Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika
Voimaposti
Tilaa itsellesi Vanhemmuuden voimaposti

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

16.5.2018
Jaa kavereille:

Taaperoille sopivia tunteista kertovia kirjoja

kolme tunnekirjaa taaperoille

Millaisia tunnetaitoihin liittyviä kirjoja on tehty ihan pienille lapsille, taaperoille? Osa taaperoista jaksaa kuunnella pitkiäkin tarinoita, osa tykkää vielä enemmän katsella kuvia. Esittelen tässä viisi lyhyttä kirjaa. Näissä kaikissa kirjoissa on selkeä kuvitus ja lyhyet tekstit ja nämä auttavat keskustelemaan pienen lapsen kanssa tunteista. Tunnetaitoja ei opi pelkästään kirjoista lukemalla. Kirjat voivat antaa hyvää pohjaa tunteista keskusteluun, ja keskusteluja on hyvä linkittää lapsen omaan elämään ja kokemuksiin.

Millainen minä?

Millainen minä tutkii tunnetiloja ja ilmeitä. Kirja perustuu pieniin teksteihin ja hyvin yksinkertaisiin naamakuviin, jotka kuvastavat tunteita hyvin. Miltä minä näytän, kun tunnen itseni vihaiseksi tai iloiseksi? Mitä kasvoilleni tapahtuu, kun hämmästyn tai kun minua nolottaa?

Murrrrr, olen vihainen. Viha kiehuu päässäni. Jeee, olen onnellinen. Onni loistaa kasvoiltani.

Sika ja tunteet

Sika ja tunteet -kirjassa on havainnolliset ja hyvät kuvat ja pienet tekstit, jotka kertovat tunteista. Lehmä hämmästyy, kun se herää päiväuniltaan. Sikaa pelottaa kävellä yksin pimeässä. Pingviini tulee surulliseksi kun ystävä muuttaa pois. Pienetkin lapset jaksavat kuunnella kirjan ja kuvista ja teksteistä on helppo myös keskustella lisää: Milloin sinä olet ollut surullinen? Onko sinua pelottanut joskus? Milloin? Miltä se tuntui, kun pelotti? Mikä on saanut sinut suuttumaan? Miltä se tuntui?

Kuka suuttuu?

Kirjassa ovat nalle ja kissa. Kissa haluaa mukaan leikkiin, mutta hän ei pääse. Nalle sanoo, että torni on minun. Kissan mielestä nalle on ihan kamalan tyhmä, ja kissa lyö ja puree nallea. Tappeluhan siitä tulee, ja se on varmaan tuttu tilanne monille taaperoille. Miten toisten kanssa leikitään? Miksei torni saa olla yksin minun? Miten muiden kanssa olisi hyvä käyttäytyä?

»Pienen isot ilot» ja »Kuka jää yksin?»

Kuka jää yksin?

Nalle on surullinen. Hän on yksin, vaikka hän ei haluaisi olla yksin. Nalle yrittää saada kavereita, mutta kenellekään ei sovi. Nalle päättää leikkiä itsekseen ja huomaa viihtyvänsä hyvin myös itsekseen. Kirjan lukemisen yhteydessä voi pohtia esimerkiksi, miltä tuntuu olla yksinäinen, kuinka toiselle voi sanoa nätisti, etten nyt voi olla kanssasi ja pitääkö kaikki ottaa mukaan leikkiin.

Pienen isot ilot

Tämän kirjan sivut pursuavat rakkautta ja elämäniloa. Riimimuotoisessa kirjassa käsitellään niitä asioita elämässä, jotka ovat ihania, rakkaita ja iloa tuottavia. Ihmiset aivot ovat suuntautuneet enemmän kaiken negatiivisen ja huonosti menneen huomaamiseen, siksi on tärkeää suunnata huomiota positiiviseen. Tämä kirja antaa hyvän mahdollisuuden keskustella myös siitä, mikä tuo lapsen elämään iloa ja onnea.

Vanhemmuuden voimapostista ja materiaalikirjastosta saat ilmaisia vinkkejä myönteiseen, tunnetaitoiseen ja hyvinvoivaan lapsiperhearkeen. Klikkaa ja lue lisää!

Oletko lukenut jo nämä kirjoitukseni?

25.4.2018
Jaa kavereille:

Neljä myyttiä lapselle huutamisesta

kiukustuva nainen

Onko huutaminen normaali tapa ilmaista tunteita? Onko ok huutaa lapselle, jos sen jälkeen pyytää anteeksi? Olenko minä ainut, joka huutaa lapselleen? Minun on mahdotonta lopettaa lapselle huutaminen, minä nyt vaan olen tällainen helposti tulistuva ihminen.

