Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Blogissani kirjoitan hyvinvoivasta vanhemmuudesta, pienen lapsen unesta, satuhieronnasta ja mindfulnessista.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

13.6.2016
Jaa kavereille:

Tunnevastuullinen vanhemmuus

Perhe meren rannassa

Lapset opettelevat tunnetaitoja ja tunteiden säätelyä, ja tunteet helposti kuohuvat yli. Tunnetaitoja harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa ja vanhemmat ja muut aikuiset toimivat malleina. Jos itse toimii jatkuvasti helposti ärsyyntyvänä raivohärkänä, on ehkä paras pysähtyä ja tutkailla itseään. Mitä tämä kertoo minulle itsestäni? Millaisen aikuisen mallin lapset saavat minusta? Miten minun lapsuudessani on kommunikoitu? Onko minulle huudettu? Miltä se minusta tuntui? Miten olisin toivonut vanhempieni toimivan niissä tilanteissa? Mitä voin itse tehdä toisin näissä tilanteissa? Millaisia keinoja minulla on tunnevastuulliseen vanhemmuuteen?

Jokainen on vastuussa omasta elämästään ja voi valita suhtautumis- ja reagointitapansa kaikkeen tapahtuvaan. Tämä on tärkeää ymmärtää oman itsensä, oman vanhemmuutensa ja omien lastensa kannalta. Vastuun ottaminen omista tunteista tarkoittaa sitä, että jokainen valitsee itse sen, mitä tunnetta ruokkii eikä kukaan toinen voi saada toista esimerkiksi suuttumaan. On minun valintani, tiuskaisenko lapselleni takaisin hänen ollessaan ärtynyt vai rauhoitanko itseni ja valitsen tietoisemman toimintatavan enkä sitä selkärangasta tulevaa. On oma valintani, miten tilanteeseen suhtaudun ja näin ollen olen vastuussa omista tunteistani. Lapsi ei ole vastuussa siitä, jos minä ärsyynnyn hänen vitkutellessaan eteisessä ja huudan hänelle. Tietoinen vanhempi osaa tunnistaa omat tunteensa ja lapsen tunteet ja miettiä rakentavia, tilanteeseen sopivia toimintatapoja. Tietoinen vanhempi osaa myös pyytää anteeksi, jos omat tunteet joskus vyöryvät yli vaikkapa väsymyksen takia.

Voi tuntua vaikealta uskoa, ettei toinen ihminen ole syypää sinun tunteisiisi. Sinun tunteesi johtuvat omasta tulkinnastasi eli merkityksstä, jonka annat toisen ihmisen käytökselle. Tämä juontaa usein juurensa menneisyytesi kokemuksiin eli siihen, miten olet tulkinnut menneet tapahtumat. Toinen ihminen ei ole vastuussa tunteistasi, vaikka hänen käytöksensä voikin nostattaa sinussa sinun omia tunteitasi. Ärsyyntymistä, vihaa, häpeää. On sinun oma valintasi miten käsittelet itsessäsi näitä tunteita. Lapsen ei ole hyvä toimia sinun tunteittesi likasankona.

Mindfulness on yksi keino tutustua omiin tunteisiin ja se on myös hyvä keino itsensä rauhoittamiseen. Kun pystyy ärsyyntymisen hetkellä pitämään muutaman sekunnin tauon, pystyy yleensä löytämään järkevämmän toimintatavan kuin vaikkapa lapselle huutaminen ja hänen syyttäminen omista vihan tunteista. Itse voi valita joko automaattisen reaktion ja jatkaa samalla mallilla tai voi päättää tehdä toisin ja tarkastella selkeämmin omaa reaktiota. Hyvä kysymys oman toimintatavan miettimiseksi on: Mitä lapseni tarvitsee minulta eniten juuri nyt?

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

30.5.2016
Jaa kavereille:

Tunteista kertovia lastenkirjoja

kirjoja

Esittelen muutaman lastenkirjan, jossa käsitellään tunteita.

