Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Blogissani kirjoitan hyvinvoivasta vanhemmuudesta, pienen lapsen unesta, satuhieronnasta ja mindfulnessista.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

23.11.2015
Jaa kavereille:

Loppuvuoden toimintaa

Tilda-tonttu vaunussa

Vuosi lähenee loppuaan. Kaupoissa on jo joulukoristeet esillä, ja monissa perheissä suunnataan ajatuksia joulun viettoon. Itse olen tehnyt koko syksyn ahkerasti töitä ja myös opiskellut. Joulun aikaan aion viettää pitkän loman. Joulukuussa on tulossa vielä muutama uniluento ja jouluaiheinen sirkus- ja satuhierontatunti.

Tonttupolku-satuhieronta

Ohjaan kolme jouluista satuhierontatuntia eri puolilla pääkaupunkiseutua. Jouluisen satuhierontatunnin aiheena on tonttupolku. Mitä yllätyksiä voi tonttupolulla kohdata? Miten tontut liikkuvat ja mistä joulun taika syntyy? Tunnilla pääsemme virittäytymään joulun iloiseen ja rauhalliseen tunnelmaan. Leikimme jouluisia leikkejä, ja leikkien lomassa pysähdymme satuhieronnan avulla hetkeen, josta syntyy joulunajan tärkein asia, läsnäoleva vanhemmuus ja mielikuvitusmaailma yhdessä lapsen kanssa. Tunti on suunnattu alkaen noin 1½v ja sitä isommille lapsille yhdessä vanhemman kanssa. Tonttupolku-satuhierontatunteja on ti 8.12. klo 18.00‒18.45 Ruskeasuolla (ilmoittautuminen Vipeltävän Siilin kautta), ma 14.12. klo 9.45‒10.30 Mommy&Me:n tiloissa Kulosaaressa ja ti 15.2. klo 9.30‒10.15 Olarissa (ilmoittautuminen Himpuloitten kautta).

Uniluentoja

Uniluentoja 0‒2-vuotiaiden lasten vanhemmille on tulossa vielä ma 7.12. klo 10.00‒11.30 Jokivarressa (Korson kupeessa), ti 8.12. klo 14.45‒16.00 Haagassa (ilmoittautuminen Vipeltävän Siilin kautta) ja ti 15.12. klo 10.30‒12.00 Olarissa (ilmoittautuminen Himpuloitten kautta).

Lisäksi luennoin Ipanaisella ti 1.12. taaperoitten ja leikki-ikäisten lasten unesta.

Tonttusirkus

Tonttusirkustunti on suunnattu 1‒3-vuotiaille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Jouluinen taaperosirkustunti on ke 16.12. klo 10.00‒10.45 Tikkurilassa Tanssistudio Sahramissa. Teemme temppuilua ja akrobatia- ja tasapainoiluleikkejä jouluisessa hengessä. Tonttulan aamujumppaa, joulusambaa ja joulutwistiä. Lopussa rentoudumme jouluisten lorujen siivittämänä.

Oikein mukavaa joulun odotusta! Eilen satanut lumi tuo ihanaa valoa, nauttikaamme siitä.

17.11.2015
Jaa kavereille:

Mindfulness arjessa

lumisadepallo

Kuulen monelta vanhemmalta, että ei ole aikaa tehdä mindfulness-harjoituksia. Missä välissä lapsiperheen arjessa onnistuu rauhallinen 20 minuutin harjoitus äänitteen kanssa? Sellaisia hetkiä ei välttämättä synny arjessa, ellei niitä luo. Miten voisi saada mindfulnessin osaksi omaa arkea? Niin, ettei se vaadi joka päivä puolen tunnin rauhaa ja äänitettä? Miten harjoittaa mindfulnessia arjessa?

Kaikessa toiminnassa voi harjoitella syvempää, tietoisempaa läsnäoloa. Seuraavassa on muutamia vinkkejä:

  • Aamulla ennen sängystä nousemista voit tulla tietoiseksi kehontuntemuksistasi ja hengityksestäsi. Laita merkille, miten tunnet ja miten hengitys kulkee.
  • Käy suihkussa tietoisena vedestä ja suihkugeelistä ihollasi. Kuuntele, miltä suihkuveden valuminen kuulostaa. Miltä suihkugeeli tai shampoo tuoksuu? Miltä käsien liike ihollasi tuntuu?
  • Hampaita harjatessasi tunne harja ikeniäsi vasten ja hammastahnan maku ja tuntu.
  • Ruokaa valmistaessasi voit tutkia koostumusta, tuoksuja, makuja, käsien liikkeitä ja ääniä.
  • Ruokaillessasi ole tietoinen tuoksuista ja mauista.
  • Kävellessäsi paikasta toiseen voit tunnustella, miltä kehossa tuntuu kävellessäsi. Miltä tuoksuu siellä, missä kävelet? Mitä näet? Mitä kuulet?
  • Keskity puoli minuuttia jokaiseen viiteen aistiin: Mitä näen? Kuulen? Kosketan? Haistan? Maistan?
  • Huomaa, mitä kaikkea kosketat päivässä kädelläsi.
  • Katsele ylöspäin. Kiinnitä huomiosi kattoon, korkean rakennuksen harjaan, puun latvaan, taivaalle.
  • Huomaa, mitä ajattelet juuri nyt. Huomaa, oletko läsnä tässä hetkessä.
  • Joka kerta kun jonotat vaikkapa kassajonossa, harjoita tietoista läsnäoloa.
  • Kirjaa päivän päätteeksi vähintään viisi asiaa, joista olet kiitollinen.

