Kasvun Taian blogi

Mikä voi auttaa iltojen rauhoittamiseen lapsiperheessä? Mikä merkitys on iltarutiineilla? Mikä on hellyystankkaus?

Perheen päivärytmi vaikuttaa merkittävästi lapsen yöuniin. Runsas ja aktiivinen ulkoilu ja selkeä päivärytmi vahvistavat lapsen unen laatua ja helpottavat nukahtamista. Iltaan kannattaa luoda rutiinien ketju, joka toistuu illasta toiseen samanlaisena. Samanlaisena illasta toiseen toistuvat iltarutiinit luovat turvaa lapselle.

Yksi osa iltarutiineja voi olla hellyystankkaus, joka on koko perheen yhteinen halitteluhetki. Jos molemmat vanhemmat ovat kotona, hellyystankkauksen aikana olisi hyvä jos lapsi voisi olla molempien vanhempien sylissä. Hellyystankkaus kannattaa tehdä valot himmennettyinä, tv kiinni ja kaikessa rauhassa ilman kiirettä. Hellyystankkaukseen voi liittää esimerkiksi laulamista tai iltarunon. Lapsen unilelun voi ottaa mukaan hellyystankkaukseen.

Vanhemman ei kannata kiirehtiä iltaisin rutiineissa eteenpäin, sillä lapset ovat herkkiä aistimaan aikuisen kiirettä ja kireyttä. Hellyystankkaukseen ja iltarauhoittumiseen kannattaa varata reilusti aikaa. Olennaista hellyystankkauksessa on lämmin, läheinen, myönteinen tunnelma ja yhdessäolo.

Hellyystankkauksen jälkeen mennään paikkaan, jossa on tarkoitus nukkua koko yö. Halutessaan lasta voi vielä vaikka hieroa sängyssä kevyesti. Tähän sopii vauva- tai satuhieronta. Rauhallisen iltahetken jälkeen on hyvä siirtyä kohti yöunia.

Millaisia iltarituaaleja teillä on käytössä?

Aikaisemmin olen kirjoittanut blogitekstin: Satuhieronta auttaa lasta nukahtamaan

Yrittäjän päivänä yrittäjän esittely. Kuka on Kasvun Taian takana? Minä, Heli, olen 41-vuotias kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yhden miehen vaimo. Olen kotoisin Mikkelistä ja muuttanut sieltä opiskelujen takia pääkaupunkiseudulle ja sille tielle jäin. Koulutukseltani olen sosionomi, toimintaterapeutti ja ratkaisukeskeinen valmentaja. Tällä hetkellä opiskelen mindfulness-ohjaajaksi ja myöhemmin syksyllä aloitan opinnot lasten tunnetaito-ohjaajaksi.

Asumme Vantaalla omakotitalossa, ja rakastan isoa pihaamme. Tykkään tehdä käsitöitä ja käyn kässäkerhossa kerran kuussa. Lenkkeilen lähimetsikössämme pari-kolme kertaa viikossa. Pidän ystävien tapaamisesta, kirppareitten kiertelystä ja teatterissa, leffoissa ja museoissa käymisestä. En pidä itikoista, käärmeistä enkä siitä, että asioiden hoitaminen jää viime tippaan. En pidä myöskään tietoteknisistä ongelmista. Lempivärini on vihreä. Minulla ei ole yhtään vaaleanpunaista vaatetta.

Meillä on kaksi poikaa, 12-vuotias esikoinen ja 10-vuotias kuopus. Omat lapset pistivät monet ajatukseni kasvatuksesta ja vanhemmuudesta uuteen uskoon. Minusta on tullut pehmeämpi ja lempeämpi lasten myötä. Ennen omia lapsia ajattelin kasvatuksen olevan jotenkin suoraviivaisempaa, mutta lasteni myötä olen oppinut, että siihen vaikuttaa aika moni asia. Kuten vaikka ne lapset ja heidän persoonallisuus. Minulla on onni saada olla kahden aika erilaisen lapsen äiti. Toinen on introvertti ja toinen ekstrovertti. Toinen elää tunteella, toinen järjellä. Toinen on älykkö, toinen toimija. Toinen ajattelee ensin (ja pitkään ja hartaasti), toinen tekee ensin ja ajattelee vasta jälkikäteen. Toinen on rauhallinen. Toinen puhuu ja liikkuu koko ajan. Lapseni ovat opettaneet minulle itsestäni enemmän kuin mikään tai kukaan aikaisemmin.

