Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Blogissani kirjoitan hyvinvoivasta vanhemmuudesta, pienen lapsen unesta, satuhieronnasta ja mindfulnessista.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

30.12.2014
Jaa kavereille:

Mitä sinulle kuuluu?

Vuodenvaihteessa on hyvä miettiä omaa elämää. Millainen vuosi 2014 oli?

Mistä tämän vuoden asioista, ihmisistä, kokemuksista ja oivalluksista olet kiitollinen? Mikä tai mitkä tunteet jäivät päällimmäisinä mieleesi? Mitä tunteita, olotiloja, vahvuuksia ja ajatuksia haluat ottaa mukaan vuoteen 2015? Mitä taas et halua kantaa enää mukanasi? Mitä haluat, kaipaat ja tarvitset, jotta sinun arkesi olisi mahdollisimman paljon sinun näköistäsi ja itsellesi sopivaa?

Opiskelen ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi Helsingin yliopiston Palmenia-koulutuskeskuksessa. Ratkaisukeskeisen lähestymistavan keskeisimmät teemat ovat voimavarakeskeisyys, asiakaslähtöisyys, arvostava vuorovaikutus ja luovuus.

Ratkaisukeskeinen valmentaja auttaa kysymyksin ja keskustelua ohjaten valmennettavaa löytämään omat voimavaransa ja etenemään kohti tavoitteita ja unelmia. Ratkaisukeskeinen valmennus saa usein aikaan uusien asioiden syntyä, tilanteiden jäsentymistä ja asiakkaan voimaantumista. Ratkaisukeskeinen valmennus keskittyy nykyhetkeen ja hyvään tulevaisuuteen. Valmennuksessa ongelmia käsitellään tavalla, jossa keskustelujen ja työskentelyn painopiste on tulevaisuudessa, tavoitteissa, ratkaisuissa ja ratkaisuideoissa sekä toivon herättämisessä. Tutkimalla ensin ongelmaa ja miettimällä sitten, miten asioiden toivotaan tulevaisuudessa olevan, luodaan energiaa ja myönteistä intoa löytää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Tässä muutama ratkaisukeskeinen kysymys, joiden avulla voit miettiä omaa hyvinvointiasi. Mitä sinulle kuuluu?

  • Mitä hyvinvointi tarkoittaa omassa elämässäsi?
  • Kuinka tyytyväinen olet omaan hyvinvointiisi asteikolla 1‒10?
  • Mikä kaikki on jo hyvin tällä osa-alueella?
  • Mitä haluat ensisijaisesti muuttaa?
  • Millainen on tavoite tai unelmatilasi?
  • Kirkasta vielä itsellesi, miksi haluat muuttaa sen, mitä haluat muuttaa?
  • Millaisia tekoja tai tavoitteita ajattelet muutoksen läpi viemiseen ja unelmatilan saavuttamiseen tarvittavan?
  • Jos tänään tai viimeistään huomenna lähtisit ottamaan ensiaskelia kohti haluamaasi, mitä tekisit ensimmäiseksi? Mikä olisi ensimmäinen askeleesi kohti muutosta? Entä seuraava? Minkä mahdollisimman helpon ja konkreettisen teon tai muutoksen voit tehdä nyt heti hyvinvointisi parantamiseksi?
  • Minkä asian järjestyminen olisi sinulle kaikkein tärkeintä?
  • Mitkä asiat tulevat olemaan eri lailla hyvässä, toimivassa tilanteessa?
  • Miten haluat toimia jatkossa? Mitä kohti etenet vuonna 2015?

Säilyttäköön uusi vuosi sen, mitä rakastat; tuokoon tullessaan sen, mitä kaipaat; vieköön mennessään sen, mitä taakkana kannat. Hyvää uutta vuotta!