Hyvä päivä, paha päivä

Koskettava kuvakirja lapsille ja vanhemmille yhdessä luettavaksi. Kirjassa on lyhyet, vaikuttavat tekstit ja kauniit kuvat, jotka johdattavat ymmärtämään erilaisia tunteita ja perheen sisäisiä suhteita. Kirja kertoo riitelemisestä ja sovinnon tekemisestä lapsen näkökulmasta:

Kun he riitelevät, koko maailma järkkyy. Talo huojuu…. Kun he tekevät sovinnon, aurinko paistaa taas. Leijailen pilvissä.

Kiukkuhirviö

Tulinen kirja jokaiselle uhmaikäiselle ja hänen kanssaan kiukkuhirviön kohtaavalle.

Äiti on taas kerran sanonut: Ei. Minusta se ei ole reilua. Niin hän tekee aina! Nyt minä vihastun. Kun minä suutun, muutun jättimäiseksi hirviöksi, joka tuhoaa kaiken tieltään. Kiukku kiehuu sisälläni ja sen on päästävä ulos…

Kirjassa kiukku kohdataan turvallisesti vanhempien sylissä.

Kissa Killin kiukkupussi

Humoristinen ja lämminhenkinen kirja, jossa lapsen tunteille annetaan tilaa. Suuttuminen on normaalia ja tunteiden purkaminen sallittua, kunhan vain lopuksi pystytään sopimaan. Kirjassa Pikkukissa Killi herää äkäisenä ja kaikki alkaa mennä heti aamusta väärin. Killi saa kiukkupussin, johon hän alkaa kerätä kiukkua päivän aikana. Ja miten käykään päivän lopussa? Kiukkupussi räjähtää. Kirjassa todetaan, ettei kiukkua kannata kerätä sisälleen, ettei tule liian isoa räjähdystä.

Ville Vilkastuksen tunneseikkailu jsa Väpä Sorsa

Ville Vilkastuksen tunneseikkailu

Kirja vie kuulijansa tunteiden vuoristoradalle. Ville Vilkastuksen tunneseikkailu auttaa lasta tunnistamaan ja käsittelemään erilaisia tunteita sekä kertoo, kuinka lapsen kannattaa toimia hätätilanteessa. Löytäessään tarinan avulla tuntemuksilleen nimet lapsi saa kosketuksen omiin tunteisiinsa. Näin tunteet muuttuvat epämääräisestä ahdistavasta möykystä tunnistettavaksi ja niitä on mahdollista työstää. Kirjan tarinoissa käsitellään erilaisia tunteita ja luvun lopussa on pieni kysymys: Osaatko arvata, miltä minusta nyt tuntuu? Luukun avaamalla voi katsoa, menikö oma arvaus oikein. Kirjan lopussa on vanhemmille ja kasvattajille suunnattuja ohjeita tunnetarinan käyttöön.

Väpä Sorsa

Kirja käsittelee tiiviissä yhteisössä vallitsevia ennakkoluuloja. Hyväntahtoinen Väpä Sorsa muuttaa ensimmäisenä sorsana Tyynimetsään ja kohtaakin yllättäen toisten eläinten taholta ennakkoluuloja, juonittelua ja syrjintää. Tarinassa pohditaan, mistä pohjimmiltaan johtuu Tyynimetsäläisten ennakkoluulot, miten niitä pidetään yllä ja ennen kaikkea, miten niitä ennakkoluuloja voidaan rikkoa.

Samalla Väpä Sorsa on tarina anteeksiannosta, oppimisesta ja solidaarisuudesta. Tyynimetsäläiset tajuavat virheensä ja pyytävät anteeksi. Kirjan avulla pystyy käsittelemään mm. pelkoa, surua, katumusta, anteeksipyytämistä ja antamista, väärinkäsityksiä, empatiaa ja yksinäisyyttä.

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

16.5.2016
Jaa kavereille:

Lasten tunnetaitoryhmät

tunteita

Opiskelen tällä hetkellä Lasten Tunnetaito -ohjaajaksi. Minulla on nyt loppusuoralla opintoihini liittyvän tunnetaitojen harjoitteluryhmä pienelle lapsiryhmälle. Ensi syksynä aloittelen Lasten Tunnetaitoryhmiä myös yritykseni kautta. Suunnitelmissa on myös järjestää vanhemmille ja lapsille yhteisiä tunnetyöpajoja.

