Kasvun Taian blogi

Pidin lauantaina Kalliolan opistossa Rentoutumispäivän vanhemmille. Päivän aikana puhuimme voimavaroista, hyvinvoinnista, itsemyötätunnosta, omasta itsestä huolehtimisesta ja tahdonvoimasta sekä teimme tietoisen läsnäolon harjoituksia ja rentoutumisharjoituksia.

Päivästä muodostui terapeuttinen monessa mielessä. Jotkut vanhemmat sanoivat, että ensimmäistä kertaa kuulivat jonkun toisen vanhemman sanovan, että on väsynyt. Ettei kaikki lapsiperhearki olekaan kiiltokuvaa. Että muillakin perheillä on pulmia.

Monelle vanhemmalle tuntuu olevan vaikeaa muistaa, että myös omasta itsestä on hyvä pitää huolta. Lapsista pidetään huolta kympin (tai jopa yli sen) arvoisesti, mutta oma itse jää tärkeysjärjestyksessä viimeiselle sijalle. Jos jää aikaa, kun ensin on huolehdittu perhe-elämästä, työstä, lapsen harrastuksista ja vanhempaintoimikunnista, vanhenevista vanhemmista ja muista velvollisuuksista. Sitten jos jää aikaa, voin huolehtia itsestäni. Mutta miten? Kaikille ei muistu edes mieleen, mitä oli olla ihan oma itsensä ennen lapsia. Mistä minä pidinkään, mikä tuotti minulle nautintoa. Mitä voisin nyt tehdä, vaikka minulla onkin lapsia. Moni vanhempi totesi, että oma elämänpiiri on kovin kapea. Minä itse ja oma hyvinvointi on täysin unohduksissa. Ja onko edes sallittua unelmoida jostakin tai toivoa itselle jotain hyvää, kun lapsellehan se hyvä pitäisi toivoa.

Lähtökohtiani tällä päivälle olivat seuraavat ajatukset:

• et voi olla hyvä muille, jos et ole hyvä itsellesi
• se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy
• itsestä huolehtiminen ei ole ketään vastaan
• vanhemman hyvinvoinnista kulkee suora napanuora lapsen hyvinvointiin
• hyvinvoivat vanhemmat kasvattavat hyvinvoivia lapsia
• paras lahja lapselle on elämästään iloitseva vanhempi

Yleistä vanhemmuudessa tuntuu olevan itsensä syyllistäminen ja sättiminen hyvin pienistä asioista. Taaskin tuli sanottua lapselle pahasti siinä tilanteessa, enkä ollut ihan satakympillä läsnä. Kehotin kurssilaisia miettimään viisi hyvää ominaisuutta itsestään vanhempana ja osalle tämä oli tosi vaikea tehtävä. He sanoivat, että osaisivat nimetä nopeasti 20 huonoa ominaisuutta, mutta että hyviä…ei niitä oikein löydy.

Mietimme, millä konstein arjesta saisi helpompaa ja miten arjen keskeltä löytäisi aikaa itselle. Osa käyttää siivoojaa, osa suunnittelee viikon ruokalistan etukäteen, ja näin aikaa ja aivokapasiteettia jää muuhunkin kuin ruuan miettimiseen. Totesimme, että toimivat rutiinit ovat tärkeitä sekä lapselle että aikuiselle. Mutta mistä löytää aikaa itselle ja omille tarpeille? Pitäisikö nekin laittaa näkyvin kalenteriin etteivät ne unohdu?

Työtapana kurssilla oli valmentava työote eli haastoin kurssilaiset miettimään omaa elämäntilannettaan ratkaisukeskeisten kysymysten kautta. Lisäksi keskustelimme monista teemoista, esim. omista arvoista vanhempana, miltä tuntuu tuottaa pettymys lapselle ja myös siitä, omistautuvatko monet vanhemmat liikaakin vain lapsilleen ja heidän tarpeilleen unohtaen täysin oman itsensä ja omat tarpeensa. Ja sitten on tietenkin se toinen äärilaita, että ei huolehdita lasten tarpeista vaan vain omista. Keskustelua olisi riittänyt paljonkin. Keskustelujen ja teorian lisäksi teimme sekä pidempiä että lyhyempiä tietoisen läsnäolon ja rentoutumisen harjoituksia.

Moni kurssilainen tuntui saavan ajateltavaa kurssin kautta. Toivon, että kurssilaiset pääsivät yksi tai kaksi porrasta eteenpäin kurssin aikana ja askelmat voivat jatkua kotona. Yksi kurssilainen sanoikin, että hän pitää kotona perhepalaverin ja puhuu miehellekin kurssin herättämistä ajatuksista.

Yleinen mielipide tuntui olevan, että tällainen kurssi on tärkeä vanhemmille. Kurssilaisilta saatu palaute oli hyvää:

Ihanan tärkeä ja loistava kurssi.

Rentoutumisharjoitukset olivat hyviä ja niitä oli runsaasti erilaisia.

Kurssilla oli kivasti sekä teoriaa, keskusteluja että rentoutumisharjoituksia.