Innostun valtavasti kaikesta uudesta. Minä olen se, joka ensimmäisenä ilmoittautuu kursseille ja koulutuksiin tai kokeilemaan jotain uutta. Olen perhekeskeinen, minulle on aina ollut tärkeää se, että minulla on aikaa lapsille. Edellisessä työssäni olin vuosia osittaisella hoitovapaalla tehden lyhennettyä työviikkoa, jotta minulla jäi aikaa ja jaksamista myös perheelle. Myös päätös ryhtyä yrittäjäksi liittyi siihen, että haluan olla kotona lasten lähtiessä kouluun ja myös iltapäivisin mahdollisimman paljon kotona.

Peruasenteeltani olen positiivinen. Eräs ystäväni sanoi: Sinusta, Heli, kumpuaa lempeyttä ja ymmärrystä ympärillesi. Tämä oli tosi kauniisti sanottu. Säilytän nämä sanat sydämessäni. Moni on myös sanonut: Heli, sun silmät alkavat aina loistaa, kun sinä puhut yrityksestäsi. On helppo olla innoissaan työstä, josta itse nauttii. Teen yrittäjänä töitä omilla vahvuusalueillani. Tykkään ohjata ryhmiä, tykkään tehdä kotikäyntejä. Nautin vanhempien ja lasten kohtaamisesta.

Olen ollut yrittäjä nyt reilun vuoden ajan. Yrittäjyys on ollut minulle varsinainen kasvumatka. Paljon olen oppinut, myös itsestäni. Olen päässyt kohtaamaan omia pelkojani ja omia uskomuksia. Olen ylittänyt itseni monesti. Olen ollut epämukavuusalueillani, tehnyt asioita, joista en olisi vielä pari vuotta sitten uskonut selviäväni. Mutta wau! Olen selvinnyt. Voin olla ylpeä itsestäni.

Myötätunnolla itseä kohtaan tarkoitetaan ystävällisyyttä ja hyväsydämisyyttä, lämpöä ja ymmärrystä itsekritiikin sijaan. Samalla tavalla kuin tunnet myötätuntoa toista ihmistä kohtaan hänen vaikeassa tilanteessaan, voit kokea myötätuntoa myös itseäsi kohtaan. Et haukkuisi ja sättisi hyvää ystävääsi epäonnistumisesta, älä tee sitä itsellesikään! Itsensä ruoskiminen ei motivoi ketään. Itsekriittisyys lisää ahdistusta ja masennusta ja pidentää stressireaktiosta palautumista. Ystävällisyys ja hyväksyntä itseä kohtaan sen sijaan lisäävät onnellisuutta ja hyvinvointia. Itsemyötätunnon avulla voimme pitää paremmin huolta itsestämme ja lisätä elämän laatua.

Ole lempeä itsellesi

Tarvitset oman sympatiasi ja myötätuntosi. Pistä merkille, milloin olet kova ja ankara itsellesi sanoissa ja teoissasi. Pehmennä suhtautumistasi, muokkaa sisäistä ääntäsi ystävällisempään suuntaan. Kun arvostelet itseäsi, pysähdy ja sano itsellesi jotain rohkaisevaa. Kosketa itseäsi ystävällisesti, taputa itseäsi kädelle, hiero väsynyttä olkapäätäsi. Kuvittele, että koetat rauhoittaa ystävääsi, joka on surullinen, väsynyt tai tolaltaan.

Kerro itsellesi, että olet hyvä juuri nyt. Kun otat uusia haasteita, ole armollinen itsellesi ja arvosta yritystäsi silloinkin, kun kaikki ei tunnu onnistuvan. Uskallat kokeilla uusia asioita helpommin, kun olet myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Vahvistat samalla positiivista energiaasi ja omia kykyjäsi.

Vaimenna negatiivisen puheen voima

Negatiivisen puheen ja kriitikon vaimentaminen on parhaita lahjoja, joita voimme itsellemme antaa. Kriittinen mielemme arvostelee meitä itseämme ja muita eikä juuri jätä tilaa toisenlaisille mielipiteille, vaihtoehdoille tai olosuhteiden vaikutuksille. Voit päättää jo tänään, että et enää anna negatiivisten ajatusten vallata mieltäsi vaan korvaat ne itsesi arvostuksella ja myötätunnolla itseäsi kohtaan.

