Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Blogissani kirjoitan hyvinvoivasta vanhemmuudesta, pienen lapsen unesta, satuhieronnasta ja mindfulnessista.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

14.10.2015
Jaa kavereille:

Kirjaesittely: Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin.

Luin kirjan Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Kirja tuo esille tietoa ja ymmärrystä useilta tieteenaloilta ihmisen stressijärjestelmän syntyyn, kehitykseen ja merkitykseen. Kirjan avulla stressijärjestelmää voi oppia ymmärtämään ja hallitsemaan tavalla, joka vahvistaa hyvää elämää ja tasapainoista kehitystä.

Ihmiset kykenevät kesyttämään reagointivalmiuksiaan, kun he oppivat stressin säätelyn taitoja. Säätelemätön stressi aiheuttaa merkittävää haittaa sekä yksilölle itselleen että ympäröivälle yhteiskunnalle. Esimerkiksi monet mielenterveyden ongelmat, riippuvuudet ja oppimisen häiriöt liittyvät stressin säätelyn vaikeuksiin. Ihmisen stressijärjestelmän kehittymiseen vaikuttavat hyvinkin pienet asiat vuorovaikutusympäristössä. Säätelytaitojen oppiminen alkaa heti elämän alussa, jatkuu kiihkeänä lapsuus- ja nuoruusvuosien ajan ja on mahdollista yhä aikuisiälläkin. Hyvät stressin säätelyn taidot ovat hyvinvoinnin lähde.

Kirjasta jäi mieleen muutama asia: lapsi tarvitsee säätelytukea aikuiselta hädän hetkillä. Lapsi tarvitsee aikuisen vierelleen antamaan tukea kiukun hetkillä, jäähy ja eristäminen toimintatapana eivät ole lapsen kehitystä tukevia. Aikuisen kiukustuminen, ärtyminen ja komentamisen tarve eivät korjaa yhteyttä lapseen vaan ne pahentavat tilannetta. Jos lapsi joutuu toistuvasti säätelemättömään tilaan, jota muut ihmiset vahvistavat torjumalla, moittimalla tai häpäisemällä, lapsen kehitys vaarantuu ja riski erilaisille käyttäytymisen häiriöille lisääntyy.

Kirjassa kerrottiin myös peuhaamisen ja fyysisen leikin tärkeydestä. Liikunnallinen aktiivisuus tasaa stressijärjestelmän toimintaa. Riittävästä päivittäisestä liikunnasta huolehtimisella ja liikuntaan kannustamisella voitaisiin ehkäistä oppimisvaikeuksia taloudellisesti ja tehokkaasti. Jaak Panksepp on ehdottanut, että mikäli jokainen päiväkoti- tai koulupäivä alkaisi puolen tunnin peuhaamistuokiolla, lapset oppisivat paremmin.

Kahden esimurrosikäisen pojan äitinä jäi mieleen seuraava asia: Nuoret herkistyvät stressille. Aivojen amygdala syttyy herkemmin murrosiässä ja taipumus reaktiivisuuteen voimistuu. Pojilla se ilmenee voimakkaammin, koska amygdalassa on paljon testosteroniherkkiä tunnistimia. Pojat ovat taistele- tai pakovalmiustilassa tuon tuostakin testosteronikuohun aikana. Näissä tilanteissa on äärimmäisen tärkeää, että vastuulliset aikuiset eivät toimisi väärin. Vastuullisen aikuisen ei esimerkiksi kannata provosoitua, koska se vain vahvistaa nuoren reaktiivisuutta. Nuorelle pitää sen sijaan viestiä, että hän on turvassa eikä hänen tarvitse kokea itseään uhatuksi.

Suosittelen kirjaa kaikille vanhemmille ja lapsiperheiden parissa työskenteleville! Toivon, että tämä tulee tenttikirjaksi kaikille tuleville lastentarhanopettajille ja opettajille. Vielä enemmän toivon, että kirjan ajatukset siirtyisivät käytäntöön sekä lapsiperheissä että kouluissa, päiväkodeissa ja muissa ympäristöissä, joissa lapset ja nuoret ovat.

30.9.2015
Jaa kavereille:

Syksyinen satuhieronta

Onko sinulle satuhieronta tuttua? Satuhieronta on satujen ja tarinoiden yhdistämistä kevyeen hierontaan. Satuhierontoja voi keksiä myös itse tai yhdessä lapsen kanssa. Satuhierontaan voi liittää voimauttavia viestejä, esimerkiksi: olen turvassa, minua suojellaan, olen ainutlaatuinen ja saan rentoutua ja nauttia olostani.

Tämä syksyinen satuhieronta syntyi muutama päivä sitten. Halusin satuhierontaan mukaan sienet, putoilevat lehdet, tuulen, lämpimän huovan ja lapselle viestin, että hän on rakas ja ihana.

Syksy sadetta ripsauttaa
sade sieniä kasvattaa.

Tuuli lehtiä kieputtaa
ja lätäköt villisti loiskahtaa.

Kotona voi
lämpimän huovan alle istahtaa
ja siellä lapsen korvaan supsuttaa:

Rakastan sinua. Olet ihana!

