Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Blogissani kirjoitan hyvinvoivasta vanhemmuudesta, pienen lapsen unesta, satuhieronnasta ja mindfulnessista.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

6.12.2016
Jaa kavereille:

Kaksi ihanaa toiminnallista joulukalenteria

Joulumaa

Joulukuu on jo hyvässä vauhdissa. Jouluun sisältyy paljon tunteita ja myös pitäisi-ajatuksia. Pitäisi lähettää joulukortit, rakentaa lapsille unohtumaton ja ihana joulu, tehdä jouluruuat, kestitä koko suku tai kiitää joulunpyhinä kyläpaikasta toiseen. Ihanan joulurauhan sijaan moni kokee stressiä ja riittämättömyyttä.

Tärkeintä joulussa on kuitenkin yhdessäolo ja lapselle annettu aika. Läheisyys. Olen löytänyt kaksi ihanaa joulukalenteria, joissa korostuu aikuisen ja lapsen yhteinen aika ja haluan vihjaista näistä ihanista joulukalentereista myös teille.

Neuvokas perhe -fb-sivustolla avautuu päivittäin Hyvän mielen joulukalenteri, jossa aikuinen ja lapsi pääsevät yhdessä kokeilemaan liikunnallisia tehtäviä ja pariakrobatiaa esimerkiksi joulupaketin tai joulutähden tekemisen merkeissä. Neuvokas perhe -sivustolla on myös hauska Olohuonesirkus, jossa on vinkkejä lapsen ja aikuisen yhteiseen sirkusteluun.

Satuhieronnan nettisivuilla avautuu ihana satuhieronnan joulukalenteri, jossa on joka päivälle ennen joulua upouusi satuhieronta. Satuhieronta tuo läheisyyttä ja läsnäoloa aikuisen ja lapsen suhteeseen. Minun kirjoittamani satuhieronta Mauri-tontusta ja joulun taiasta avautui viidennessä luukussa.

Meillä on kokeiltu molempia joulukalentereita, ja seuraamme innolla, millaisia luukkuja vielä ehtii avautua ennen joulua.

Ihania ja stressittömiä yhdessäolon hetkiä perheellesi!

8.11.2016
Jaa kavereille:

Viisi vinkkiä rauhoittumiseen

meditoiva nainen

Miten pysyä rauhallisena lapsen kiukutessa ja raivotessa? Tässä viisi vinkkiä itsensä rauhoittamiseen:

  1. Hengitä syvään ja rauhallisesti kolme kertaa, ajatuksella: yksi hengitys itselle, yksi hengitys lapselle, yksi hengitys tälle tilanteelle.
  2. Pidä myötätuntotauko. Ota aikalisä itsellesi. Sano itsellesi: Juuri nyt on todella haastava tilanne. Kuuntele itseäsi, huomioi omat tunteesi ja ajatuksesi. Osoita itsellesi hyväksyntää ja rakkautta. On ok olla vihainen. Hyväksy ja huolehdi itsestäsi ja näin se heikentää esiin ryöpsähtäneitä tunteita ja auttaa mielentilaasi muuttumaan rauhallisemmaksi.
  3. Etäännytä itsesi tunteesta. Sen sijaan, että sanot olevasi kiukkuinen, voit sanoa tuntevasi kiukkua. Se voi auttaa sinua muistamaan, että kiukku nousee, laantuu ja menee sitten ohi, ja sinä pysyt samana – hetkelliset tunteet eivät määritä sitä, kuka olet.
  4. Ajattele olevasi kuplassa, jolloin sinuun ei pysty tarttumaan lapsesi kiukku. Omassa kuplassasi mikään ei hätkähdytä sinua.
  5. Ota muistisäännöksi se ydintunne, joka sinulla on tuota toista osapuolta, lasta, kohtaan. Takerru siihen kuin laiva ankkuriin myrskyävässä tilanteessa. Palauta oma tavoitteesi mieleesi uudelleen ja uudelleen, kun ärtymys yrittää voittaa. Esimerkiksi, että olen kunnioittava ja rakastava vanhempi enkä enää huuda lapselleni. Ydintunteeni lasta kohtaan on rakkaus, ja haluan sen näkyvän tässä tilanteessa.

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

Haluatko oppia lisää keinoja itsesi rauhoittamiseen? Tule mukaan Myrskyn sydän – kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit -verkkovalmennukseen. Mitä paremmin tunnet itsesi ja omat reagointitapasi, sitä paremmin pystyt opettamaan ja mallintamaan myös lapsellesi tunnetaitoja ja tunteiden säätelyä.