Kokeile, voisitko kokeilla joka päivä jotakin tapaa olla läsnä arjen askareissa. Mindfulness-harjoitukset arjessa eivät kokonaan korvaa muodollisia (esim. cd-levyn kanssa tehtäviä) harjoituksia, mutta niiden avulla saat palautettua yhteyden yhä helpommin nykyhetkeen.

Millaisia vinkkejä sinulla on tietoisen läsnäolon lisäämiseen arjessa?

28.10.2015
Jaa kavereille:

Miten lisätä tietoista läsnäoloa lapsen kanssa?

veljekset Berliinissä

Lapsiperheen arki on helposti kiireistä ja myös kuormittavaa lasten ollessa pieniä. Perhe-elämästä tulee helposti tehtävälistoja ja suorittamista. Monet asiat elämässä ohjaavat tarkastelemaan ja suunnittelemaan asioita pitkällä tähtäimellä ja silloin jää tässä hetkessä piilevä voima monelta kokonaan huomaamatta. Olemme uppoutuneita joko menneeseen tai tulevaan. Märehdimme asioita, jotka ovat jo menneet ja mielemme pyörittää, mitä olisi voinut tehdä toisin. Tai suunnittelemme koko ajan tulevaa, mutta unohdamme olla läsnä tässä hetkessä. Murehtiminen, huolestuneisuus ja syyllisyys tulevat läsnä oleviksi tähän hetkeen, vaikka ne eivät koske tätä hetkeä.

Kun olemme täysin läsnä tässä ja nyt, voimme keskittyä käsillä olevan hetken kokemiseen ja ajankohtaisten haasteiden kanssa luovimiseen. Läsnäolo nykyhetkessä pitää sisällään kyvyn osallistua tietoisesti nykyhetken kokemukseen ja olla myös psykologisesti läsnä siinä, missä on. Se tarkoittaa taitoa kohdentaa huomio siihen mitä tekee sen sijaan, että miettii koko ajan tulevaa. Läsnäolon taitoihin kuuluu myös tietoisuus omista ajatuksista ja tunteista.

Vinkkejä läsnäolon lisäämiseen lapsen kanssa:

  • Katso lastasi kuin näkisit hänet ensimmäistä kertaa. Katso kasvoja, silmiä, ripsiä, käsiä, jalkoja….
  • Seuraa lastasi tietoisesti eri tilanteissa: huomioi lapsesi iho, ääni, tapa liikkua….
  • Vie lapsi ulos. Keskittykää katsomaan pieniä yksityiskohtia (muurahaiset, tuulen vire lehdissä, laineiden liplatus…).
  • Syökää perheen kesken läsnäollen.
  • Herätä itsesi läsnäoloon aina koskiessasi lasta. Pue pipo lapsen päähän tai pese lapsen hiukset arvostavalla ja rakastavalla kosketuksella, kuin se olisi tärkein asia koko maailmassa. Sillä se on.
  • Huomaa miten hengität ja miten lapsesi hengittää.
  • Lapsen hierominen ennen nukkumaan menoa on hyvä tapa lisätä läsnäoloa lapsen kanssa. Hieronta rentouttaa molempia ja vahvistaa teidän välistä sidettä.
  • Ole läsnä siinä mitä teette. Kuule, näe, tuoksuta, tunne lapsen olemus lähelläsi.
  • Näe hänet sellaisena kuin hän juuri nyt on, tänä ainutkertaisena lapsuuden hetkenä.

Millaisia vinkkejä sinulla on läsnäolon hetkiin lapsen kanssa?

Tämä teksti kuuluu kirjoitussarjaan Mindfulnessin hyödyt vanhemmuudessa.

14.10.2015
Jaa kavereille:

Kirjaesittely: Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin.

Luin kirjan Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Kirja tuo esille tietoa ja ymmärrystä useilta tieteenaloilta ihmisen stressijärjestelmän syntyyn, kehitykseen ja merkitykseen. Kirjan avulla stressijärjestelmää voi oppia ymmärtämään ja hallitsemaan tavalla, joka vahvistaa hyvää elämää ja tasapainoista kehitystä.

