Kasvun Taian blogi

Aiheita

6.8.2020

Jaa kavereille:

Tunteiden pakenemisesta tunteiden hyväksyvään kohtaamiseen

Voitko sinä sallia omat tunteesi ilman tarvetta vastustaa ja paeta niitä?

Tunnistatko sinä omia tapojasi paeta ja tukahduttaa tunteita?

Millaisia tapoja tunteiden käsittelyyn ja ilmaisuun opit lapsena?

Seuraavassa tarkastelen lapsuuden merkitystä tunnetaitojen kannalta, tapoja paeta ja tukahduttaa tunteita ja keinoja tunteiden hyväksyvään kohtaamiseen.

Lapsuuden merkitys tunnetaitojen kannalta

Suhtautuminen tunteisiin opitaan aikuisen mallin ja aikuisten toimintatapojen kautta. Tapa kokea tunteita periytyy sukupolvelta toiselle. Moni on kuullut lapsena seuraavia lauseita: Älä nyt itke, eihän tässä ole mitään surtavaa. Ei kukaan suutu tällaisesta asiasta. Lopeta tuo raivoaminen. Itku pitkästä ilosta. Eivät viisivuotiaat enää kiukuttele. Häpeäisit edes. Itkeminen on heikkoutta.

Usein lasta opetetaan jo pienestä pitäen piilottamaan, kontrolloimaan ja kieltämään tunteensa. Miten sinun lapsuudessasi suhtauduttiin tunteisiin? Mitä lauseita sinä sait kuulla, kun olit iloinen, vihainen, peloissasi tai surullinen? Opitko hyväksymään kaikki tunteesi ja olemaan niiden kanssa? Opitko keinoja säädellä ja purkaa tunteitasi? Vai opitko kaventamaan tunnemaailmaasi, sullomaan tunteet sisällesi ja kehitit erilaisia pakokeinoja ja puolustusmekanismeja.

Lapsuudessa omaksumasi tunnemallit vaikuttavat nyt aikuisena tapaasi olla tunteidesi kanssa. Jos sinun suruasi ei ole siedetty, sinun voi olla vaikea olla surusi kanssa ja alat keksiä erilaisia keinoja paeta surun tunnettasi. Jos vihaasi ei ole ymmärretty, olet ehkä oppinut tukahduttamaan sen ja poistamaan sen elämästäsi. Voi myös olla, ettet uskalla olla kovin iloinen ja innostunut, kun lapsena olet saanut varoittelua liiallisesta nauramisesta ja innostumisesta.

Keinoja paeta ja tukahduttaa tunteita

Älyllistäminen on hyvin yleinen tapa tunteiden kanssa. Silloin omalla ajattelulla ja selittelyllä estetään tunteita nousemasta ja tukahdutetaan niitä. Kysymyksessä voi olla todellinen itsensä ja toisten huijausprosessi. Ihminen saattaa esimerkiksi selittää epämiellyttävältä tuntuvan tunteen itselleen edullisella tavalla, kun ei pysty kohtaamaan tunteen tuomaa kipua. Tai saatetaan kiistää tunteen oikeutus tai olemassaolo. Ihminen saattaa myös valehdella itselleen, ettei tunne mitään tai tunteekin jotain ihan vastakkaista. Selittelemällä ja järkeistämällä tunteita ihminen samalla tukahduttaa ne, poistaa niiden vaikutuksen, lukitsee ne pois mielestään ja rakentaa muurin, jonka ylitse ei edes enää itse ole kosketuksissa todelliseen itseensä ja tunteisiinsa.

Välttely ja pakeneminen ovat myös tyypillisiä tunteiden käsittelyn haasteita. Tunteiden välttely on monesti jo lapsuudessa opittu tapa, jos tunteille ei ole saanut riittävästi hyväksyntää ja tukea. Tunteiden välttelystä ja pakenemisesta on voinut olla apua elämässä, mutta liiallisen välttelyn seurauksena voi olla vaikea ymmärtää tunteita ja ilmaista niitä. Tunteita saatetaan vältellä, paeta ja harhauttaa esimerkiksi ottamalla kännykkä käteen aina tylsistymisen hetkellä, juomalla viiniä ja tuijottamalla telkkaria tunnista toiseen. Myös jatkuva shoppailu voi olla yksi tapa vältellä ja harhauttaa tunteita. Shoppailusta haetaan hyvää mieltä, kun pintaan meinaa nousta epämiellyttäviltä tuntuvia tunteita.

