Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Blogissani kirjoitan hyvinvoivasta vanhemmuudesta, pienen lapsen unesta, satuhieronnasta ja mindfulnessista.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

15.2.2017
Jaa kavereille:

Pienen lapsen kiukku

Kiukkuinen Lego®-ukko

Jokainen lapsi kiukustuu, raivostuu, turhautuu. Se on hyvä asia, sillä sopiva määrä turhautumista saa ponnistelemaan ja kasvua ja kehitystä liikkeelle, kunhan samalla onnistumisen kokemuksiakin on riittävästi.

Pienen lapsen tunteidensäätelykyky on vielä kehittymätön. Hän ei kiukuttele pahuuttaan. Kiukkukohtauksen iskiessä lapsi tuntee neuvottomuutta tunteidensa keskellä. Lapselta ei pidä vaatia asioita, joihin hän ei vielä kehityksensä puolesta ole valmis.

Kiukun hetkellä aivot menevät helposti aivojen alatielle eli hätätilaan. Kiukku sumentaa aivot niin, ettei mikään järkevä puhe mene perille. Silloin lapsi tarvitsee rinnalleen turvallisen ja rauhallisen aikuisen, jotta hän pystyy koostamaan itsensä aikuisen tuella. Lapsi tarvitsee kiukun hetkellä varmuutta siitä, että aikuinen rakastaa häntä kiukkuamisesta huolimatta. Jos aikuisen aivot menevät alatielle lapsen kiukutessa ja aikuinen huutaa ja raivoaa, se voi olla lapselle hyvin pelottava kokemus. Vanhemman tehtävänä on kannatella lasta romahduksen hetkellä ja tukea lasta tunteiden säätelyn kehittymisessä. Lapsen on helpompi rauhoittua, kun aikuinen pysyy rauhallisena.

Aikuinen voi estää aivojen alatielle menoa esimerkiksi pitämällä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, tunnistamalla omia tunteitaan sekä niiden taustalla olevia tarpeita ja miettimällä jo etukäteen itselleen rauhoittumiskeinoja. Näitä rauhoittumiskeinoja voivat olla vaikkapa hengittäminen syvään, vesilasin juominen ja rauhoittava sisäinen puhe.

Pitelemätön raivo on lapselle pelottava kokemus. Kiukkukohtaus kertoo, että lapsen kestokyky on tullut täyteen. Lapsen näkökulmasta tunteiden hallinnan menettäminen on totaalinen romahdus. Lapsen jättäminen yksin haastavien tunteiden kanssa tekee tilanteesta vielä pelottavamman. Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen apua kestääkseen tunneryöppynsä.

Vihaisiin tunteisiin on kaikilla lupa. Oikeus vihan tunteeseen ei kuitenkaan oikeuta mihin tahansa tekoon. Itsensä, muiden ja tavaroiden vahingoittaminen pitää kieltää ja estää. Lapselle voi ehdottaa sallittuja tapoja purkaa kiukkua. Näitä tapoja voivat olla vaikkapa jalkojen tömistäminen, käsien puristaminen nyrkkiin tai erilaiset itsen rauhoittamiskeinot hengittämisen avulla.

Mikä auttaa sinua rauhoittumaan kiukun hetkellä? Millaisia tapoja kiukun purkamiseen olet opettanut omille lapsillesi?

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

6.1.2017
Jaa kavereille:

Itsemyötätunto vanhemmuudessa

Äiti ja tytär

Myötätunto itseä kohtaan on välttämätöntä hyvälle vanhemmuudelle. Olemalla myötätuntoinen itselleen vanhempi kestää paremmin turhautumiset ja hankaluudet, joita vanhemmuuteen liittyy. Tuolloin vanhemmuus tuntuu vähemmän rankalta ja sisältää enemmän iloa.

Monet vanhemmat suhtautuvat itseensä hyvin kriittisesti, ja myötätunnon osoittaminen itselle voi tuntua hyvinkin vieraalta ajatukselta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myötätuntoisesti omiin epäonnistumisiin ja puutteisiinsa suhtautuvat voivat huomattavasti paremmin kuin ne, jotka jatkuvasti kritisoivat ja syyttelevät itseään.