3.11.2016
Jaa kavereille:

Miten olla huutamatta lapselle?

vihainen pupu

Sinusta piti tulla pullantuoksuinen ja lempeä vanhempi, ja nyt huomaat huutavasi lapselle. Miten tässä nyt näin kävi? Huomaatkin olevasi raivohärkä sen sijaan, että keskustelisit lapsen kanssa rakentavasti ja lempeästi.

Mistä johtuu se, että aikuinen huutaa lapselle?

Ehkä siitä, että se on hänelle opittu tapa. Ehkä lapsuuden kodissakin on huudettu lapselle ja siitä on muodostunut normitapa toimia ristiriitatilanteissa perheessä. Tai huutaminen johtuu siitä, että vanhempi on keinoton. Hän ei tiedä mitään muuta tapaa toimia niissä tilanteissa, joissa kokee lapsen koettelevan hänen hermojaan. Tai huutaminen johtuu ehkä siitä, että aikuinen on turhautunut, kun hän on sanonut saman asian jo viisi kertaa eikä lapsi vain tottele. Nyt kyllä huudan, jotta jotain tapahtuu. Tai ehkä aikuinen huutaa siksi, että hän itse on stressaantunut, väsynyt ja nälkäinen. Hänen omat tarpeensa eivät ole tyydyttyneet ja hän ei enää jaksa miettiä mitään rakentavia toimintatapoja. Tai ehkä aikuinen huutaa siksi, että lapsi on kiukkuinen ja tunne on tarttunut aikuiseen.

Mitä asialle voi tehdä? Miten olla huutamatta lapselle? Ensin kannattaa kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin ja omiin tarpeisiin. Mitä paremmin itse voit, sitä pidempi pinna sinulla on. Älä siis tingi yöuniesi pituudesta, syömisistäsi tai omasta ajastasi. Omaan itseen satsaaminen ei ole itsekästä vaan on tosiasia, että kun sinä jaksat, myös koko perheesi voi paremmin. Rauhallisena pysyminen lähtee omien tarpeiden tyydyttämisestä. Omaan ärtymykseen kannattaa suhtautua hälytysmerkkinä – se kertoo siitä, että on aika levätä ja rentoutua. Väsyneenä tai stressaantuneena on vaikea hallita käyttäytymistä.

Tee päätös siitä, että huutaminen ja lapsille räyhääminen on asia, josta haluat luopua.

Mieti jo etukäteen toimintatapoja, mitä voit tehdä tilanteessa, kun hermosi ovat menemässä ja tekisi mieli huutaa lapselle. Voit laskea kymmeneen ja samalla keskittyä hengitykseesi, maadoittaa jalkasi lattiaan, ajatella itsesi kuplan sisälle turvapaikkaan tai voit poistua tilanteesta. Huutamisen sijaan voit kokeilla kuiskaamista.

Paras tapa rauhoittumiseen on keskittyminen hengitykseen. Kehosi on niin kauan stressitilassa kun hengityksesi on pinnallista. Ota muutama syvä hengitys. Uloshengityksen on hyvä olla pidempi kuin sisäänhengityksen, se auttaa kehoa rauhoittumaan. Voit ajatella, että otat yhden hengityksen itselle, yhden lapselle ja yhden tälle tilanteelle. Sen jälkeen voit miettiä: Mikä on paras tapa toimia tässä tilanteessa?

Harjoittele omien tunteiden ja tarpeiden tunnistamista ja niiden kommunikointia minä-viestien kautta. Mitä paremmin tunnet itsesi ja tunteesi, sitä paremmin pystyt myös säätelemään tunteitasi ja omaa toimintaasi. Harjoittele lapsen tunteiden ja tarpeiden tunnistamista ja niiden sanoittamista. Muista, että lapsen käytöksen alta löytyy aina tunne ja tarve. Muista myös se, että empatia ja myötätunto on paras tapa kiukun kohtaamiseen.

Jos haluat lisää keinoja rauhallisena pysymiseen, tule mukaan Myrskyn sydän – kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit -verkkovalmennukseen.

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

Voit lukea myös kirjoitukseni Viisi vinkkiä rauhoittumiseen.

10.10.2016
Jaa kavereille:

Ajatusjunat

juna-asema

Käsite ajatusjuna on tullut tutuksi minulle mindfulnessin kautta. Minkä ajatusjunan kyytiin lähdet? Mille asemalle se vie? Onko jokaisen ajatusjunan kyytiin hypättävä? Voinko jättäytyä asemalle tästä ajatusjunasta?

