että nyt
valitsen treenin. Joka kerta treenin jälkeen on hyvä olo. Sekin on
hyvä muistaa, että on parempi jumpata kymmenen minuuttia kuin ei
ollenkaan.
Keho on se paikka, missä asut
koko elämäsi ajan, siksi siitä
on tärkeää pitää hyvää huolta. Hyvinvointi syntyy arjen valinnoissa!

Miten kiukkuista lasta voi tukea rauhoittumisessa? Millaiset sanat,
teot ja aikuisen toimintatavat voivat auttaa lasta rauhoittumaan?
Monet aikuisen lauseet ja reaktiot tulevat selkärangasta ja ovat
juuri niitä samoja, joita omat vanhemmat ovat käyttäneet lapsuuden
aikana. Monilla saattaa olla kokemus, ettei ole saanut lapsena
kiukutella ja jos joskus on kiukutellut, on joutunut omaan huoneeseen
yksin rauhoittumaan ja näin on jäänyt liian yksi ison tunteen
kanssa. Tätä samaa toimintatapaa toistaa helposti omien lasten
kanssa.
Seuraavassa on muutama esimerkki, mitä aikuinen voi sanoa ja toimia
niinä hetkinä, kun lapsi on suuren tunteen vallassa.
Älä sano: Isot lapset
eivät kiukuttele tuolla tavalla!
Kokeile sanoa: Kaikki
ovat kiukkuisia joskus, myös aikuiset hermostuvat joskus. Kaikki
tunteet menevät ohi, myös ne kaikkein voimakkaimmat.
Kaikki ovat vihaisia joskus, niin isot kuin pienetkin
Tunne ei häviä kieltämällä. Tunne voi jäädä kehon
sisälle tunnemöykyksi, jos sitä ei saa ilmaista. Vihainen ja
kiukkuinen saa olla, mutta kiukun vallassa ei saa tehdä mitä
tahansa.
Sekä lapsen että aikuisen on hyvä tiedostaa, että tunteet ovat kuin
aaltoja tai pilviä. Ne tulevat – ja myös menevät pois.
Kaikkein isoin ja haastavinkin tunne menee ohi.
Älä sano: Nyt riitti!
Mene rauhoittumaan omaan huoneeseesi ja tule takaisin vasta kun osaat
käyttäytyä kunnolla!
Kokeile sanoa: Autan
sinua rauhoittumaan. Haluatko, että olen lähelläsi vai että olen vähän
kauempana? Voidaan hengitellä yhdessä kaikessa rauhassa.
Haastavissa tunnehetkissä lapsi tarvitsee rinnalleen aikuista
säätelyavuksi
Jos lapsi passitetaan omaan huoneeseen rauhoittumaan
,
hänestä voi tuntua, ettei hän saisi olla kiukkuinen, ja hän jää liian
yksi ison tunteensa kanssa. Lapsi saattaa sulloa tunteet sisälleen ja
hänelle voi tulla kehollisia tunnelukkoja ja jännityksiä. Se voi
johtaa myöhemmin masennukseen tai vaihtoehtoisesti siihen, että
tunteet purkautuvat täysin holtittomina raivokohtauksina.
Aikuisen on hyvä jutella lapsen kanssa, haluaako hän, että aikuinen
ottaa lapsen syliin tai on lähellä vai tukeeko lapsen rauhoittumista
se, että aikuinen on vähän kauempana lapsesta. Rauhallinen
hengittäminen auttaa sekä aikuista että lasta
rauhoittumaan. Omalla rauhallisuudellaan aikuinen mallintaa
lapselle rauhoittumista.
Älä sano: En tajua, miten
voit suuttua noin paljon niin pienestä asiasta.
Kokeile sanoa: Ymmärrän,
että sinua suututtaa. Saat olla suuttunut.
Aikuisen empatia, myötätunto ja läsnäolo auttavat lasta
rauhoittumaan
On tärkeää, että aikuinen pystyy tavoittamaan lapsen näkökulman
tilanteeseen. Harmistumisia tulee ja menee eikä ole aikuisen tehtävä
arvottaa, onko syy lapsen kiukkuun tarpeeksi pätevä ja iso
suuttumiseen asti. Lapsi saa olla suuttunut siitä, että hän hävisi
korttipelissä tai siitä ettei hän saanutkaan jäätelöä kaupasta. Saa
olla pettynyt ja suuttunut, mutta suuttumusta voi oppia säätelemään
niin, ettei esimerkiksi tavarat lentele tai lapsi lyö aikuista.
Älä sano: Olet ihan
mahdoton! Kamalaa kiukuttelua!
(Samalla huokailua ja silmien
pyörittelyä.)
Kokeile sanoa: Rakastan
sinua vihaisenakin.
(Samalla katso lasta silmiin, muista
lapsesi suurimmat vahvuudet ja rakkautesi häntä kohtaan. Anna lapselle
myötätuntoinen hymy.)
Yhteyden saaminen lapseen on tärkein asia vanhemmuudessa
Juuri sillä hetkellä, kun lapset käyttäytyvät huonoiten, he
tarvitsevat aikuista eniten. Aikuisen on tärkeää kiinnittää huomiota
omiin kasvojen ilmeisiin, sillä lapset katsovat
monesti aikuisen kasvoja ja jos kasvoista paistaa kiukku ja raivo,
lapset peilaavat sitä kautta aikuisen kiukkua ja raivoa ja heidän oma
raivonsa vahvistuu. Lapsen rauhoittumista tukee aikuisen lempeä ja
rauhallinen katse ja aikuisen rauhallinen ääni ja olemus.
Aikuisena sinun on hyvä muistaa se, että et ota lapsen raivoa
henkilökohtaisesti! Voit ajatella, että lapsi ei tahallaan
järjestä aikuiselle haastavia hetkiä vaan lapsella on nyt haastava
hetki. Kyse on lapsen kriisistä. Vanhempana voit auttaa lasta
tämän haastavan hetken äärellä.
Tunnetko välillä keinottomuutta lapsen raivareiden äärellä?
Mietityttääkö sinua, miten tukea lapsen tunnesäätelyä? Haluatko
rauhallisemman ja positiivisemman perhe-elämän? Toivoisitko, että
lapsesi osaisi säädellä tunteitaan paremmin?
On lapselle itselleen helpottavaa, kun hän oppii tapoja säädellä
kiukkua eikä hänen enää tarvitse räiskiä pahaa oloa ulos. Se tekee
myös perhearjesta helpompaa ja myönteisempää. Tule mukaan
verkkovalmennukseen Kiukun kesyttäjät – tunnetaitoja lapselle ja vanhemmalle,
jossa pääset yhdessä lapsesi kanssa harjoittelemaan tunnesäätelytaitoja.