Tässä blogitekstissä puretaan neljä myyttiä lapselle huutamisesta.

Myytti 1: Olen ainut vanhempi, joka hermostuu ja huutaa lapselleen

Kun huudat lapsellesi, et ole ainut. Luultavasti naapurissakin on vanhempi, joka huutaa lapselleen.

Ehkä puistossa ja kerhoissa ei puhuta lapselle hermostumisesta ja huutamisesta. Olen tavannut työni kautta tuhansia vanhempia vuosien varrella ja voin väittää, että jokainen vanhempi hermostuu ja huutaa lapsilleen silloin tällöin. Vanhemmat ovat ihmisiä eivätkä robotteja, ja viha ja kiukku ovat normaaleja tunteita. On hyvin inhimillistä, että joskus palaa pinna.

Keskeistä ei ole se, etteikö vanhempi ikinä hermostuisi ja huutaisi lapselleen, vaan se, miten vanhempi pystyy räjähtämisen ja huutamisen jälkeen rakentamaan yhteyden uudelleen lapsen kanssa. Keskeistä on myös se, että vanhempi tekee töitä omien itsesäätelytaitojensa parantamiseksi.

Myytti 2: Minun on mahdotonta lopettaa huutaminen, minä nyt vain olen tällainen temperamentiltani

Jokaisen on mahdollista vähentää huutamista ja lapselle hermostumista.

Aivan jokainen pystyy opettelemaan itsesäätelyä ja tunnetaitoja. Huutamisen lopettamisessa on kyse siitä, että treenaa omaa mieltään niin, että pystyy ottamaan tietoisen tauon ennen huutamista. Kyse on siitä, että pystyy pysäyttämään itsensä ennen huutamista kiinnittämällä huomiota esimerkiksi omaan hengittämiseen ja kehoon. Kyse on myös siitä, että huolehtii omasta itsestään ja hyvinvoinnistaan. Sillä väsyneenä pinna palaa paljon nopeammin kuin virkeänä ja hyvinvoivana.

Myytti 3: On ok huutaa lapselle, kunhan pyytää sen jälkeen anteeksi

On tärkeää pyytää lapselta anteeksi huutamisen jälkeen ja ottaa syy huutamisesta itselleen. Mutta se ei oikeuta lapselle huutamiseen, että pyydät sitten anteeksi ja hyvität sillä lapsellesi huutamisen. Joka kerta, viikosta toiseen.

Tutkimusten mukaan huutaminen ja kovat sanat ovat lapsen psyykelle yhtä vahingollista kuin lapsen fyysinen rankaiseminen. Lapselle huutaminen vahingoittaa hänen minäkuvaansa. Huutamisesta lapselle jää mieleen uhkaava ja vihainen tunnetila. Jokainen huutaa ja räyhää joskus lapselleen, mutta usein toistuvana toimintatapana huutaminen vahingoittaa lapsen ja aikuisen välistä suhdetta ja se on haitallista lapsen itsetunnolle. Turvallista suhdetta lapsen kanssa ei paranna pelkkä anteeksipyytäminen vaan se, että sinä opettelet keinoja rauhallisena pysymiseen.

On hyvä myös miettiä, millaista mallia annat lapsellesi. Lapsi käyttää helposti samoja keinoja kaverisuhteissa ja tulevaisuudessa eri elämänvaiheissa, kuin sinä käytät nyt lapsesi kanssa. Haluatko, että lapsesi huutaa kavereilleen ja myöhemmin esimerkiksi puolisolleen ja lapsilleen? Kukaan ei halua, että hänelle huudetaan.

Myytti 4: Huutaminen on normaali tapa osoittaa tunteita

Olen tavannut perheitä, joissa vanhemmat ajattelevat, että heillä ei padota tunteita, huutaminen on normaali tapa osoittaa kiukkua.

Huutaminen ei ole normaali tapa osoittaa tunteita. Huutaminen kertoo aina siitä, että tunteet ovat vyöryneet yli ja ihmisellä ei ole keinoja käsitellä ja säädellä tunteitaan. Vai mitä itse ajattelisit siitä, jos pomosi töissä huutaisi sinulle? Ajatteletko, että se on ihan normaali tapa ilmaista ja tuulettaa tunteita vai ajatteletko, että nyt taisi pomolla kiehahtaa pahasti yli ja tunnesäätely petti?

Älä usko myytteihin huutamisesta!