Jokainen vanhempi menettelee joskus väärin. Tiuskii tai on huomaamatta lasta. Kun suhtaudumme itseemme myötätunnolla, on helpompi kestää nämä puutteet itsessään vanhempana ja pyytää käytöstään anteeksi. Tämä auttaa lasta tuntemaan, että häntä rakastetaan ja myös tekee lapselle tiettäväksi, että vanhemmat ovat myös inhimillisiä, erehtyväisiä ihmisiä. Ja virheet eivät ole mikään maailmanloppu.

On tärkeää pyytää lapseltaan anteeksi, kun on mennyt liian pitkälle, mutta yhtä tärkeää on olla kritisoimatta itseään liikaa. Etenkään lapsen nähden. Unohdin käydä hakemassa bensaa, vaikka tankki on melkein tyhjä! Kyllä minä olen tyhmä ja vastuuton. Tämä viestii lapselle, että itsensä kritisoiminen on arvostettavaa ja asianmukainen reaktio, kun ei ole tyytyväinen itseensä. Mutta kuka meistä haluaa lastensa kärsivän itsekritiikin kourissa samalla tavalla kuin on itse joutunut kärsimään? Jos vanhempi repii itsensä kappaleiksi silloin, kun on itse töpeksinyt, hän lähettää lapsilleen väärän viestin. Paljon parempaa esimerkkiä antaa, kun oman rajallisuutensa myöntää lasten edessä selvästi, mutta myötätuntoisesti: Onpa ärsyttävää. Unohdin käydä ostamassa bensaa ja nyt tankki on tyhjä. Töissä on viime viikolla ollut melkoinen kiire, joten eipä mikään ihme, että se unohtui. Bensaa taitaa kuitenkin olla sen verran, että pääsen huoltoasemalle.Esimerkin näyttäminen lapselle on yksi tehokkaimmista keinoista opettaa lapsia suhtautumaan itseensä myötätuntoisesti. Tärkeää on opettaa lapsille, että virheiden tekeminen on sallittua ja että epätäydellisyys kuuluu elämään.

Ennen kuin alkaa torua lasta, vanhemman kannattaisi miettiä, onko hänen omassa reaktiossaan kyse egon puolustamisesta. Samastuuko vanhempi lapseensa, jolloin hän kokee tämän huonon käytöksen antavan hänestä itsestään huonon vaikutelman? Kun lapsi vääntelehtii ravintolassa koko ajan eikä pysty istumaan hiljaa paikallaan, onko ongelmana todella vääntelehtiminen vai se, että muut paikalla olevat ajattelevat äidin tai isän olevan huono vanhempi, koska lapsi käyttäytyy huonosti? Jos vanhempi ei pysty myöntämään, että kyse on hänestä itsestään ja suhtautumaan myötätuntoisesti tämän erittäin inhimillisen reaktion johdosta, hän luultavasti hoitaa tilanteen huonosti. Jos taas itseensä suhtautuu myötätuntoisesti, on helpompi suhtautua lapseensa myötätuntoisesti.

Mindfulness on yksi keino lisätä itsemyötätuntoa omaan elämään. Jotta itselleen voi olla myötätuntoinen täytyy ensin huomata ne hetket, kun soimaa itseään tai tuntee syyllisyyttä ja riittämättömyyttä. Mindfulness auttaa huomaamaan omia ajatuksia. Mindfulnessin myötä voi oppia myös pysymään tässä hetkessä ilman että mieli lähtee ylireagoimaan tilanteisiin. Tietoinen läsnäolo tuo takaisin nykyhetkeen ja mahdollistaa tilanteen tarkastellun tasapainoisesti ja se on itseen kohdistuvan myötätunnon perusta.

Onko sinun helppoa vai vaikeaa suhtautua itseesi myötätuntoisesti vanhempana?

Lähde: Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi, Kristin Neff

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

6.12.2016
Jaa kavereille:

Kaksi ihanaa toiminnallista joulukalenteria

Joulumaa

Joulukuu on jo hyvässä vauhdissa. Jouluun sisältyy paljon tunteita ja myös pitäisi-ajatuksia. Pitäisi lähettää joulukortit, rakentaa lapsille unohtumaton ja ihana joulu, tehdä jouluruuat, kestitä koko suku tai kiitää joulunpyhinä kyläpaikasta toiseen. Ihanan joulurauhan sijaan moni kokee stressiä ja riittämättömyyttä.