Kevätkaudella Rentoutumispäivä vanhemmille on Kalliolan opistossa la 7.2.2015. Samainen kurssi on nimellä Voimavaroja vanhemmuuteen Espoon työväenopistossa la 31.1.2015.

Ennakkotilasin Satuhieronta-kirjan, ja se tuli meille muutama päivä sitten. Heti selasin kirjan läpi ja totesin, että kirja on ihana. Lumoava. Kuvat ovat kauniita, kirjassa on ihana fiilis. Kirjassa on sekä teoriatietoa että paljon satuhierontoja.

Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronta luo aitoja yhdessäolon hetkiä ja auttaa aikuistakin rentoutumaan.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä sanoo: Satuhieronta avaa oven kauniiseen maailmaan. Se yhdistää hienosti monia arvokkaita perinteitä: tarinankerronnan ja hieronnan, hyväksyvän läsnäolon ja rentoutumisen, kehitystieteet ja kokemuksellisen ymmärtämisen.

Kirjassa on perustietoa satuhieronnasta, helppoja satuhierontaohjeita ja niiden lisäksi tietoa kosketuksen ja läsnäolon voimasta sekä lempeitä neuvoja päivähoitoon ja lapsiperhearkeen.

Satuhieronta on lyhin tie rakkauteen. Siihen kokemukseen mitä rakkaus on.

Kaija Virho, tunnevalmentaja, Rosen-terapeutti

Itseäni viehätti se, että kirjassa huomioitiin myös aikuiset, kasvattajat. Luvussa Kosketus omaan itseen käydään läpi aitoa läsnäoloa, satuhieronnan vaikutusta aikuiseen, voimalauseita ja kiitollisuutta elämässä.

Kirjassa on myös hyviä kysymyksiä aikuisille:

• Mitä sinä tarvitset voidaksesi hyvin?
• Mitkä asiat tuovat sinulle iloa?
• Milloin sinä rentoudut?

On tärkeää muistaa, että sinä olet tärkeä. Sinun hyvinvointisi on tärkeää. Kun alat sallia enemmän hyviä asioita itsellesi, puhkeat kukkaan.

Pirjo Isorinne, voimavaravalmentaja

Olen lumoutunut ja ihastunut. Kirja on kertakaikkisen ihana ja toivon, että tämä kirja hankitaan jokaiseen päiväkotiin ja myös koteihin. Itse olen hieronut jo vuosia omia lapsiani ja varsinkin esikoinen rakastaa satuhierontaa. Nyt kirjan kautta sain monta uutta satua hierottavaksi. Ja paljon myös ajateltavaa.

Jakamaton huomio ei ole mitään sellaista, mitä on mukava antaa lapselle, mikäli aikaa liikenee; se on lapsen kipeä tarve.

Ross Campbell, lastenpsykiatri

Katso myös

• Satuhieronnan nettisivut
• Satuhieronnan fb-sivut

Uutiskirjeen tilaajaksi liittymällä saa ilmaisen Taikapuu-satuhieronnan.

ps. Olen menossa joulun alla satuhieronta-ohjaajakoulutukseen ja ensi vuoden puolella olisi tarkoitus aloitella satuhierontaryhmiä lapsille ja vanhemmille.

Toimiva perhe on Thomas Gordonin kehittämä vanhemmille, pariskunnille ja kasvattajille tarkoitettu kurssi. Kurssilla opetellaan ihmissuhdetaitoja ja vuorovaikutusta. Kurssin tavoitteena on lisätä vanhempien ja lasten hyvinvointia sekä saada heidän keskinäiset välinsä toimiviksi ja luottamuksellisiksi.

Kurssilla opiskellaan selkeää viestintää, haetaan rakentavia tapoja ratkaista ristiriitoja, mietitään kasvatukseen liittyviä arvoja sekä opetellaan toimivan keskusteluyhteyden luomista lasten ja vanhempien välille. Kurssi kestää 24 tuntia.

Kaikissa perheissä riidellään välillä ja ymmärretään asioita väärin. Toimiva perhe -kurssi tarjoaa kohtaamisen välineitä, joiden avulla yhdessäolosta voi tulla riidattomampaa ja toimivampaa.

Viime viikkoina jäähyn käyttöön liittyvät ongelmat ovat olleet esillä paljon. Moni vanhempi on ihmeissään. Mitä jäähyn sijasta? Toimiva perhe -kurssilla opetellaan esimerkiksi lapsen tarpeiden ja omien tarpeiden huomioimista, ristiriitojen selvittämistä molemmat voittavat -menetelmän avulla, välittäjänä toimimista ja epätoivotun käyttäytymisen muuttamista ympäristöä muuttamalla. Toimiva perhe - kurssi tarjoaa konkreetteja menetelmiä vanhemmalle. Ja antaa vastauksia myös siihen kysymykseen, mitä sitten, kun tekisi mieli antaa se jäähy.

Kurssilla opeteltavat taidot ovat konkreettisia ja käytännönläheisiä työkaluja, jotka tukevat jokaista isää ja äitiä jokapäiväisessä elämässään perheen keskellä. Kurssin lähtökohtana on toisen kunnioittaminen. Työmenetelminä käytetään luento-osuuksia, keskustelua, käytännön tilanteisiin liittyviä harjoituksia ja opitun soveltamista omaan elämäntilanteeseen.