Myötätuntoa itseä kohtaan voi kehittää monella tavalla, esimerkiksi mielikuvaharjoittelulla, keskittymällä omiin ajatuksiin ja niiden muuttamiseen ystävällisempään suuntaan, käyttämällä kehoa mielen rauhoittamiseen, sallimalla itselle epävarmuutta ja empimistä ja mindfulness-harjoitusten avulla.

Chris Germer on sanonut: Yksi itsemyötätuntoinen hetki voi muuttaa päiväsi kulkua. Monta itsemyötätunnon hetkeä voi muuttaa elämäsi.

Tämä kirjoitus kuuluu sarjaan Mindfulnessin hyödyt vanhemmuudessa.

Siitä on nyt vuosi, kun Kasvun Taika on perustettu. Kasvun Taika perustettiin, jotta pääsen hyödyntämään työssäni kaikkea ammattitaitoani ja tarjoamaan lapsiperheille vanhemmuutta sekä vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta tukevia palveluja. Palvelutarjontani on aika laaja, tykkään tehdä monipuolista ja vaihtelevaa työtä. Olen aina nauttinut lasten liikuntaryhmien ohjaamisesta ja olen tehnyt sitä jo 20 vuoden ajan. Pidän myös yksilötyöstä ja perheiden kohtaamisesta vaikkapa kotikäynneillä. Minulle on sydämen asia tukea vanhempien hyvinvointia.

Koulutukseltani olen sosionomi ja toimintaterapeutti. Viime maaliskuussa valmistuin ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Tällä hetkellä opiskelen mindfulness-ohjaajaksi, ja lokakuun lopulla olen aloittamassa lasten tunnetaito-ohjaajaopinnot. Nykyisessä työssäni yrittäjänä pystyn hyödyntämään sitä kaikkea tietotaitoa, jota olen vuosien varrella kerännyt.

Ennen yrittäjyyttä tein vuosia töitä ennaltaehkäisevän lastensuojelun parissa neuvolan perhetyöntekijänä. Opin niiden vuosien aikana valtavasti esimerkiksi unikouluohjauksesta, kiintymyssuhteen tukemisesta ja vanhempien kohtaamisesta. Mielessäni pyöri pitkään, miten voisin tehdä työtä niin, etten ole sidottu virka-aikaan ja niin, että pääsen työssäni hyödyntämään myös taitoani ohjata erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Syttyi idea. Luon oman työni. Pari vuotta tarvittiin rohkeuden keräämistä, jotta uskalsin irtisanoutua vakituisesta työsuhteesta ja ryhtyä yrittäjäksi.

Yrittäjyyteen liittyen minulla on ollut paljon ennakkoluuloja. Etten osaa enkä ymmärrä. On varmaan edelleenkin asioita, joita en osaa, mutta olen saanut koottua ympärilleni vahvan tukijoukon, joka auttaa minua erilaisissa yrittäjyyden haasteissa.

Parasta yrittäjyydessä on saada tehdä niitä asioita, joista nautin ja joissa olen hyvä. Työpäivät ovat erilaisia. Saan olla luomassa uutta. Haasteitakin on, mutta ne on tehty voitettaviksi. Kestää aikansa, että yritys tulee tunnetuksi.

Minulla on ollut ilo kohdata aivan ihania lapsiperheitä vuoden aikana. Olen ohjannut lukuisia liikuntaryhmiä sekä vauva- ja satuhierontakursseja, olen luennoinut uniasioista, käynyt kotikäynneillä unikouluohjausten tiimoilta ja päässyt aloittamaan myös ratkaisukeskeistä valmentamista. Minulla on onni ja ilo saada tehdä työtä, josta nautin ja joka ei aina edes tunnu tunnu työltä. Tästä on hyvä jatkaa. Kasvun Taika jatkakoon kasvuaan, ja olkoon yrittäjyyden toinen vuosi yhtä taianomainen kuin ensimmäinen vuosi oli.

Mikä on unikoulu? Milloin unikoulun voi pitää? Mitä ennen unikoulua pitäisi huomioida? Millaisia unikouluja on olemassa?

Nimitystä unikoulu käytetään silloin, kun pyritään tietoisesti rytmittämään lapsen unta. Sana koulu viittaa siihen, että lapsi oppii uusia taitoja, mutta myös vanhemmat saavat mahdollisuuden kasvaa vanhempina ja samalla oppia uusia tapoja tukea kehittyvää lastaan.