Satuhieronnan aikana lapsen selkään voi tehdä naputtamalla sadetta ja piirtää sieniä, tehdä kädellä tuulen liikkeitä ja lätäkön villejä loiskahduksia. Lasta voi rauhallisesti silittää tai halata. Ja lopussa kuiskuttaa korvaan: Rakastan sinua. Olet ihana.

Olen kirjoittanut satuhieronnasta aiemmin:

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

17.9.2015
Jaa kavereille:

Hellyystankkaus osana iltarutiinia

nukkuva lapsi

Mikä voi auttaa iltojen rauhoittamiseen lapsiperheessä? Mikä merkitys on iltarutiineilla? Mikä on hellyystankkaus?

Perheen päivärytmi vaikuttaa merkittävästi lapsen yöuniin. Runsas ja aktiivinen ulkoilu ja selkeä päivärytmi vahvistavat lapsen unen laatua ja helpottavat nukahtamista. Iltaan kannattaa luoda rutiinien ketju, joka toistuu illasta toiseen samanlaisena. Samanlaisena illasta toiseen toistuvat iltarutiinit luovat turvaa lapselle.

Yksi osa iltarutiineja voi olla hellyystankkaus, joka on koko perheen yhteinen halitteluhetki. Jos molemmat vanhemmat ovat kotona, hellyystankkauksen aikana olisi hyvä jos lapsi voisi olla molempien vanhempien sylissä. Hellyystankkaus kannattaa tehdä valot himmennettyinä, tv kiinni ja kaikessa rauhassa ilman kiirettä. Hellyystankkaukseen voi liittää esimerkiksi laulamista tai iltarunon. Lapsen unilelun voi ottaa mukaan hellyystankkaukseen.

Vanhemman ei kannata kiirehtiä iltaisin rutiineissa eteenpäin, sillä lapset ovat herkkiä aistimaan aikuisen kiirettä ja kireyttä. Hellyystankkaukseen ja iltarauhoittumiseen kannattaa varata reilusti aikaa. Olennaista hellyystankkauksessa on lämmin, läheinen, myönteinen tunnelma ja yhdessäolo.

Hellyystankkauksen jälkeen mennään paikkaan, jossa on tarkoitus nukkua koko yö. Halutessaan lasta voi vielä vaikka hieroa sängyssä kevyesti. Tähän sopii vauva- tai satuhieronta. Rauhallisen iltahetken jälkeen on hyvä siirtyä kohti yöunia.

Millaisia iltarituaaleja teillä on käytössä?

Aikaisemmin olen kirjoittanut blogitekstin: Satuhieronta auttaa lasta nukahtamaan

5.9.2015
Jaa kavereille:

Kuka on Kasvun Taian takana?

Yrittäjän päivänä yrittäjän esittely. Kuka on Kasvun Taian takana? Minä, Heli, olen 41-vuotias kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yhden miehen vaimo. Olen kotoisin Mikkelistä ja muuttanut sieltä opiskelujen takia pääkaupunkiseudulle ja sille tielle jäin. Koulutukseltani olen sosionomi, toimintaterapeutti ja ratkaisukeskeinen valmentaja. Tällä hetkellä opiskelen mindfulness-ohjaajaksi ja myöhemmin syksyllä aloitan opinnot lasten tunnetaito-ohjaajaksi.

Asumme Vantaalla omakotitalossa, ja rakastan isoa pihaamme. Tykkään tehdä käsitöitä ja käyn kässäkerhossa kerran kuussa. Lenkkeilen lähimetsikössämme pari-kolme kertaa viikossa. Pidän ystävien tapaamisesta, kirppareitten kiertelystä ja teatterissa, leffoissa ja museoissa käymisestä. En pidä itikoista, käärmeistä enkä siitä, että asioiden hoitaminen jää viime tippaan. En pidä myöskään tietoteknisistä ongelmista. Lempivärini on vihreä. Minulla ei ole yhtään vaaleanpunaista vaatetta.

Meillä on kaksi poikaa, 12-vuotias esikoinen ja 10-vuotias kuopus. Omat lapset pistivät monet ajatukseni kasvatuksesta ja vanhemmuudesta uuteen uskoon. Minusta on tullut pehmeämpi ja lempeämpi lasten myötä. Ennen omia lapsia ajattelin kasvatuksen olevan jotenkin suoraviivaisempaa, mutta lasteni myötä olen oppinut, että siihen vaikuttaa aika moni asia. Kuten vaikka ne lapset ja heidän persoonallisuus. Minulla on onni saada olla kahden aika erilaisen lapsen äiti. Toinen on introvertti ja toinen ekstrovertti. Toinen elää tunteella, toinen järjellä. Toinen on älykkö, toinen toimija. Toinen ajattelee ensin (ja pitkään ja hartaasti), toinen tekee ensin ja ajattelee vasta jälkikäteen. Toinen on rauhallinen. Toinen puhuu ja liikkuu koko ajan. Lapseni ovat opettaneet minulle itsestäni enemmän kuin mikään tai kukaan aikaisemmin.