Tärkeintä joulussa on kuitenkin yhdessäolo ja lapselle annettu aika. Läheisyys. Olen löytänyt kaksi ihanaa joulukalenteria, joissa korostuu aikuisen ja lapsen yhteinen aika ja haluan vihjaista näistä ihanista joulukalentereista myös teille.

Neuvokas perhe -fb-sivustolla avautuu päivittäin Hyvän mielen joulukalenteri, jossa aikuinen ja lapsi pääsevät yhdessä kokeilemaan liikunnallisia tehtäviä ja pariakrobatiaa esimerkiksi joulupaketin tai joulutähden tekemisen merkeissä. Neuvokas perhe -sivustolla on myös hauska Olohuonesirkus, jossa on vinkkejä lapsen ja aikuisen yhteiseen sirkusteluun.

Satuhieronnan nettisivuilla avautuu ihana satuhieronnan joulukalenteri, jossa on joka päivälle ennen joulua upouusi satuhieronta. Satuhieronta tuo läheisyyttä ja läsnäoloa aikuisen ja lapsen suhteeseen. Minun kirjoittamani satuhieronta Mauri-tontusta ja joulun taiasta avautui viidennessä luukussa.

Meillä on kokeiltu molempia joulukalentereita, ja seuraamme innolla, millaisia luukkuja vielä ehtii avautua ennen joulua.

Ihania ja stressittömiä yhdessäolon hetkiä perheellesi!

8.11.2016
Jaa kavereille:

Viisi vinkkiä rauhoittumiseen

meditoiva nainen

Miten pysyä rauhallisena lapsen kiukutessa ja raivotessa? Tässä viisi vinkkiä itsensä rauhoittamiseen:

  1. Hengitä syvään ja rauhallisesti kolme kertaa, ajatuksella: yksi hengitys itselle, yksi hengitys lapselle, yksi hengitys tälle tilanteelle.
  2. Pidä myötätuntotauko. Ota aikalisä itsellesi. Sano itsellesi: Juuri nyt on todella haastava tilanne. Kuuntele itseäsi, huomioi omat tunteesi ja ajatuksesi. Osoita itsellesi hyväksyntää ja rakkautta. On ok olla vihainen. Hyväksy ja huolehdi itsestäsi ja näin se heikentää esiin ryöpsähtäneitä tunteita ja auttaa mielentilaasi muuttumaan rauhallisemmaksi.
  3. Etäännytä itsesi tunteesta. Sen sijaan, että sanot olevasi kiukkuinen, voit sanoa tuntevasi kiukkua. Se voi auttaa sinua muistamaan, että kiukku nousee, laantuu ja menee sitten ohi, ja sinä pysyt samana – hetkelliset tunteet eivät määritä sitä, kuka olet.
  4. Ajattele olevasi kuplassa, jolloin sinuun ei pysty tarttumaan lapsesi kiukku. Omassa kuplassasi mikään ei hätkähdytä sinua.
  5. Ota muistisäännöksi se ydintunne, joka sinulla on tuota toista osapuolta, lasta, kohtaan. Takerru siihen kuin laiva ankkuriin myrskyävässä tilanteessa. Palauta oma tavoitteesi mieleesi uudelleen ja uudelleen, kun ärtymys yrittää voittaa. Esimerkiksi, että olen kunnioittava ja rakastava vanhempi enkä enää huuda lapselleni. Ydintunteeni lasta kohtaan on rakkaus, ja haluan sen näkyvän tässä tilanteessa.

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

Haluatko oppia lisää keinoja itsesi rauhoittamiseen? Tule mukaan Myrskyn sydän – kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit -verkkovalmennukseen. Mitä paremmin tunnet itsesi ja omat reagointitapasi, sitä paremmin pystyt opettamaan ja mallintamaan myös lapsellesi tunnetaitoja ja tunteiden säätelyä.

