Kasvun Taian blogi
Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.
Satuhieronta on rentoutumista ja rauhoittumista kosketuksen, ilon
ja leikin kautta. Satuhieronta mahdollistaa jakamattoman huomion
hetkiä ja nähdyksi tulemista. Satuhieronnan ydinasiat ovat: Olen tässä
sinua varten. Olet arvokas ja tärkeä. Vanhempien ja lasten yhteiset
satuhierontatunneilla on myönteistä yhteyttä, iloa, leikkiä,
voimaannuttavia satuja, läsnäolevaa vanhemmuutta ja rentoutumista ja
satuhierontaharjoituksia.
Vanhempien ja lasten yhteiset satuhierontatunnit on tarkoitettu
n. 1½-vuotiaille ja sitä isommille lapsille ja vanhemmille. (Vauvat
voivat olla mukana tunneilla köllöttelemässä alustoilla tai
nukkumassa.) Satuhierontatunnin aikana teemme satuhierontaharjoituksia
teeman mukaisesti ja leikimme muitakin pieniä teeman mukaisia
vuorovaikutusleikkejä.
Alkuvuoteen olen suunnitellut kaksi teemaa:
Talvinen metsä
Mitä eläimiä metsässä kulkee talvella? Millaisia jälkiä niistä jää
lumeen? Leikimme hallaharsoilla ja pumpulipalloilla ja teemme metsän
eläimiin liittyviä satuhierontaleikkejä.
Merimaailma
Kaloja, valaita, merihevosia, meritähtiä. Mitä kaikkea meressä voi
olla? Voiko merestä löytää myös aarteen? Teemme mereen ja kaloihin
liittyviä vuorovaikutusleikkejä ja satuhierontaharjoituksia.
aika |
teema |
paikka |
pe 30.1. 9.30‒10.30 |
Talvinen metsä |
Tanssistudio Sahrami, Tikkurila |
pe 6.2. 9.30‒10.30 |
Merimaailma |
Tanssistudio Sahrami, Tikkurila |
ma 9.2. 10.00‒11.00 |
Talvinen metsä |
Mommy&Me, Kulosaari |
ma 23.2. 10.00‒11.00 |
Merimaailma |
Mommy&Me, Kulosaari |
Tunnin hinta: 15 €/kerta. Jos osallistuu molemmille kerroille,
tunnin hinta on 12 € (eli yhteensä 24 €).
Ilmoittautumiset: heli@kasvuntaika.fi
Koe satuhieronnan taika turvallisessa ilmapiirissä oman ohjaajasi
opastuksessa. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan satuhieronnan
maailmaan!
30.12.2014
Jaa kavereille:
Vuodenvaihteessa on hyvä miettiä omaa elämää. Millainen vuosi 2014
oli?
Mistä tämän vuoden asioista, ihmisistä, kokemuksista ja
oivalluksista olet kiitollinen? Mikä tai mitkä tunteet jäivät
päällimmäisinä mieleesi? Mitä tunteita, olotiloja, vahvuuksia ja
ajatuksia haluat ottaa mukaan vuoteen 2015? Mitä taas et halua kantaa
enää mukanasi? Mitä haluat, kaipaat ja tarvitset, jotta sinun arkesi
olisi mahdollisimman paljon sinun näköistäsi ja itsellesi sopivaa?
Opiskelen ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi Helsingin yliopiston
Palmenia-koulutuskeskuksessa. Ratkaisukeskeisen lähestymistavan
keskeisimmät teemat ovat voimavarakeskeisyys, asiakaslähtöisyys,
arvostava vuorovaikutus ja luovuus.
Ratkaisukeskeinen valmentaja auttaa kysymyksin ja keskustelua
ohjaten valmennettavaa löytämään omat voimavaransa ja etenemään kohti
tavoitteita ja unelmia. Ratkaisukeskeinen valmennus saa usein aikaan
uusien asioiden syntyä, tilanteiden jäsentymistä ja asiakkaan
voimaantumista. Ratkaisukeskeinen valmennus keskittyy nykyhetkeen ja
hyvään tulevaisuuteen. Valmennuksessa ongelmia käsitellään tavalla,
jossa keskustelujen ja työskentelyn painopiste on tulevaisuudessa,
tavoitteissa, ratkaisuissa ja ratkaisuideoissa sekä toivon
herättämisessä. Tutkimalla ensin ongelmaa ja miettimällä sitten, miten
asioiden toivotaan tulevaisuudessa olevan, luodaan energiaa ja
myönteistä intoa löytää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja.