  • Et ole AINUT, joka huutaa lapselleen
  • Sinä VOIT lopettaa lapselle huutamisen
  • Anteeksipyytäminen on tärkeä asia huutamisen jälkeen, mutta se EI oikeuta usein toistuvaan huutamiseen
  • Huutaminen EI ole normaali tapa osoittaa tunteita

Mieti elämääsi: Mitä jos et enää räjähtelisi ja huutaisi lapsellesi? Mitä jos olisit rauhallinen, turvallinen ja tasapainoinen vanhempi, jonka ei tarvitse koko ajan pyytää anteeksi huutamistaan? Tutustu Myrskyn sydän – kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit -verkkovalmennukseen. Saat keinoja pysyä rauhallisena ja lopettaa lapselle huutaminen. Yksikään lapsi (tai aikuinen) ei halua, että hänelle huudetaan.

19.4.2018
Jaa kavereille:

Kuinka lopettaa lapselle huutaminen – yksi yksinkertainen vinkki

Rauhallisen vanhemmuuden muistilappuja

Jokainen hermostuu joskus lapselleen; se on inhimillistä. Mutta jos hermostuu ja huutaa usein lapselleen, on tärkeää miettiä keinoja räjähtelyn vähentämiseksi. Lapselle hermostuminen ja huutaminen on haitallista sekä lapsen itsetunnolle että suhteelle ja vuorovaikutukselle lapsen kanssa. Huutamisesta jää lapselle mieleen uhkaava ja vihainen tunnetila.

Esittelen tässä yhden yksinkertaisen vinkin lopettaa lapselle huutaminen ja räjähtely.

Tietoisen tauon merkitys

Keskeinen taito rauhoittumisessa ja itsesäätelyssä on kyky ottaa tietoinen tauko. Tietoisella tauolla tarkoitetaan sitä väliä, joka on ärsykkeen ja reaktion välillä. Silloin kun ei pysty ottamaan taukoa, toimii kiihtymyksen vallassa ja suusta tulee niitä klassisia lauseita kuten miks tää on aina näin hankalaa?, sun kanssa ei ikinä voi lähteä mihinkään, nyt perun viikon pelivuorot tai laitan lelusi kassiin ja saat ne takaisin kun osaat käyttäytyä paremmin. Monesti ärtyneenä tulee myös huudetuksi tai vähintäänkin ääni on kireä ja kasvoista paistaa kiukku.

Kiihtymyksen vallassa ei pysty toimimaan rakentavasti vaan käyttää uhkailua, lahjontaa, kiristämistä ja muita ei-niin-kovin-myönteisiä toimintatapoja. Kun pystyy ottamaan tauon ja pysäyttämään omat automaattiset reaktionsa, pystyy tietoisempiin toimintatapoihin: miten minun olisi järkevintä toimia? Mitä lapseni tarvitsee juuri nyt? Miten hoidan tämän tilanteen niin, että yhteys lapseen säilyy?

Millaisia keinoja voisit ottaa itsesi tueksi?

Miten pystyä ottamaan tietoinen tauko? Yksi hyvä muistukekeino itselle voi olla muistilaput. Muistilappuja voi olla jääkaapin ovessa, vessan peilissä, lastenhuoneessa ja eteisessä. Sellaisissa paikoissa, joissa vietät paljon aikaa. Sellaisissa paikoissa, jossa pinnasi usein palaa. Lappu voi jo sinällään toimia muistukkeena tai lapussa voi lukea joku muistutus: Keskityn hengittämään rauhallisesti tai Pystyn olemaan rauhallinen tai Kasvatan lapsiani rakkaudella, en pelolla tai Lapseni ansaitsevat rakkautta. Erityisesti niinä hetkinä, kun he käyttäytyvät huonoiten.

Aina kun näet muistilapun, ota tauko. Hengitä syvään, pidennä uloshengitystäsi. Ota kontakti kehoosi. Ja kun olet näin muistutellut itseäsi rauhoittumisesta useissa eri tilanteissa, pystyt myös haastavissa tilanteissa toimimaan tietoisemmin ja järkevämmin. Haastavan hetken keskellä lapun vilkaiseminen auttaa sinua ottamaan tietoisen tauon ja toimimaan muulla tavoin kuin huutamalla.

Muistilaput toimivat sinulle muistukkeina lempeään, rauhalliseen ja tunnetaitoiseen vanhemmuuteen. Vanhemmuuteen, joka tuo lapselle turvaa eikä pelkoa.

Millaisia keinoja sinulla on itsesi rauhoittamiseen haastavissa tunnetilanteissa? Mitä sinun muistilapussasi lukisi?