3.11.2016
Jaa kavereille:

Miten olla huutamatta lapselle?

vihainen pupu

Sinusta piti tulla pullantuoksuinen ja lempeä vanhempi, ja nyt huomaat huutavasi lapselle. Miten tässä nyt näin kävi? Huomaatkin olevasi raivohärkä sen sijaan, että keskustelisit lapsen kanssa rakentavasti ja lempeästi.

Mistä johtuu se, että aikuinen huutaa lapselle?

Ehkä siitä, että se on hänelle opittu tapa. Ehkä lapsuuden kodissakin on huudettu lapselle ja siitä on muodostunut normitapa toimia ristiriitatilanteissa perheessä. Tai huutaminen johtuu siitä, että vanhempi on keinoton. Hän ei tiedä mitään muuta tapaa toimia niissä tilanteissa, joissa kokee lapsen koettelevan hänen hermojaan. Tai huutaminen johtuu ehkä siitä, että aikuinen on turhautunut, kun hän on sanonut saman asian jo viisi kertaa eikä lapsi vain tottele. Nyt kyllä huudan, jotta jotain tapahtuu. Tai ehkä aikuinen huutaa siksi, että hän itse on stressaantunut, väsynyt ja nälkäinen. Hänen omat tarpeensa eivät ole tyydyttyneet ja hän ei enää jaksa miettiä mitään rakentavia toimintatapoja. Tai ehkä aikuinen huutaa siksi, että lapsi on kiukkuinen ja tunne on tarttunut aikuiseen.

Mitä asialle voi tehdä? Miten olla huutamatta lapselle? Ensin kannattaa kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin ja omiin tarpeisiin. Mitä paremmin itse voit, sitä pidempi pinna sinulla on. Älä siis tingi yöuniesi pituudesta, syömisistäsi tai omasta ajastasi. Omaan itseen satsaaminen ei ole itsekästä vaan on tosiasia, että kun sinä jaksat, myös koko perheesi voi paremmin. Rauhallisena pysyminen lähtee omien tarpeiden tyydyttämisestä. Omaan ärtymykseen kannattaa suhtautua hälytysmerkkinä – se kertoo siitä, että on aika levätä ja rentoutua. Väsyneenä tai stressaantuneena on vaikea hallita käyttäytymistä.

Tee päätös siitä, että huutaminen ja lapsille räyhääminen on asia, josta haluat luopua.

Mieti jo etukäteen toimintatapoja, mitä voit tehdä tilanteessa, kun hermosi ovat menemässä ja tekisi mieli huutaa lapselle. Voit laskea kymmeneen ja samalla keskittyä hengitykseesi, maadoittaa jalkasi lattiaan, ajatella itsesi kuplan sisälle turvapaikkaan tai voit poistua tilanteesta. Huutamisen sijaan voit kokeilla kuiskaamista.

Paras tapa rauhoittumiseen on keskittyminen hengitykseen. Kehosi on niin kauan stressitilassa kun hengityksesi on pinnallista. Ota muutama syvä hengitys. Uloshengityksen on hyvä olla pidempi kuin sisäänhengityksen, se auttaa kehoa rauhoittumaan. Voit ajatella, että otat yhden hengityksen itselle, yhden lapselle ja yhden tälle tilanteelle. Sen jälkeen voit miettiä: Mikä on paras tapa toimia tässä tilanteessa?

Harjoittele omien tunteiden ja tarpeiden tunnistamista ja niiden kommunikointia minä-viestien kautta. Mitä paremmin tunnet itsesi ja tunteesi, sitä paremmin pystyt myös säätelemään tunteitasi ja omaa toimintaasi. Harjoittele lapsen tunteiden ja tarpeiden tunnistamista ja niiden sanoittamista. Muista, että lapsen käytöksen alta löytyy aina tunne ja tarve. Muista myös se, että empatia ja myötätunto on paras tapa kiukun kohtaamiseen.

Jos haluat lisää keinoja rauhallisena pysymiseen, tule mukaan Myrskyn sydän – kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit -verkkovalmennukseen.

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

Voit lukea myös kirjoitukseni Viisi vinkkiä rauhoittumiseen.