Tässä muutama ratkaisukeskeinen kysymys, joiden avulla voit miettiä
omaa hyvinvointiasi. Mitä sinulle kuuluu?
- Mitä hyvinvointi tarkoittaa omassa elämässäsi?
- Kuinka tyytyväinen olet omaan hyvinvointiisi asteikolla 1‒10?
- Mikä kaikki on jo hyvin tällä osa-alueella?
- Mitä haluat ensisijaisesti muuttaa?
- Millainen on tavoite tai unelmatilasi?
- Kirkasta vielä itsellesi, miksi haluat muuttaa sen, mitä haluat
muuttaa?
- Millaisia tekoja tai tavoitteita ajattelet muutoksen
läpi viemiseen ja unelmatilan saavuttamiseen tarvittavan?
- Jos tänään tai viimeistään huomenna lähtisit ottamaan
ensiaskelia kohti haluamaasi, mitä tekisit ensimmäiseksi? Mikä olisi
ensimmäinen askeleesi kohti muutosta? Entä seuraava? Minkä
mahdollisimman helpon ja konkreettisen teon tai muutoksen voit tehdä
nyt heti hyvinvointisi parantamiseksi?
- Minkä asian järjestyminen olisi sinulle kaikkein tärkeintä?
- Mitkä asiat tulevat olemaan eri lailla hyvässä, toimivassa
tilanteessa?
- Miten haluat toimia jatkossa? Mitä kohti etenet vuonna 2015?
Säilyttäköön uusi vuosi sen, mitä rakastat; tuokoon tullessaan sen,
mitä kaipaat; vieköön mennessään sen, mitä taakkana kannat. Hyvää
uutta vuotta!
22.12.2014
Jaa kavereille:
Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen
hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista ja ihanaa aikuisen
ja lapsen yhteistä läsnäolon aikaa. Satuhieronta auttaa sekä lasta
että aikuista rauhoittumaan joulutohinoiden keskellä. Aikuisen
tarjoama läsnäolo ja aika on lapselle paljon tärkeämpää kuin
täydellisesti sisustettu ja kiiltävä joulukoti.
Kirjoitin Tonttu joulusaunassa -satuhieronnan
satuhierontaohjaajakoulutuksessa yhdessä Marikan ja Minnan kanssa.
Tonttu joulusaunassa -satuhieronta
tekijät: satuhierontaohjaajat Heli Mäkelä, Marika Evikoski
ja Minna Kantoniemi
(Pidä hetki käsiä selän päällä aloittaaksesi satuhieronnan).
Tänään tonttu on menossa joulusaunaan (sormilla tontun askeleita).
On mukava istua saunan lämpöön.
Lämpö tuntuu varpaista päähän saakka (painellaan kehon eri osia
pehmeästi kämmenellä).
Tonttu heittää vettä kiukaalle. Kiukaasta kuuluu Tshhh
.
Vesi pirskahtelee kiuasta vasten (tehdään selkään, ensin sormet
yhdessä ja avataan sormet selkää vasten).
Tontulle tulee kuuma ja tonttu päättää siirtyä pesulle (sormilla
tontun askeleita).
Tonttu ottaa piparin tuoksuista shampoota ja hän alkaa pestä
hiuksia (hiuksia hierotaan sormilla).
Tonttu kaataa lämpöistä vettä hiuksiin ja vesi valuu vartaloa
pitkin (sormilla veden valumista ylhäältä alas).
Sitten tonttu ottaa suklaantuoksuisen saippuan ja pesee itseään
pyörivin liikkein (kämmenellä pyörivää liikettä) käsiin, jalkoihin
ja joka puolelle.
Lopuksi tonttu huuhtelee lämpöisellä vedellä saippuasta tulleen
vaahdon pois (veden valumista sormilla ylhäältä alas).
Tonttu hakee pyyhkeen (sormilla tontun askeleita) ja kietoo
pyyhkeen lämpimästi ympärillensä (painellaan kämmenellä eri puolelle
kehoa ja lopuksi jätetään kädet yläselkään).
Tontulla on nyt puhdas ja raukea olo.
Sen pituinen se (kädet selän päälle lopetuksen merkiksi).
ps. Kuva on napattu Maija Baricin kirjasta Ihana
joulu.