22.12.2014
Jaa kavereille:

Tonttu joulusaunassa -satuhieronta

Satuhierontatunnit-sivustolla on avautunut päivittäin satuhieronnan joulukalenteri. Joka päivä uusi satuhieronta lapsen kanssa tehtäväksi. Valtavan ihania satuhierontoja milloin metsän joulusta, milloin joululeivonnasta, milloin joulukuusesta. Tänään sivulla aukesi satuhieronta Tonttu joulusaunassa. Olen ollut mukana tekemässä tätä satuhierontaa. Kouluttauduin satuhierontaohjaajaksi reilu viikko sitten Seinäjoen koulutuksessa, ja siellä teimme pareittain tai kolmistaan uusia jouluisia satuhierontoja. Jaan tämän Tonttu joulusaunassa -hieronnan nyt myös blogini lukijoille.

Tonttu joulusaunassa -satuhieronta

tekijät: satuhierontaohjaajat Heli Mäkelä, Marika Evikoski ja Minna Kantoniemi

(Pidä hetki käsiä selän päällä aloittaaksesi satuhieronnan).

Tänään tonttu on menossa joulusaunaan (sormilla tontun askeleita).

On mukava istua saunan lämpöön.

Lämpö tuntuu varpaista päähän saakka (painellaan kehon eri osia pehmeästi kämmenellä).

Tonttu heittää vettä kiukaalle. Kiukaasta kuuluu Tshhh.

Vesi pirskahtelee kiuasta vasten (tehdään selkään, ensin sormet yhdessä ja avataan sormet selkää vasten).

Tontulle tulee kuuma ja tonttu päättää siirtyä pesulle (sormilla tontun askeleita).

Tonttu ottaa piparin tuoksuista shampoota ja hän alkaa pestä hiuksia (hiuksia hierotaan sormilla).

Tonttu kaataa lämpöistä vettä hiuksiin ja vesi valuu vartaloa pitkin (sormilla veden valumista ylhäältä alas).

Sitten tonttu ottaa suklaantuoksuisen saippuan ja pesee itseään pyörivin liikkein (kämmenellä pyörivää liikettä) käsiin, jalkoihin ja joka puolelle.

Lopuksi tonttu huuhtelee lämpöisellä vedellä saippuasta tulleen vaahdon pois (veden valumista sormilla ylhäältä alas).

Tonttu hakee pyyhkeen (sormilla tontun askeleita) ja kietoo pyyhkeen lämpimästi ympärillensä (painellaan kämmenellä eri puolelle kehoa ja lopuksi jätetään kädet yläselkään).

Tontulla on nyt puhdas ja raukea olo.

Sen pituinen se (kädet selän päälle lopetuksen merkiksi).

ps. Kuva on napattu Maija Baricin kirjasta Ihana joulu.

20.12.2014
Jaa kavereille:

Satuhierontatunnit

Satuhieronta on rentoutumista ja rauhoittumista ilon ja leikin kautta. Satuhierontatunneilla pääsee löytöretkeilemään lapsen kanssa satujen ja myönteisen kosketuksen polulle. Se on satujen ja mielikuvien yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Satuhieronta on läsnäolevaa vuorovaikutusta ja lapsen itsetunnon tukemista. Satuhieronta mahdollistaa jakamattoman huomion hetkiä ja nähdyksi tulemista.

Tällä lapsilähtöisellä ja luovalla menetelmällä on myönteisiä vaikutuksia niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointiin. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa: satu ja hyvä kosketus.

Satuhieronnan ydinasioita:

  • Olet arvokas ja tärkeä.
  • Minulla on aikaa sinulle.
  • Olen tässä sinua varten.

Kasvun Taika järjestää satuhierontatunteja pääkaupunkiseudulla. Katso myös satuhierontatunnit.fi.

Vanhempien ja lasten yhteinen satuhierontatunti tai pidempi vanhemmille suunnattu kurssi myös tilattavissa esim. MLL:n paikallisyhdistyksiin tai vanhempainyhdistyksiin. Kysy lisätietoja!

8.12.2014
Jaa kavereille:

Varaventtiili

Varaventtiili on uusi voimavaralähtöinen menetelmä äitien väsymyksen ennaltaehkäisyyn. Varaventtiili koostuu kolmesta erillisestä harjoitteesta. Harjoitteita voi tehdä itsenäisesti tai kumppanin tai vaikkapa jonkun ammattilaisen kanssa.