Valmistuin eilen Toimiva perhe -ohjaajaksi. Kävin itse Toimiva perhe -kurssin pari vuotta sitten (ja olin jo sitä ennen toteuttanut monia kurssin ajatuksia perheessämme) ja nyt tänä syksynä suoritin ohjaajakoulutuksen. Nyt voin toimia kouluttajana. Alan pikku hiljaa miettiä, missä tulen ensi keväänä ohjaamaan Toimiva perhe -kursseja. Niistä(kin) kursseista tulee tietoa Kasvun Taian nettisivuille ja facebookiin. Jos olet kiinnostunut saamaan kurssin esim. MLL:n paikallisyhdistykseen, vanhempainyhdistykeen tai omaan äitiporukkaasi, ota yhteyttä heli (at) kasvuntaika.fi

Tulen kirjoittamaan enemmänkin Toimivaan perheeseen liittyvistä ajatuksista, tarkoitus on esitellä kirjat Toimiva perhe (Thomas Gordon) ja Ole paras itsesi (Linda Adams). Lisäksi suunnitteilla on blogiteksti ainakin Minä-viestien käyttämisestä.

Onko kasvatus sitä, että me pyrimme tekemään lapsista sellaisia kuin itse halusimme olla? Onko heidän tehtävänsä tavoittaa se, missä me emme onnistuneet? Tulisiko heidän ajatella niin kuin me ajattelemme ja uskoa siihen mihin me uskomme? Vai tulisiko meidän auttaa heitä tulemaan sellaisiksi kuin heidät on tarkoitettu? Tulisiko meidän pikemminkin rakastaa heitä sellaisina kuin he ovat, olla kiinnostuneita siitä miten he ajattelevat ja mitä he tekevät, ja auttaa heitä näin tulemaan terveiksi ja onnellisiksi? Ja eikö ole niin että me opimme lapsiltamme vähintään yhtä paljon kuin he oppivat meiltä? Minkälaista on oikeanlainen rakastava läsnäolo, jonka me voimme tarjota lapsillemme, sellainen joka tekee heidät ja meidät onnellisiksi?

Taavi Kassila

Vauvoilla ja pienillä lapsilla saattaa olla monenlaisia unipulmia. Lapsella voi olla vaikeuksia nukahtaa, yövalvomista, jatkuvaa yöheräilyä. Unipulmat ovat rankkoja vanhemmille. Lapsen unen määrä on yhteydessä vanhempien jaksamiseen. Väsymys on ikävää, suorastaan kiduttavaa. Kun yöt täyttyvät lapsen itkusta ja nukkuminen on taistelua, monilta vanhemmilta loppuvat keinot kesken.

Pienen lapsen uneen pystyy vaikuttamaan, monesti aika pienillä ja yksinkertaisilla keinoilla. Teen yritykseni kautta unikouluohjauksia, joissa kerron lapsen unirytmin kehittymisestä, uneen vaikuttavista asioista ja annan vinkkejä, miten kunkin perheen kohdalla lapsen uneen voisi vaikuttaa. Unikouluohjauksen aikana käydään läpi lapsen päivärytmi, iltarutiinit ja yön kulku. Teemme unisuunnitelman, joka räätälöidään kunkin perheen tarpeita ja ajatuksia vastaavaksi. Vanhemmat toteuttavat unikoulun ohjeiden mukaan ja minä toimin tsempparina prosessin ajan. Varsinaisen unikoulun voi pitää yli puolivuotiaalle lapselle, mutta univinkeistä on hyötyä jo ennen kuin vauva täyttää puoli vuotta. Uniongelmia voi myös ennaltaehkäistä.

Minulle on itselläni laaja kokemus unikouluohjauksista. Minulla on ollut kaksi tiheästi heräilevää lasta, ja molemmille heistä on pidetty lempeä unikoulu. Työssäni neuvolan perhetyöntekijänä kohtasin satoja perheitä uniasioiden tiimoilta ja suurimmalla osalla uniasiat ratkesivat 1‒2 kotikäynnin jälkeen. Käymieni koulutusten myötä olen oppinut paljon uniasioista ja osaan kertoa myös siitä, miten uniongelma voidaan ennaltaehkäistä. Unikouluja on olemassa monenlaisia tassuttelusta pistäytymiseen ja Pantleyn pehmeästä matkasta höyhensaarille Gordonin lempeään unikouluun perhepedissä. Takuulla jokaisen perheen ajatuksiin löytyy jokin sopiva malli — silloin kun perhe on itse valmis siihen.

Unikoulupakettiin kuuluu kotikäynti, kaksi seurantapuhelua ja sähköpostituki unikouluprosessin ajan. Tarvittaessa voidaan sopia lisäkotikäyntejä.

Unikouluohjauksen aikana tehdään unisuunnitelma ja perheet saavat sähköpostitse kirjalliset ohjeet unikoulun toteuttamiseen.