Mikä on Lasten Tunnetaitoryhmä? Mitä siellä tapahtuu? Millaisia teemoja tunnetaitoryhmissä on? Lasten Tunnetaitoryhmän tavoite on tukea lapsen tietoisuutta omista tunteistaan, vahvistaa omaa kehotunneyhteyttä ja tukea tunnetaitojen oppimisessa kokemuksellisesti. Tunnetaitoryhmässä taitoja harjoitellaan luovin ja toiminnallisin keinoin. Menetelmät ovat monimenetelmällisiä sisältäen esimerkiksi mielikuvaharjoituksia, kehon kuunteluharjoituksia, liikkeellisiä harjoituksia, taideterapeuttisia maalaustehtäviä ja satuhierontaa. Minä mindfulness-ohjaajana käytän myös mindfulnessia tunnetaitoryhmissä.

Ryhmässä lapset pääsevät harjoittelemaan tunteiden tunnistamista, sietämistä, säätelemistä, ilmaisemista, käsittelemistä eli purkamista ja omaa voimaantumista. Lapsia rohkaistaan huomioimaan miten tunteet vaikuttavat heihin ja miten tunteiden kanssa voi toimia rakentavasti säilyttäen kunnioitus itseä ja toisia kohtaan. Lasten Tunnetaitoryhmän tavoitteena on antaa lapselle kokemuksellista tietoa ja elämäntaitoa tunteista ja niiden kanssa toimimisesta.

Tunnetaitoryhmän teemoja ovat esimerkiksi hengityksen voima, tunteet kehossamme, oma ja toisten tila, ajatustemme voima, itsen voimaannuttaminen ja tunteiden ilmaisu maalaamisen, pelien ja leikkien avulla.

viha-maalaus

Miksi tunnetaitoja on tärkeää harjoitella?

Tutkimuksissa on todettu, että tunnetaitoja edistävillä menetelmillä kasvatetut lapset

  • kokevat enemmän positiivisia tunteita ja vähemmän negatiivisia tunteita
  • osaavat keskittyä paremmin
  • tulevat paremmin toimeen ystäviensä kanssa
  • selviytyvät paremmin vastoinkäymisistä
  • pystyvät paremmin rauhoittamaan itsensä
  • ovat vähemmän taipuvaisia väkivaltaan ja käytösongelmiin
  • ovat suositumpia ikäistensä ja opettajiensa keskuudessa
  • ajautuvat harvemmin huumeisiin ja rikoksiin

Kukapa meistä ei haluaisi edistää tuollaisia asioita lapsessaan tai itsessään?

Tekstin lähteenä on hyödynnetty Lasten Tunnetaito -ohjaajaopintojen ohjaajakansion materiaaleja. Lista tunnetaitojen harjoittelemisen hyödyistä on Jarkko Rantasen teoksesta Vaikuta tunteisiin.

1.5.2016
Jaa kavereille:

Keväinen satuhieronta

tulppaaneja

Syksyisen ja talvisen satuhieronnan jatkoksi kirjoitin keväisen satuhieronnan. Nyt on aika kevätkukkien, muuttolintujen ja kevättuulten.

Tässä satuhieronnassa on viestinä, että lapsi on tärkeä ja rakas juuri sellaisena kuin hän on. Kaikki tunteet sallitaan. Välillä on kiukkuakin, ja se on ok.

Krookuksia, tulppaaneja,
palaavia muuttolintuja,
lempeää kevättuulta,
puron solinaa,
auringon kehräämää kultaa.

Myös sinä, lapseni, olet minulle kultaa.

Olet suloinen kuin krookus,
välillä lempeä kuin kevättuuli,
välillä kiukkuinen kuin pyörremyrsky.

Kaikki tunteet ovat arvokkaita,
kaikki tunteet kuuluvat elämään.

Olet minulle tärkeä ja rakas
juuri sellaisena kuin olet.

Lapsen selkään voi piirtää kukkia, muuttolintujen reittejä, tuulen huminaa, puron solinaa ja auringon. Kevättuulta ja pyörremyrskyä. Lopussa lasta voi halata. Olet ihana ja rakas. Juuri sellaisena kuin olet.