Lukuisa määrä muita hyviä vinkkejä rauhallisena pysymiseen löytyy verkkovalmennuksestani Myrskyn sydän – kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit. Yksikään lapsi (tai aikuinen) ei halua, että hänelle huudetaan. Jos olet kyllästynyt menettämään hermosi ja huutamaan lapsillesi etkä enää halua tuntea itseäsi huonoksi vanhemmaksi, tämä verkkovalmennus on ratkaisu juuri sinulle!

21.3.2018
Jaa kavereille:

Mistä saada helpotusta stressiin?

Mistä saada apua stressiin

Ihan hirvee kiire. Taas viimeisenä hakemassa lasta päiväkodista ja punainen liikennevalo vielä hidastamassa. En ehdi mitään, kaikki menee päin seinää. Mitä ihmettä teen illalla ruuaksi, kotona ei taida olla taaskaan mitään valmiina. Villekään ei koskaan käy ruokakaupassa, kaikki on koko ajan minun vastuullani. Miten tästä elämästä tuli näin kiireistä ja rankkaa. Ja kännykkäkin kilahtaa koko ajan, viestejä tulee ja niihinkin pitäisi jossain vaiheesa reagoida. Ei ole todellista, taas punainen liikennevalo. Tästä ei tule mitään. Puuuuh. En kestä.

Automaattiset reaktiot, stressiajatukset ovat vallanneet mielen. Lienee tuttua aika monelle. Lapsiperheen arjessa on monesti tekemistä paljon ja aikaa vähän. Mistä saada helpotusta stressiin?

Mielen treeniä

Ensimmäinen askel stressistä vapautumiseen on sen tiedostaminen. Stressireaktiot tapahtuvat yleensä itsestään ja tiedostamattomasti. Kun alamme tiedostaa, mitä meitä stressaavissa ja rasittavissa tilanteissa tapahtuu, pystymme muuttamaan tilannetta. Voimme näin vaikuttaa automaattisiin toimintatapoihimme. Meidän ei enää tarvitse reagoida samalla tavoin kuin ennen: taistellen tai paeten.

Jo stressin havaitseminen voi lieventää stressireaktiota. Emme aina voi vaikuttaa siihen, mitä ympärillämme tapahtuu, mutta meidän on mahdollista oppia säätelemään omia reaktioita tilanteisiin. Voimme vaikuttaa siihen, minkä verran nämä tilanteet tai asiat vievät voimiamme tai vaikuttavat hyvinvointiimme.

On tärkeää oppia tuntemaan itsensä ja omat reaktionsa stressiin. Kun oppii säätelemään omia reaktioitaan esimerkiksi mindfulness-harjoitteita hyödyntämällä, pystyy paremmin palauttamaan elimistön normaaliin tilaan arjessa. Mindfulnessin avulla voi kehittää kykyä havainnoida ja oivaltaa omaa kehoa, ajatuksia ja tunteita, jolloin on helpompi tunnistaa erityisesti kuviteltuja stressitekijöitä ja niiden laukaisemia käyttäytymismalleja.

Tiedostava mieli

Huomaan olevani taas liukumassa kiire- ja paniikkiajatteluun. Otanpa yhteyden kehoon ja hengitykseeni. Hengitän muutaman kerran syvään vatsaan asti ja puhallan pitkän ja rauhallisen uloshengityksen. Minulla on nyt sellainen ajatus, että olen menettämässä kaiken kontrollin. Ei se nyt ihan niin ole. Ehdin hakea lapsen ennen kuin päiväkoti sulkeutuu. Ja jos jään vielä jumiin seuraaviin liikennevaloihin, voin soittaa päiväkotiin ja kertoa, että tulen pari minuuttia myöhässä. Ja kotonahan on porkkanoita ja perunoita, saan tehtyä niistä kasvissosekeiton. Minun ei tarvitse reagoida jokaiseen kännykän viestiin heti, riittää, että vastaan niihin taas huomenna työaikaan. Olo tuntuukin nyt paljon rauhallisemmalta.

Stressaavassa tilanteessa on tärkeää siirtyä automaattiohjauksesta olemisen tilaan. Kannattaa keskittyä hetkeksi hengittämiseen. Erityisesti uloshengitystä kannattaa pidentää, se auttaa parasympaattista hermostoa rauhoittumaan. Kun olet rauhoittanut kehoasi, myös mielesti alkaa rauhoittua.