Lapsen unikouluun liittyen on monenlaisia käsityksiä, sekä puolesta että vastaan. Äärimmäisin toteutusmuoto on huudatusunikoulu, jossa lapsi laitetaan sänkyyn yksin koko yöksi itkemään eikä hänen itkuunsa vastata millään tavoin. Unikoulun huono maine perustuu juuri tähän ajatukseen, että lapsi itkee yksin omassa huoneessaan, omassa sängyssään eivätkä vanhemmat tee mitään. Mielestäni keskeistä on arvioida unikoulun toteutustapaa. Unikouluja on paljon erilaisia eikä unikoulu automaattisesti tarkoita sitä, että lapsi itkee hysteerisesti tai että lasta ei voisi edelleen nukuttaa esim. perhepedissä (jos perhe niin haluaa).

Unikouluja on erilaisia. On hyvä valita sellainen menetelmä, joka sopii parhaiten omiin käsityksiin ja ajatuksiin. Tunnettuja unikoulumenetelmiä ovat esimerkiksi tassuttelu, pistäytymisunikoulu, positiivisten rutiinien menetelmä, Pantleyn pehmeä matka höyhensaarille, Tracy Hoggin unikoulu, Gordonin lempeä unikoulu perhepedissä nukkuville ja tuoliunikoulu. Osa unikouluista perustuu siihen, että lasta käydään aika ajoin rauhoittelemassa (esim. pistäytymisunikoulu), osa siihen, että aikuisen läsnäoloa vähitellen vähennetään tai häivytetään (esim. tassuttelu-unikoulu). Osa menetelmistä on vieläkin lempeämpiä, ilman kyyneleitä-metodeja (kuten Pantley ja Gordon). Tosin kokemukseni mukaan niissäkin lapsi saattaa jonkin verran protestoida ja itkeä. Samaa menetelmää on hyvä kokeilla ainakin viikko ennen kuin tekee johtopäätöksen, ettei se toimi. Parin illan kokeilu jää vain kokeiluksi, josta lapsi ei ehdi oppia mitään.

Mieti oletko itse valmis unikouluun ja myös onko lapsesi siihen valmis. Jos epäilet omaa valmiuttasi, ei ehkä ole vielä oikea aika unikoululle. Unikoulun ajan aikuisen pitäisi jaksaa olla rauhallinen, johdonmukainen ja kärsivällinen.

Useimmiten unikoulun tavoitteena on se, että lapsi oppii nukahtamaan itsekseen ja pystyy jatkamaan unia ilman vanhempien apua havahtuessaan yöllä hereille. Toki vanhemmat asettavat omat tavoitteensa unikoululle. Jossain perheessä voidaan lähteä siitä, että lapsi opetetaan ensin nukahtamaan itsekseen sänkyyn ja vasta myöhemmin vieroitetaan lapsi yösyötöistä.

Ennen unikoulua olisi hyvä tarkistaa, ettei lapsen yöheräily johdu esimerkiksi korvatulehduksesta tai allergioista. Jos on tarkoitus vieroittaa yösyötöistä, olisi lapsen oltava yli puolivuotias ja kiinteitä ruokia pitäisi olla useampi päivän aikana. Toki ennen puolta vuotta voi alkaa jo harjoitella esim. lapsen itsesäätelyn tukemista; sitä että lapsi oppisi vähitellen rauhoittamaan itse itsensä uneen. Uutta nukahtamistapaa on hyvä harjoitella pikku hiljaa ja lempeästi, ei väkisin runnoen. Jos vauva on tottunut nukahtamaan rinnalle tai pullolle, voi vähitellen kokeilla sitä, ettei anna vauvan nukahtaa imemiseen vaan lyhentää vähitellen imetyksen tai pulloruokinnan kestoa ja auttaa vauvaa uneen esimerkiksi taputtelun ja unilauseiden avulla.

Hyvin toteutettu lempeä unikoulu ei vahingoita lasta ja se voi auttaa vanhempia jaksamaan arjessaan paremmin. Kun koko perhe nukkuu hyvin, on sillä positiivinen vaikutus mielialaan, hyvinvointiin, lapsen kasvuun ja kehitykseen, parisuhteeseen ja lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutussuhteeseen.