Kasvun Taian blogi

Satuhieronta ei ole vain lapsen hyvinvoinnin tukemista, vaan aikuisetkin saavat siitä voimaa ja apua omaan jaksamiseensa. Monet aikuiset ovat kertoneet, että satuhieronnan kautta tulleet rentoutumisen hetket ovat opettaneet heitä itseäänkin ottamaan rauhallisemmin. Kiireen kierteessä olevat aikuiset saattavat kylvää levottomuutta myös lapsiin. Kun aikuinen rentoutuu ja rauhoittuu, se peilautuu myönteisesti lastenkin käytökseen.

Satuhieronta voi olla yksi tapa harjoittaa tietoista läsnäoloa eli mindfulnessia. Pysähtymistä on hyvä harjoitella säännöllisesti, sillä juuri toiminnan ja levon tasapaino luo hyvinvointia. Satuhieronta voi avata portin rauhoittumisen polulle ja läsnäolon maailmaan.

Lepo ja rentoutuminen ovat meille itsellemme kullanarvoisia hetkiä. Rentoutuminen palvelee myös ympärillämme olevia: rentoutuneina pystymme kohtaamaan ihmiset ystävällisemmin ja rennommin. Kun tunnet tien rentoutumiseen, pystyt paremmin tukemaan myös lastasi rentoutumisen opettelussa.

Suhde omaan itseen on kaikista ihmissuhteista tärkein. Oman itsen kuuntelu, arvostaminen ja rakastaminen ovat asioita, joita on hyvä harjoittaa joka päivä. Pienet positiiviset hetket ja ajatukset voivat olla käänteentekeviä omalle hyvinvoinnille ja oman voiman löytymiselle.

Vanhemmille suunnatuilla satuhierontakursseilla tehdään sisäinen sopimus Voin hyvin, jossa vahvistetaan ystävyyttä oman itsen kanssa ja otetaan vastuu omasta hyvinvoinnista. Jokaisella on lupa ja oikeus tehdä valintoja, jotka tukevat omaa hyvinvointia.

Tervetuloa voimaantumaan ja tutustumaan satuhierontaan!

Satuhieronta on rentoutumista ja rauhoittumista ilon ja leikin kautta. Satuhieronnan avulla pääsee löytöretkeilemään lapsen kanssa satujen ja myönteisen kosketuksen polulle. Se on satujen ja mielikuvien yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Satuhieronta on läsnä olevaa vuorovaikutusta ja lapsen itsetunnon tukemista. Satuhieronta mahdollistaa jakamattoman huomion hetkiä ja nähdyksi tulemista.

Myönteisen kosketuksen merkityksestä

Tällä lapsilähtöisellä ja luovalla menetelmällä on myönteisiä vaikutuksia niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointiin. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta olennaista asiaa: satu ja hyvä kosketus. Myönteinen kosketus on edellytys tasapainoisen tunne-elämän kehittymiselle. Lapsilla on luontaisesti synnynnäinen halu rakentavaan yhteyteen. Perusturvallisuus ja kiintymyssuhteet syntyvät pienistä toistuvista asioista, kohtaamisista, katseista, sanoista, kosketuksesta — siitä, että on arvokas ja tärkeä.

Lapsi ei tiedä, että häntä rakastetaan, ellei hänelle kerrota sitä. Kolme tärkeintä kanavaa ovat hyväksyvä katse, kosketus ja läsnäolo. Satuhieronnassa yhdistyvät nämä kaikki. Jakamaton huomio ja myönteisen kosketuksen viestit vahvistavat lapsen oman arvokkuuden kokemusta. Parhaimmillaan satuhieronnan avulla voidaan tukea myönteistä vuorovaikutussuhdetta. Jakamaton huomio tankkaa lapsen tunneakkua.

Jokainen meistä—ikään katsomatta—tarvitsee myönteistä kosketusta voidakseen hyvin. Myönteinen kosketus kertoo, että meistä välitetään ja meidät nähdään. Juuri tästä satuhieronnassa on kyse: kun olemme kosketusyhteydessä, olemme enemmän läsnä. Kosketus rentouttaa ja rauhoittaa. Kun viestimme myönteisellä katseella ja kosketuksella, yhteys menee sydämen tasolle asti. Kosketus ja yhteys toisiin ihmisiin on kirjaimellisesti elämänvoimaa.

Kiintymys läheisiin on ihmisen suurin turvallisuuden tunteen tuoja

Turvallinen yhteys tarkoittaa lapselle sitä, että hän voi luottaa olevansa aikuisen silmissä tärkeä ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Ja että juuri tämä aikuinen vastaa hänen tunnetarpeisiinsa. Turvallisen kiintymyssuhteen luomiseen vaikuttaa aikuisen kyky ilmaista aitoja, myönteisiä tunteita. Lapselle voi osoittaa rakkauttaan myönteisellä kosketuksella ja antamalla jakamatonta huomiota. Lapselle on tärkeää kertoa usein, mitä positiivista hänessä näkee ja mistä hänessä iloitsee. Myös satuhierontaan voi liittää näitä viestejä: Sinä olet aarre. Sinä olet arvokas. Sinä olet rakas ja tärkeä. Kiitos, että olet elämässäni. Miten uskomaton onni minua onkaan kohdannut, kun olen saanut näin upean, kauniin ja ihanan lapsen.

Yhdessä vietetty aika

Yhdessä vietetty aika on edellytys hyvän suhteen luomiselle lapsen kanssa. Vanhemman käsi ja kosketus on lapselle sata kertaa arvokkaampaa kuin kännykkä, kaukosäädin tai hiiri. Vanhemman kannustava katse ja hyvä kosketus pysyy lapsen mielessä koko eliniän. Lastenpsykiatri Ross Campbell on sanonut: Jakamaton huomio ei ole mitään sellaista, mitä on mukavaa antaa lapselle, mikäli aikaa liikenee. Se on lapsen kipeä tarve.

Tämä kirjoitus on julkaistu 4.2.2015 sivustolla Lupa olla minä vieraskynäbloggauksena.

Olen tehnyt unelmapäivä-harjoitusta useassa eri yhteydessä. Kursseilla ja erilaisissa hyvinvointiin liittyvissä päivissä. Haluan jakaa tämän harjoituksen myös teidän kanssanne, sillä se saattaa selkeyttää omia arvoja, valintoja ja itselle ihanteellista elämäntapaa.

Millainen olisi unelmaelämäsi arkipäivä?

Millainen toivoisit jokaisen päiväsi olevan? Miten haluaisit viettää unelmaelämäsi arkipäivän?

• Millainen olisi unelmapäiväni?
• Miltä minusta tuntuisi?
• Millainen mielentilani olisi?
• Mitä päivääni kuuluisi?
• Missä olisin?
• Mitä tekisin?
• Kenen kanssa olisin?
• Miltä ympärilläni näyttäisi?

Millainen olisi aamuni, johon herään? Millainen olisi päiväni? Entä iltani? Millaisin fiiliksin kävisi nukkumaan ja mitä ajattelisin kuluneesta päivästä?

Vastaukset kysymyksiin voivat antaa vihjeitä mm. näistä asioista:

• Mitä kaipaisin elämääni lisää?
• Mitä tärkeää elämästäni puuttuu nyt?
• Minkälaisia asioita tekisin, jos minulla olisi enemmän aikaa tai jos todella valitsisin?
• Mitä todella arvostan?

Mieti seuraavaksi unelmapäivän toteutusta nykyisessä elämäntilanteessa:

• Minkälaisia elementtejä unelmapäivästä voisin toteuttaa nyt heti, tässä arjessa?

Mieti luovasti millaisen päivän voisit toteuttaa ja kokeile sitä. Kokeileminen saattaa tuoda paitsi tyydytystä myös uusia oivalluksia siitä, mitä oikeastaan kaipaakaan. Vähitellen voit tuoda unelmapäivääsi ja tavallista arkipäivääsi yhtä lähemmäs toisiaan. Vaikka tekisit vain pieniä tekoja toisin, ajatus unelmapäivästä voi inspiroida, sitä kautta pienet päivittäiset tapahtumat liittyvät johonkin suurempaan ja merkityksellisempään.

Unelmointi on voimakas kanava oman elämän hyväksi tekemiseen. Se on paljon enemmän kuin hyvien ajatusten tuoma hetken mielihyvä tai hetken pako arjen haasteista. Omien unelmien miettiminen ja niistä kirjoittaminen ja puhuminen ovat hyvä tapa vauhdittaa unelmien toteutumista. Sanat muuttuvat todeksi ja uusia mahdollisuuksia avautuu uudenlaisen havaitsemisen, toiminnan ja muiden tarjoamien tilaisuuksien kautta.

Millaisia ajatuksia sinussa herättää unelmapäivä-harjoitus?

Pienten lasten unipulmat ovat yleisiä. Vanhemmuuden raastavimpia puolia on univelassa eläminen. Jatkuva unenpuute vaikuttaa ajatteluun, keskittymiskykyyn ja ihmissuhteisiin. Väsymys pysäyttää ajattelun ja voi viedä myös elämänilon.

Pienen lapsen uneen voi vaikuttaa, monesti aika yksinkertaisin keinoin. Unen lisäämistä edistävät esimerkiksi selkeät unirituaalit ja säännöllinen vuorokausirytmi. Vanhemmalle päivästä toiseen samanlaisena toistuva päivärytmi voi olla puuduttavaa, mutta lapselle se on tärkeää. Lapsi tarvitsee riittävästi aktiviteetteja ja hyviä vuorovaikutuskokemuksia päivisin. Tuttu unilelu tai rätti voi toimia hyvänä tukena nukahtamistilanteissa. Unikoulua toteuttaessa johdonmukaisuus, rauhallinen ja hillitty käytös on tärkeää.

Iso askel yöunien parantamiseen on se tapa, millä lapsi laitetaan yöunille. Jos lapsi nukahtaa rinnan tai pullon avulla tai siihen, että hänet heijataan sylissä uneen, hän odottaa tätä tapaa myös herätessään yöllä. Lapselle on myös tosi hämmentävää se, jos hän nukahtaa yöunille vanhempansa syliin mutta herää yöllä omassa sängyssään. Se on yhtä hämmentävää kuin jos aikuinen nukahtaisi omaan sänkyynsä ja heräisi yöllä kellarissa.

Lapsen tulisi mennä illalla sänkyyn raukeana ja hakea uni siellä itse. Näin on todennäköisempää, että hän pystyy myös yöllä herätessään hakemaan unen itsenäisesti. Lapsi, joka on tottunut nukahtamaan esimerkiksi rinnalle tai pullon avulla, tarvitsee uutta nukahtamistaitoa opetellessaan aikuisen tukea. Tähän on erilaisia menetelmiä, esim. tassuttelu tai Pantleyn pehmeä matka höyhensaarille. Vähitellen lapsi oppii sellaisen tavan nukahtaa, joka ei vaadi aikuisen läsnäoloa.

Minulla ei ollut omien lasteni kanssa sitä tietoa uniasioista, mikä minulla on nyt. Nyt tekisin monta asiaa eri tavoin nukkumisasioiden suhteen. Meillä nukuttiin todella huonosti monta vuotta ja itse elin aika ajoin todellisessa sumussa. Todella tiedän, mitä väsymys on. Siksi minulle onkin tärkeää auttaa perheitä, sillä uniongelmiin on saatavilla apua ja niihin pystyy vaikuttamaan. Kun lapsi alkaa nukkua paremmin, koko perheen hyvinvointi lisääntyy.

Perustin Kasvun Taian elokuussa 2014. Ensimmäisenä syksynä ohjasin liikuntaleikkitunteja ja vauvahierontakursseja. Suunnittelin kokonaisuuden Myönteisiä keinoja kasvatukseen ja pidin sen yhden kerran. Sain valmiiksi myös kurssin Rentoutumispäivä vanhemmille / Voimavaroja vanhemmuuteen ja ohjasin sen yhden kerran. Olen tehnyt kotikäyntejä vauvahieronnan ja unikouluohjausten tiimoilta. Olen käynyt myös uusia koulutuksia, jotta vuonna 2015 pystyisin tarjoamaan vielä enemmän vanhemmuutta sekä vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta tukevia palveluja.

Vuonna 2015 käynnistyvät satuhierontatunnit sekä pelkästään vanhemmille että vanhemmille ja lapsille yhteisesti. Näistä olen innoissani; satuhieronta on ihana tapa olla läsnä sekä lapselle että myös itselle. Satuhieronta on sydämen kieltä.

Maaliskuun alussa olen valmistumassa ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Olen käynyt koulutusta Helsingin yliopiston Palmenia-koulutuskeskuksessa. Ratkaisukeskeinen valmennus on yksilölle tai ryhmälle tapa hakea suuntaa eteenpäin. Valmentaja auttaa kysymyksin ja keskustelua ohjaten valmennettavaa löytämään omat voimavaransa ja etenemään kohti tavoitteitaan ja unelmiaan. Valmennus sopii muutostilanteissa tai silloin, kun suunta tuntuu olevan hukassa. Myös omaa vanhemmuuttaan voi pohtia ratkaisukeskeisen valmentamisen avulla. Millainen vanhempi olet, millainen haluaisit olla? Millaisia askeleita sinun pitäisi ottaa päästäksesi toivetilaasi?

Kävin vuoden 2014 aikana mindfulness perus- ja jatkokurssit. Huhtikuussa 2015 olen aloittamassa ohjaajakoulutuksen. Mindfulness on nyt jo mukana kursseillani, mutta ohjaajakoulutuksen käytyäni on tarkoitus käynnistää nimenomaan vanhemmuuteen suunnattuja mindfulness-kursseja.

Minulla on myös uusia yhteistyökumppaneita, esim. Mommy & Me ja Onni&hoiva. Innolla odotan, mitä kaikkea vuosi 2015 tuo tullessaan. Olen avoin uusille yhteistyömahdollisuuksille ja myös uusille työmuodoille.