Olen aikaisemmin kirjoittanut satuhieronnasta seuraavat tekstit:

Olen kirjoittanut oppaan Viisi vinkkiä tasapainoiseen vanhemmuuteen, josta saa ajatuksia ja työkaluja myönteisiin kasvatusmenetelmiin. Tutustu oppaaseen ja tilaa se ilmaiseksi itsellesi!

22.4.2016
Jaa kavereille:

Mitä hyötyä voi olla unilelusta?

unilelu

Mikä merkitys on unilelulla? Millainen on turvallinen ja hyvä unilelu? Tarvitseeko vauva unilelun? Minkä ikäiselle vauvalle voi antaa unilelun?

Hyvä unilelu on pehmeä ja kevyt eikä siitä irtoa pieniä osia kuten vaikkapa nappisilmiä. Unilelulla ei pitäisi olla irtoavia vaatteita tai muita pieniä helposti irtoavia osia. On hyvä, jos unilelusta ei tule mitään ääntä. Hyvä unilelu pysyy kädessä ja vauvan on helppo ottaa siitä ote. Unileluna voi toimia myös harso tai rätti.

Unilelun voi antaa vauvalle heti kun hänellä on tarttumisote olemassa ja hän osaa kääntää päätään. Pienen vauvan unileluksi käy hyvin harsoliina. Uudessa äitiyspakkauksessa on aivan ihana unipupu. Luulen, että siitä tulee monelle vauvalle rakas unilelu.

Pienen vauvan itsesäätely ei ole vielä kehittynyt. Vauva opettelee ensin itsesäätelyä aikuisen avulla ja myöhemmin vähitellen itsekseen. Unilelu voi auttaa pientä lasta rauhoittumisessa ja nukahtamisessa. Lapsi voi näpertää unilelua ja saada sitä kautta turvaa itselleen. Unilelu voi yhdistyä vauvan mielessä samaan turvallisuuden tunteeseen kuin vanhemman kanssa oleminen. Unilelusta voi tulla vaikeiden tilanteiden lohduttaja. Myös unikoulua pidettäessä unilelu voi tuoda lapselle lohtua ja tuttuutta uuden tilanteen äärellä.

Unilelu on hyvä asia, mutta kaikki vauvat eivät kiinny unileluun. Lapset ovat erilaisia eikä unilelu ole välttämättömyys. Toki se voi toimia unentuloa helpottavana tekijänä. Unilelua voi pitää alkuvaiheessa mukana esimerkiksi imetys- tai pulloruokintatilanteissa. Jotkut vauvat tykkäävät äidin tuoksuisesta lelusta tai rätistä, ja lelua voi myös kokeilla leimata pitämällä sitä hetken aikaa äidin paidan alla. Hajuaisti on vauvalle tärkeä, ja hajumuisti on jo pienellä vauvalla hyvin kehittynyt. Vauvat eivät välttämättä aina tykkää, jos unilelua pestään, sillä silloin siitä katoaa tuttu ihana tuoksu. Silti unilelua on hyvä välillä pestä. Unilelu on monille lapsille rakas ja erityinen ja sitä kannattaa kohdella hellästi eikä vain nakata väkisin pyykkikoneeseen.

Oma tuttu unilelu voi tuoda turvaa lapsen ollessa vaikkapa yökyläreissulla tai myös päiväkodin aloittaessa unilelu voi olla tukena nukahtamistilanteissa. Vieraassa paikassa nukahtaminen voi tuntua lapsesta vaikealta, mutta unilelu voi tuoda tuttuutta ja turvallisuutta nukahtamiseen.

Monille unilelu on tärkeä taapero- ja jopa kouluikään asti. Lapsen on hyvä antaa luopua unilelusta omaan tahtiin. Unilelu on monelle rakas lapsuusmuisto—se ihana rätti tai nuhjuinen nalle, joka kaivetaan esille muistojen laatikosta ja jota muistellaan lämmöllä.

Minua haastateltiin Vauva-lehteen unilelun käytöstä. Juttu julkaistiin Vauva-lehden lokakuun numerossa 2015 otsikolla Rakas riepuni! Artikkeli on toiminut pohjana tätä tekstiä kirjoittaessani.