Vakaasta paikasta käsin voit kysyä itseltäsi: Mitä minun olisi viisainta tehdä juuri nyt? Sinulla on valta valita stressireaktio tai tietoinen reaktio. Stressaavissa tilanteissa rauhoita oloasi suhtautumalla itseesi hyväntahtoisesti ja lohduttamalla itseäsi stressin keskellä. Ole myötätuntoinen ja armollinen itsellesi.

Mitkä tilanteet sinä koet stressaavina? Mistä sinä saat helpotusta stressiin?

Mitäpä, jos et enää olisi stressaantunut vaan hyvinvoiva ja jaksava. Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus auttaa sinua kohti hyvinvoivaa vanhemmuutta. Klikkaa ja lue lisää!

6.3.2018
Jaa kavereille:

Rutiinit tuovat hyvinvointia lapsiperhearkeen

Neljä hymyilevää keksiä

Rutiinit tuovat elämään harmautta ja ne ankeuttavat elämän. Rutinoitunut arki tarkoittaa sitä, että elämä on tylsää. Rutiinit tappavat luovuuden. Vai onko sittenkään niin?

Rutiinit lisäävät onnellisuutta

Rutiinit lisäävät tutkitusti onnellisuutta elämässä. Ne, joilla on säännölliset siivous- ja pyykkipäivät ja jotka tekevät ruokaa yhdessä, ovat tutkimusten mukaan onnellisimpia. Rutiinit eivät ole tylsyyttä vaan askel tyytyväiseen, onnelliseen ja toimivaan lapsiperhearkeen.

Lapsiperhearjessa rutiinit vähentävät päätöksentekoa. Silloin kun rutiinit ovat kohdallaan, arki on sujuvaa ja rullaa omalla painollaan. Rutiinit tukevat elämänhallinnan tunnetta ja keventävät arkea. Kun tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, ei ajelehdi tunnista ja päivästä toiseen. Kun ei jatkuvasti esimerkiksi tarvitse miettiä, mitä teen tänään ruuaksi, jää voimavaroja muiden asioiden pohtimiseen. Lapsiperhearjessa on paljon tilanteita, joissa pitää tehdä päätöksiä ja kun päätöksiä joutuu tekemään liikaa, tulee päätöksentekoväsymys. Rutiinit suojaavat siis myös jaksamista ja aivoja.

On kuitenkin hyvä muistaa, että on ok välillä myös muuttaa rutiineja ja rikkoa niitä eikä olla jumissa sellaisissa tavoissa ja rutiineissa, mitkä eivät enää palvele itseä ja omaa perhettä.

Lapsiperheen toistuvat rutiinit

Lapsiperheessä on paljon ruuanlaittoa, siivoamista, pyykkäämistä, kaupassa käyntiä. Jos perheessä ei ole  näihin toimivia rutiineja, ne voivat syödä ison osan arjesta ja aikaa ei jää muuhun kuin arjen pyörittämiseen.

Lapsiperhearjessa on paljon tilanteita, jotka toistuvat päivästä toiseen. Monissa perheissä haastavat tilanteet ovat myös samoja päivästä toiseen: siirtymät, ruokailut ja nukkumaanmeno. Niihin on hyvä miettiä rutiinit jo etukäteen. Haastavassa tilanteessa tulee harvoin mieleen mitään luovaa tai erilaista vaan silloin sitä toimii vanhan selkärankamallin mukaan – sillä samalla vanhalla tavalla, jolla on toiminut jo kenties kymmeniä kertoja.

Tee siitä tapa!

Jokainen aikuinen osaa pestä hampaat ilman, että joka aamu ja ilta tarvitsee miettiä, mitenhän minä sen hampaidenpesun tänään suoritan. Hampaidenpesu sujuu rutiinilla. Et joka kerta mieti, miten solmit kengännauhat, vaan osaat sen. Arjen rutiineista olisi hyvä saada muodostettua samanlaista rutiinia kuin hampaiden pesusta. Näin meidän perheessämme hoidetaan ruuanlaitto, siivoaminen, iltatoimet. Kun perusasiat sujuvat rutiinilla, aikaa jää myös hyvän olon hetkiin arjessa. Jokainen tarvitsee myös lepoa ja aikaa itselle ja toimivat arjen rutiinit mahdollistavat myös oman ajan.

Tiedän, että ei ole ihan helppoa saada lapsiperhearjesta sujuvaa ja toimivaa. Tekemistä on paljon ja aikaa on vähän. Siksi olen koonnut Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennukseen toimivia keinoja ajan- ja stressinhallintaan ja rutiinien muodostamiseen. Valmennus auttaa sinua kohti hyvinvoivaa vanhemmuutta. Klikkaa ja lue lisää!