Innostun valtavasti kaikesta uudesta. Minä olen se, joka ensimmäisenä ilmoittautuu kursseille ja koulutuksiin tai kokeilemaan jotain uutta. Olen perhekeskeinen, minulle on aina ollut tärkeää se, että minulla on aikaa lapsille. Edellisessä työssäni olin vuosia osittaisella hoitovapaalla tehden lyhennettyä työviikkoa, jotta minulla jäi aikaa ja jaksamista myös perheelle. Myös päätös ryhtyä yrittäjäksi liittyi siihen, että haluan olla kotona lasten lähtiessä kouluun ja myös iltapäivisin mahdollisimman paljon kotona.

Peruasenteeltani olen positiivinen. Eräs ystäväni sanoi: Sinusta, Heli, kumpuaa lempeyttä ja ymmärrystä ympärillesi. Tämä oli tosi kauniisti sanottu. Säilytän nämä sanat sydämessäni. Moni on myös sanonut: Heli, sun silmät alkavat aina loistaa, kun sinä puhut yrityksestäsi. On helppo olla innoissaan työstä, josta itse nauttii. Teen yrittäjänä töitä omilla vahvuusalueillani. Tykkään ohjata ryhmiä, tykkään tehdä kotikäyntejä. Nautin vanhempien ja lasten kohtaamisesta.

Olen ollut yrittäjä nyt reilun vuoden ajan. Yrittäjyys on ollut minulle varsinainen kasvumatka. Paljon olen oppinut, myös itsestäni. Olen päässyt kohtaamaan omia pelkojani ja omia uskomuksia. Olen ylittänyt itseni monesti. Olen ollut epämukavuusalueillani, tehnyt asioita, joista en olisi vielä pari vuotta sitten uskonut selviäväni. Mutta wau! Olen selvinnyt. Voin olla ylpeä itsestäni.

27.8.2015
Jaa kavereille:

Myötätunto itseä kohtaan

Myötätunnolla itseä kohtaan tarkoitetaan ystävällisyyttä ja hyväsydämisyyttä, lämpöä ja ymmärrystä itsekritiikin sijaan. Samalla tavalla kuin tunnet myötätuntoa toista ihmistä kohtaan hänen vaikeassa tilanteessaan, voit kokea myötätuntoa myös itseäsi kohtaan. Et haukkuisi ja sättisi hyvää ystävääsi epäonnistumisesta, älä tee sitä itsellesikään! Itsensä ruoskiminen ei motivoi ketään. Itsekriittisyys lisää ahdistusta ja masennusta ja pidentää stressireaktiosta palautumista. Ystävällisyys ja hyväksyntä itseä kohtaan sen sijaan lisäävät onnellisuutta ja hyvinvointia. Itsemyötätunnon avulla voimme pitää paremmin huolta itsestämme ja lisätä elämän laatua.

Ole lempeä itsellesi. Tarvitset oman sympatiasi ja myötätuntosi. Pistä merkille, milloin olet kova ja ankara itsellesi sanoissa ja teoissasi. Pehmennä suhtautumistasi, muokkaa sisäistä ääntäsi ystävällisempään suuntaan. Kun arvostelet itseäsi, pysähdy ja sano itsellesi jotain rohkaisevaa. Kosketa itseäsi ystävällisesti, taputa itseäsi kädelle, hiero väsynyttä olkapäätäsi. Kuvittele, että koetat rauhoittaa ystävääsi, joka on surullinen, väsynyt tai tolaltaan.

Kerro itsellesi, että olet hyvä juuri nyt. Kun otat uusia haasteita, ole armollinen itsellesi ja arvosta yritystäsi silloinkin, kun kaikki ei tunnu onnistuvan. Uskallat kokeilla uusia asioita helpommin, kun olet myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Vahvistat samalla positiivista energiaasi ja omia kykyjäsi.

Negatiivisen puheen ja kriitikon vaimentaminen on parhaita lahjoja, joita voimme itsellemme antaa. Kriittinen mielemme arvostelee meitä itseämme ja muita eikä juuri jätä tilaa toisenlaisille mielipiteille, vaihtoehdoille tai olosuhteiden vaikutuksille. Voit päättää jo tänään, että et enää anna negatiivisten ajatusten vallata mieltäsi vaan korvaat ne itsesi arvostuksella ja myötätunnolla itseäsi kohtaan.

Myötätuntoa itseä kohtaan voi kehittää monella tavalla, esimerkiksi mielikuvaharjoittelulla, keskittymällä omiin ajatuksiin ja niiden muuttamiseen ystävällisempään suuntaan, käyttämällä kehoa mielen rauhoittamiseen, sallimalla itselle epävarmuutta ja empimistä ja mindfulness-harjoitusten avulla.

Chris Germer on sanonut: Yksi itsemyötätuntoinen hetki voi muuttaa päiväsi kulkua. Monta itsemyötätunnon hetkeä voi muuttaa elämäsi.

Tämä kirjoitus kuuluu sarjaan Mindfulnessin hyödyt vanhemmuudessa.