Ajatukset vaikuttavat elämään. Ne voivat lisätä ylivireystilaa ja stressiä tai laskea tai nostaa mielialaa. Ne ovat samaa sisäistä puhettamme, jota koko ajan puhumme ääneti itsemme kanssa. Pahimmassa tapauksessa sisäinen puhe voi pahoittaa mielemme.

Omien ajatusjunien (ja jumien) tunnistaminen auttaa sinua pääsemään sille asemalle, mille haluat. Kun tunnistaa omat ajatusjunat, on vapaa valitsemaan, minkä kyytiin lähtee. Lähdenkö sen ajatusjunan kyytiin, joka hokee: Ei tästä päivästä tule mitään tai Mikä ihmeen surkimus sinä oikein olet, kun et ole saanut mitään tänään tehdyksi? Joskus saatamme lähteä esimerkiksi ahdistavan ajatusjunan kyytiin. Se saattaa pysähtyä asemilla pelko tai epätoivo. Silloinkin on hyvä tunnistaa, mihin on päätynyt ja miten ihmeessä päädyinkään tämän ajatusjunan kyytiin.

Saapui sitten mille asemalle tahansa, sitä ei tarvitse paeta. Kun tunnistat, mitä on tapahtunut, se riittää. Ajatus ja tunne menevät ohi itsestään kun annat mennä niiden ohi. Jos jäät vellomaan niihin, kaivat kuoppaa vielä syvemmäksi. Jatkoyhteydet voivat johtaa katkeruuteen ja kateuteen asti.

Minkä ajatusjunan kyytiin sinä tänään lähdet? Tästä tulee hyvä päivä ja minulla on uusia mahdollisuuksia vai Miksi ylipäänsä heräsin tähän päivään?

12.9.2016
Jaa kavereille:

Kolme keinoa kasvattaa itsearvostusta vanhempana

kukkia kädessä

Monelle vanhemmalle lienee tuttua itsensä sättiminen ja ruoskiminen: miksi minä nyt noin tein, eihän tästä nyt taaskaan mitään tule. Tällainen toimintatapa harvoin johtaa omien toimintatapojen muutokseen. Se saa pikemminkin tuntemaan olon surkeaksi ja huonoksi. Itsensä soimaaminen nostaa stressihormoni kortisolin tasoa ja saa mielen entistä ahdistuneemmaksi.

Yksi varma tapa kohentaa omaa hyvinvointia on itsearvostuksen kasvattaminen. Keskeisin ja voimakkain arvostuksen lähde on itsen sisällä. On hyvä olla oman itsen paras ystävä ja sanoa joka päivä itselle asioita, joita sanoisit ihmiselle, josta välität kaikkein eniten. Käynnistä hyvä kierre pienillä valinnoilla, joita toistat.

Tässä kolme keinoa, joiden avulla voit kasvattaa omaa itsearvostustasi vanhempana ja ihmisenä:

  1. Etsi todellista myötätunnon tunnetta itseäsi kohtaan. Voit kasvattaa tunnetta ajattelemalla vaikkapa haastavia tilanteita, joista olet selviytynyt. Tai ajattele niitä hyviä hetkiä, mitä taatusti on ollut perheessänne paljon. Suhtaudu itseesi samalla sympatialla ja arvostuksella kun suhtaudut lastasi kohtaan hetkellä, jolloin hän erityisesti herättää sinun rakastavat tunteesi.
  2. Tuo tietoisesti kiitollisuutta elämääsi ja nosta esille omia hyviä puoliasi vanhempana. Mistä olet kiitollinen itsellesi? Mitä puolia, piirteitä ja kykyjä arvostat itsessäsi? Mistä tunnet ylpeyttä? Mitä haluat vaalia itsessäsi? Kun alat kiinnittää tietoisesti huomiota hyviin asioihin elämässäsi, ne myös lisääntyvät. Ajattele joka päivä hyvää itsestäsi.
  3. Huomioi, miten puhut itsellesi päivän mittaan. Kommentoimme kuin huomaamattamme omaa toimintaamme. Hyvinvoinnille on suuri merkitys sekä sanoilla että sävyllä ja tunteilla, jotka sisäisessä puheessamme ovat. Sen lisäksi, että tämä vaikuttaa sisäisesti, vedämme myös puoleemme samanlaista puhetta muilta ihmisiltä. Suhtaudu itseesi, kuten haluaisit muiden suhtautuvan sinuun. On tärkeää, että puhut itsellesi rakastavasti ja kannustavasti.

Jo pelkästään huomion kiinnittäminen näihin asioihin on teko itsen hyväksi. Vaali päivä päivältä enemmän arvostavaa suhtautumista itseesi. Olet arvokas, sinulla on väliä.

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!