Varaventtiili sisältää seuraavat yksittäiset harjoitteet:

Normipäivä
päivärytmin tarkastelu tukee elämänhallinnan tunnetta ja keventää arkea
Hyvän olon hetket
Toistuvat, suunnitelmalliset myönteiset hetket kohottavat tutkitusti mielialaa
Raivoreitti
Voit harjoitella ennakkoon, miten toimit, kun pinna palaa

Normipäivä-harjoitteessa kirjataan ylös päivän runko. Normipäivä tukee elämänhallinnan tunnetta. Kun tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, ei ajelehdi minuutista ja tunnista toiseen.

Hyvän olon hetket -harjoitteessa on lähtökohtana, että toistuvat myönteiset tunteet nostavat mielialaa. Hyvän olon hetket -harjoitteen avulla suunnitellaan jokaiseen arkipäivään pieniä hyvän olon hetkiä. Arkinen hyvän olon hetki voi olla esimerkiksi venyttely, jalkakylpy, kynsien lakkaus, hieronta, musiikin kuunteleminen. Erityisesti kuormittavassa elämänvaiheessa on hyvä, että jo aamulla herätessä tietää varmasti että jotain mukavaa on odotettavissa.

Raivoreitti-harjoite on minun suosikkini. Raivoreitti-harjoite on suunnitelma, joka tukee vanhempaa selviytymään tilanteesta, kun pinna palaa. Tiedän, mitä teen kun raivostun. Raivoreitti-harjoitteessa on vinkkejä poistumispaikkoihin (esim. vessa, sängyn alunen, rauhoittumistuoli) ja vinkkejä rauhoittumisrituaaleihin (esim. hengittäminen syvään ja rauhallisesti 3 kertaa, laskeminen kymmeneen takaperin, kylmän vesilasillisen juominen tai kuulosuojaimien laittaminen korville).

Koko menetelmäpaketin voi ladata täältä.

Varaventtiili-menetelmä on minusta mielenkiintoinen ja toimiva. Huomaan, että käytin paljon samantyylisiä elementtejä esim. Rentoutumispäivässäni vanhemmille. Mietimme päivärytmiä ja sen rutiineja, hyvän olon hetkiä ja mitä tehdä niissä tilanteissa, kun omat tunteet kuohuvat.

Varaventtiilin on kehittänyt kouluttaja ja tietokirjailija Mari Lankinen. Hän kouluttaa työkseen sosiaali- terveys- ja opetusalan ammattilaisia yhteistyössä toisen ja kolmannen sektorin kanssa.

  • Miltä sinusta Varaventtiilin harjoitteet vaikuttavat?
  • Millaisia vinkkejä sinulla on arkisiin hyvän olon hetkiin?
  • Mikä on sinun raivoreittisi, ja millaisia keinoja käytät rauhoittumiseen?
2.12.2014
Jaa kavereille:

Voimavarat vanhemmuudessa

Pidin lauantaina Kalliolan opistossa Rentoutumispäivän vanhemmille. Päivän aikana puhuimme voimavaroista, hyvinvoinnista, itsemyötätunnosta, omasta itsestä huolehtimisesta ja tahdonvoimasta sekä teimme tietoisen läsnäolon harjoituksia ja rentoutumisharjoituksia.

Päivästä muodostui terapeuttinen monessa mielessä. Jotkut vanhemmat sanoivat, että ensimmäistä kertaa kuulivat jonkun toisen vanhemman sanovan, että on väsynyt. Ettei kaikki lapsiperhearki olekaan kiiltokuvaa. Että muillakin perheillä on pulmia.