Erilaiset riippuvuudet voivat olla linkittyneitä tunteiden välttelyyn. Ne harhauttavat, turruttavat ja vievät huomion pois epämiellyttävästä asiasta. Herkkujen syöminen, jatkuva somen selailu, netissä roikkuminen ja alkoholin käyttäminen voivat saada aikaan mielikuvan hallinnasta.

Moni myös tukahduttaa tunteitaan. Silloin itselle ei anneta lupaa tuntea tunteita vaan niellään ne sisälle. Yksi tapa tukahduttaa tunteita voi olla kiireinen elämäntapa, jossa ei ole edes tilaa tunteille. Tunnesäiliö kuitenkin täyttyy koko ajan ja ilmaisee itsestä päänsärkyinä, kramppeina, lihasjännityksinä, kipuina, närästyksenä ja uniongelmina.

Huumori voi olla yksi keino mielen puolustusmekanismi tunteiden kanssa. Ihminen saattaa lyödä koko tilanteen leikiksi osoittaakseen sekä itselleen että toisille, että tunteilu on turhaa eikä tämä tunnu missään.

Sokea samastuminen tunteeseen ja esimerkiksi räyhääminen, voimakas huutaminen ja tunteen purkaminen toisen niskaan ovat joidenkin mielestä tunteiden ilmaisemista ja käsittelyä. Todellisuudessa räyhääjä ilmaisee tunteensa niin, että sen kehollinen kokeminen jää väliin, jolloin tunteet varastoituvat kehoon erilaisina jännitystiloina. Tunne johtaa ihmistä sen sijaan, että ihminen olisi tunteidensa säätelijä ja omistaja. Räyhääjälle tunteiden avoin ilmaiseminen voi olla tapa selvitä tunteen aiheuttamasta tuskasta.

Tunteiden hyväksyvä kohtaaminen

Mitä vähemmän yrität kieltää, salata, paeta tai tukahduttaa tunteitasi, sitä parempi olo sinulla on. Tunteiden kohtaaminen voi olla monille todella pelottavaa. Tarkoituksenmukaista olisi omien tunteiden kohtaaminen siten, että sallii ja tuntee tunteen olemassaolon kehossa sen sijaan, että lähestyy niitä mielestä käsin. Sallivasta läsnäolosta käsin kaikki tunteet voi ottaa vastaan niitä arvottamatta. Mieli pyrkii arvottamaan tunteita hyviksi ja pahoiksi.

On tärkeää hyväksyä omat olotilat ja tunteet sellaisina kuin ne ovat, koska joka tapauksessa tunnet sitä, mitä tunnet. Parasta on, jos tunteen pystyy kohtaamaan raakana ja paljaana, lisäämättä siihen mitään ylimääräistä. Tunnen nyt surua ja se on ymmärrettävää tässä tilanteessa. Minusta tuntuu pahalta ja samalla olen tässä itseni tukena.

Tavallisempi vaihtoehto on se, että kun tunnet surua, mieli alkaa kapinoida sitä vastaan, että nyt ei saisi olla tällaista tunnetilaa ja mieli haluaisi siitä pian eroon. Kun hyväksyt surun, tunne voi vähitellen alkaa vapautua ja muuttua.

Sen sijaan, että taistelet kokemusta vastaan, kokeile, voitko olla tunteesi kanssa ja hengittää siihen tilaa. Älä yritä muuttaa tunnettasi vaan hengitä tilaa tunnekokemukseesi. Voit hidastaa hengityksesi rytmiä ja vähän pidentää uloshengitystäsi. Jatka tätä niin pitkään kuin koet tarpeelliseksi. Tarjoa itsellesi tukea ja ole omalla puolellasi.

Tunteesi ja olotilasi ovat kaikissa tilanteissa oikeanlaisia ja hyväksyttäviä, ja sinä itse olet oikeanlainen ja hyväksyttävä. On suurta viisautta oppia hyväksymään tunteet ja olemaan läsnä niille.

Vanhemmuuden voimapostista ja materiaalikirjastosta saat ilmaisia vinkkejä myönteiseen, tunnetaitoiseen ja hyvinvoivaan lapsiperhearkeen. Klikkaa ja lue lisää!

Lähteet:

Rakastan, siis olen (Jenniemilia)

Tunne tunteesi (Katja Myllyviita)

Löytöretki itseen (Heidi Ahonen)

Avainsanat: tunteet, tunnetaidot