Ihmiset kykenevät kesyttämään reagointivalmiuksiaan, kun he oppivat stressin säätelyn taitoja. Säätelemätön stressi aiheuttaa merkittävää haittaa sekä yksilölle itselleen että ympäröivälle yhteiskunnalle. Esimerkiksi monet mielenterveyden ongelmat, riippuvuudet ja oppimisen häiriöt liittyvät stressin säätelyn vaikeuksiin. Ihmisen stressijärjestelmän kehittymiseen vaikuttavat hyvinkin pienet asiat vuorovaikutusympäristössä. Säätelytaitojen oppiminen alkaa heti elämän alussa, jatkuu kiihkeänä lapsuus- ja nuoruusvuosien ajan ja on mahdollista yhä aikuisiälläkin. Hyvät stressin säätelyn taidot ovat hyvinvoinnin lähde.

Kirjasta jäi mieleen muutama asia: lapsi tarvitsee säätelytukea aikuiselta hädän hetkillä. Lapsi tarvitsee aikuisen vierelleen antamaan tukea kiukun hetkillä, jäähy ja eristäminen toimintatapana eivät ole lapsen kehitystä tukevia. Aikuisen kiukustuminen, ärtyminen ja komentamisen tarve eivät korjaa yhteyttä lapseen vaan ne pahentavat tilannetta. Jos lapsi joutuu toistuvasti säätelemättömään tilaan, jota muut ihmiset vahvistavat torjumalla, moittimalla tai häpäisemällä, lapsen kehitys vaarantuu ja riski erilaisille käyttäytymisen häiriöille lisääntyy.

Kirjassa kerrottiin myös peuhaamisen ja fyysisen leikin tärkeydestä. Liikunnallinen aktiivisuus tasaa stressijärjestelmän toimintaa. Riittävästä päivittäisestä liikunnasta huolehtimisella ja liikuntaan kannustamisella voitaisiin ehkäistä oppimisvaikeuksia taloudellisesti ja tehokkaasti. Jaak Panksepp on ehdottanut, että mikäli jokainen päiväkoti- tai koulupäivä alkaisi puolen tunnin peuhaamistuokiolla, lapset oppisivat paremmin.

Kahden esimurrosikäisen pojan äitinä jäi mieleen seuraava asia: Nuoret herkistyvät stressille. Aivojen amygdala syttyy herkemmin murrosiässä ja taipumus reaktiivisuuteen voimistuu. Pojilla se ilmenee voimakkaammin, koska amygdalassa on paljon testosteroniherkkiä tunnistimia. Pojat ovat taistele- tai pakovalmiustilassa tuon tuostakin testosteronikuohun aikana. Näissä tilanteissa on äärimmäisen tärkeää, että vastuulliset aikuiset eivät toimisi väärin. Vastuullisen aikuisen ei esimerkiksi kannata provosoitua, koska se vain vahvistaa nuoren reaktiivisuutta. Nuorelle pitää sen sijaan viestiä, että hän on turvassa eikä hänen tarvitse kokea itseään uhatuksi.

Suosittelen kirjaa kaikille vanhemmille ja lapsiperheiden parissa työskenteleville! Toivon, että tämä tulee tenttikirjaksi kaikille tuleville lastentarhanopettajille ja opettajille. Vielä enemmän toivon, että kirjan ajatukset siirtyisivät käytäntöön sekä lapsiperheissä että kouluissa, päiväkodeissa ja muissa ympäristöissä, joissa lapset ja nuoret ovat.

30.9.2015
Jaa kavereille:

Syksyinen satuhieronta

Onko sinulle satuhieronta tuttua? Satuhieronta on satujen ja tarinoiden yhdistämistä kevyeen hierontaan. Satuhierontoja voi keksiä myös itse tai yhdessä lapsen kanssa. Satuhierontaan voi liittää voimauttavia viestejä, esimerkiksi: olen turvassa, minua suojellaan, olen ainutlaatuinen ja saan rentoutua ja nauttia olostani.

Tämä syksyinen satuhieronta syntyi muutama päivä sitten. Halusin satuhierontaan mukaan sienet, putoilevat lehdet, tuulen, lämpimän huovan ja lapselle viestin, että hän on rakas ja ihana.

Syksy sadetta ripsauttaa
sade sieniä kasvattaa.

Tuuli lehtiä kieputtaa
ja lätäköt villisti loiskahtaa.

Kotona voi
lämpimän huovan alle istahtaa
ja siellä lapsen korvaan supsuttaa:

Rakastan sinua. Olet ihana!

Satuhieronnan aikana lapsen selkään voi tehdä naputtamalla sadetta ja piirtää sieniä, tehdä kädellä tuulen liikkeitä ja lätäkön villejä loiskahduksia. Lasta voi rauhallisesti silittää tai halata. Ja lopussa kuiskuttaa korvaan: Rakastan sinua. Olet ihana.

Olen kirjoittanut satuhieronnasta aiemmin:

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!