Monelle vanhemmalle tuntuu olevan vaikeaa muistaa, että myös omasta itsestä on hyvä pitää huolta. Lapsista pidetään huolta kympin (tai jopa yli sen) arvoisesti, mutta oma itse jää tärkeysjärjestyksessä viimeiselle sijalle. Jos jää aikaa, kun ensin on huolehdittu perhe-elämästä, työstä, lapsen harrastuksista ja vanhempaintoimikunnista, vanhenevista vanhemmista ja muista velvollisuuksista. Sitten jos jää aikaa, voin huolehtia itsestäni. Mutta miten? Kaikille ei muistu edes mieleen, mitä oli olla ihan oma itsensä ennen lapsia. Mistä minä pidinkään, mikä tuotti minulle nautintoa. Mitä voisin nyt tehdä, vaikka minulla onkin lapsia. Moni vanhempi totesi, että oma elämänpiiri on kovin kapea. Minä itse ja oma hyvinvointi on täysin unohduksissa. Ja onko edes sallittua unelmoida jostakin tai toivoa itselle jotain hyvää, kun lapsellehan se hyvä pitäisi toivoa.

Lähtökohtiani tällä päivälle olivat seuraavat ajatukset:

  • et voi olla hyvä muille, jos et ole hyvä itsellesi
  • se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy
  • itsestä huolehtiminen ei ole ketään vastaan
  • vanhemman hyvinvoinnista kulkee suora napanuora lapsen hyvinvointiin
  • hyvinvoivat vanhemmat kasvattavat hyvinvoivia lapsia
  • paras lahja lapselle on elämästään iloitseva vanhempi

Yleistä vanhemmuudessa tuntuu olevan itsensä syyllistäminen ja sättiminen hyvin pienistä asioista. Taaskin tuli sanottua lapselle pahasti siinä tilanteessa, enkä ollut ihan satakympillä läsnä. Kehotin kurssilaisia miettimään viisi hyvää ominaisuutta itsestään vanhempana ja osalle tämä oli tosi vaikea tehtävä. He sanoivat, että osaisivat nimetä nopeasti 20 huonoa ominaisuutta, mutta että hyviä…ei niitä oikein löydy.

Mietimme, millä konstein arjesta saisi helpompaa ja miten arjen keskeltä löytäisi aikaa itselle. Osa käyttää siivoojaa, osa suunnittelee viikon ruokalistan etukäteen, ja näin aikaa ja aivokapasiteettia jää muuhunkin kuin ruuan miettimiseen. Totesimme, että toimivat rutiinit ovat tärkeitä sekä lapselle että aikuiselle. Mutta mistä löytää aikaa itselle ja omille tarpeille? Pitäisikö nekin laittaa näkyvin kalenteriin etteivät ne unohdu?

Työtapana kurssilla oli valmentava työote eli haastoin kurssilaiset miettimään omaa elämäntilannettaan ratkaisukeskeisten kysymysten kautta. Lisäksi keskustelimme monista teemoista, esim. omista arvoista vanhempana, miltä tuntuu tuottaa pettymys lapselle ja myös siitä, omistautuvatko monet vanhemmat liikaakin vain lapsilleen ja heidän tarpeilleen unohtaen täysin oman itsensä ja omat tarpeensa. Ja sitten on tietenkin se toinen äärilaita, että ei huolehdita lasten tarpeista vaan vain omista. Keskustelua olisi riittänyt paljonkin. Keskustelujen ja teorian lisäksi teimme sekä pidempiä että lyhyempiä tietoisen läsnäolon ja rentoutumisen harjoituksia.

Moni kurssilainen tuntui saavan ajateltavaa kurssin kautta. Toivon, että kurssilaiset pääsivät yksi tai kaksi porrasta eteenpäin kurssin aikana ja askelmat voivat jatkua kotona. Yksi kurssilainen sanoikin, että hän pitää kotona perhepalaverin ja puhuu miehellekin kurssin herättämistä ajatuksista.

Yleinen mielipide tuntui olevan, että tällainen kurssi on tärkeä vanhemmille. Kurssilaisilta saatu palaute oli hyvää:

Ihanan tärkeä ja loistava kurssi.

Rentoutumisharjoitukset olivat hyviä ja niitä oli runsaasti erilaisia.

Kurssilla oli kivasti sekä teoriaa, keskusteluja että rentoutumisharjoituksia.

Kevätkaudella Rentoutumispäivä vanhemmille on Kalliolan opistossa la 7.2.2015. Samainen kurssi on nimellä Voimavaroja vanhemmuuteen Espoon työväenopistossa la 31.1.2015.