20.12.2014
Jaa kavereille:
Satuhieronta on rentoutumista ja rauhoittumista ilon ja leikin
kautta. Satuhierontatunneilla pääsee löytöretkeilemään lapsen kanssa
satujen ja myönteisen kosketuksen polulle. Se on satujen ja
mielikuvien yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen
hierontaan. Satuhieronta on läsnäolevaa vuorovaikutusta ja lapsen
itsetunnon tukemista. Satuhieronta mahdollistaa jakamattoman huomion
hetkiä ja nähdyksi tulemista.
Tällä lapsilähtöisellä ja luovalla menetelmällä on myönteisiä
vaikutuksia niin lasten kuin aikuistenkin
hyvinvointiin. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja
kehityksen kannalta oleellista asiaa: satu ja hyvä kosketus.
Satuhieronnan ydinasioita:
- Olet arvokas ja tärkeä.
- Minulla on aikaa sinulle.
- Olen tässä sinua varten.
Kasvun Taika
järjestää satuhierontatunteja
pääkaupunkiseudulla. Katso myös satuhierontatunnit.fi.
Vanhempien ja lasten yhteinen satuhierontatunti tai pidempi
vanhemmille suunnattu kurssi myös tilattavissa esim. MLL:n
paikallisyhdistyksiin tai vanhempainyhdistyksiin. Kysy
lisätietoja!
8.12.2014
Jaa kavereille:
Varaventtiili on uusi voimavaralähtöinen menetelmä äitien
väsymyksen ennaltaehkäisyyn. Varaventtiili koostuu kolmesta
erillisestä harjoitteesta. Harjoitteita voi tehdä itsenäisesti tai
kumppanin tai vaikkapa jonkun ammattilaisen kanssa.
Varaventtiili sisältää seuraavat yksittäiset harjoitteet:
- Normipäivä
- päivärytmin tarkastelu tukee elämänhallinnan tunnetta ja
keventää arkea
- Hyvän olon hetket
- Toistuvat, suunnitelmalliset myönteiset hetket kohottavat
tutkitusti mielialaa
- Raivoreitti
- Voit harjoitella ennakkoon, miten toimit, kun pinna palaa
Normipäivä-harjoitteessa kirjataan ylös päivän runko. Normipäivä
tukee elämänhallinnan tunnetta. Kun tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu,
ei ajelehdi minuutista ja tunnista toiseen.
Hyvän olon hetket -harjoitteessa on lähtökohtana, että toistuvat
myönteiset tunteet nostavat mielialaa. Hyvän olon hetket -harjoitteen
avulla suunnitellaan jokaiseen arkipäivään pieniä hyvän olon
hetkiä. Arkinen hyvän olon hetki voi olla esimerkiksi venyttely,
jalkakylpy, kynsien lakkaus, hieronta, musiikin kuunteleminen.
Erityisesti kuormittavassa elämänvaiheessa on hyvä, että jo aamulla
herätessä tietää varmasti että jotain mukavaa on odotettavissa.
Raivoreitti-harjoite on minun suosikkini. Raivoreitti-harjoite on
suunnitelma, joka tukee vanhempaa selviytymään tilanteesta, kun pinna
palaa. Tiedän, mitä teen kun raivostun. Raivoreitti-harjoitteessa on
vinkkejä poistumispaikkoihin (esim. vessa, sängyn alunen,
rauhoittumistuoli) ja vinkkejä rauhoittumisrituaaleihin
(esim. hengittäminen syvään ja rauhallisesti 3 kertaa, laskeminen
kymmeneen takaperin, kylmän vesilasillisen juominen tai
kuulosuojaimien laittaminen korville).
Koko menetelmäpaketin voi ladata täältä.
Varaventtiili-menetelmä on minusta mielenkiintoinen ja
toimiva. Huomaan, että käytin paljon samantyylisiä elementtejä
esim. Rentoutumispäivässäni
vanhemmille. Mietimme päivärytmiä ja sen rutiineja, hyvän olon
hetkiä ja mitä tehdä niissä tilanteissa, kun omat tunteet
kuohuvat.
Varaventtiilin on kehittänyt kouluttaja ja tietokirjailija Mari
Lankinen. Hän kouluttaa työkseen sosiaali- terveys- ja opetusalan
ammattilaisia yhteistyössä toisen ja kolmannen sektorin kanssa.
- Miltä sinusta Varaventtiilin harjoitteet vaikuttavat?
- Millaisia vinkkejä sinulla on arkisiin hyvän olon hetkiin?
- Mikä on sinun raivoreittisi, ja millaisia keinoja käytät
rauhoittumiseen?