Kasvun Taian blogi

Aloitin muutama viikko sitten opinnot Lasten Tunnetaito -ohjaajaksi. Kun näin viime keväänä koulutusilmoituksen, tiesin heti, että tämä koulutus on minun juttuni. Olen jo pitkään haalinut tietoa lasten tunnetaidoista luentojen, kurssien ja kirjallisuuden kautta. Samalla olen työstänyt omaa itseäni.

Lasten Tunnetaito -ohjaajakoulutuksessa saa käytännön tietoa ja kokemuksia lapsen tunnekehityksen tukemisesta sekä tunteiden tunnistamisen ja käsittelemisen opettamisesta. Koulutuksen aiheita ovat esimerkiksi lapsen henkiset tarpeet ja niiden täyttämisen strategiat, lapsen tunnekehitys ja itseilmaisun tasot, tunnetaito-opetusmenetelmät, satuhieronta, eheyttävä satutaide ja tunne- ja tarvelähtöiset vuorovaikutustaidot. Lisäksi koulutukseen kuuluu vahvasti myös oman itsen ja oman tunnemaailman työstäminen. Koen, että tähän mennessä olleet koulutusjaksot ovat toimineet itselle hyvin vahvasti voimaannuttavina kokemuksina. Mitä paremmin olen kontaktissa itseni ja tunteideni kanssa, sitä paremmin pystyn olemaan myös kontaktissa asiakkaideni kanssa.

Koulutus kestää koko ensi kevään ja kesän, ja viimeinen jakso on syyskuun alussa. Ensi keväänä tulen pitämään koulutukseen kuuluvan tunnetaitojen ryhmän lapsille. Haaveilen siitä, että jatkossa ohjaan tunnetaitoryhmiä, joissa pääsen hyödyntämään laajasti eri koulutuksista saamaani osaamista ja lisäksi ajatuksena on myös luennoida vanhemmille lasten tunnetaidoista. Miten lapsen tunnekehitystä pystyy tukemaan? Miten tunteiden kanssa tulisi toimia? Mitä teen kun lapsi raivoaa? Entä mitä teen ujon ja hiljaisemman lapsen kanssa? Ja mitä ihmettä teen omille voimakkaille tunteilleni? Tulen jatkossa kirjoittamaan tunnetaidoista enemmän myös tänne blogiini. Millaiset blogitekstit tai luentoaiheet sinua kiinnostavat lasten tunnetaitoihin liittyen?

Oikein tunteikasta joulun aikaa kaikille!

Luin Susanna Purran kirjan Kadotettu yhteys. Löydä tunteesi voima. Kirja kutsuu luottamaan tunnetilaan ja omaan voimaan. Se tarjoaa keinoja, joiden avulla voi vapautua esimerkiksi uskomusten voimasta. Kirjassa korostetaan yhteyttä omaan ytimeen, omaan voimaan, kehoon ja tunteiden kohtaamista fokusoinnin avulla. Kirjaa on miellyttävä lukea, siinä yhdistyy tieto ja tarinallisuus.

Ajatuksia vanhemmuuteen

Nostan kirjasta esille muutaman vanhemmuuteen liittyvän näkökulman. Vanhemmuudesta on oma lukunsa otsikolla Vanhemmuuden käsikirja – ihmistaimen vaaliminen. Vanhempana on tärkeintä olla mahdollisimman hyvässä yhteydessä omaan ytimeensä. Kun vanhempi on hyvässä yhteydentilassa, lapsi saa hyvän mallin hyvässä tunnetilassa olemisesta. Se on tärkeintä, mitä lapselle voi opettaa.

Rangaistukset, olivat ne sitten fyysisiä tai henkisiä, herättävät häpeän ja syyllisyyden tunteita ja murskaavat sillan ytimeen. Aina kun lapsi käyttäytyy huonosti tai tekee väärin, häneltä puuttuu keinoja. Vanhemman kannattaa todeta mielessään, että nyt en ole jotain asiaa opettanut tarpeeksi tai sellaisella tavalla, että lapsi olisi sen pystynyt omaksumaan. Lapsi tarvitsee tukea ja aikuisen ohjausta niin kauan, että keinottomuuden tunne poistuu. Rankaisemisen sijaan lapselle on opetettava taitoja ja kieltämisen sijaan ohjattava häntä haluttuun suuntaan.

Kilttinä (silloin kun sillä tarkoitetaan kuuliaisuutta, tottelevaisuutta ja alistuvaisuutta) olo voi tarkoittaa sitä, että lapsi suuntaa huomionsa aikuisen tunnetiloihin ja ohittaa omansa. Lasta kehotetaan toimimaan aikuisen toiveiden mukaan niin, että aikuiselle ei koidu lapsesta mitään vaivaa. Mutta lapsen kannalta tämä saattaa tarkoittaa sitä, että hän kadottaa yhteyden itseensä.

Lapselle annetaan parhaat lähtökohdat elämään olemalla itse mahdollisimman hyvässä yhteydessä itseen, suhtautumalla elämään ja tulevaisuuteen luottavaisesti ja positiivisin odotuksin. Olemalla itse se, joka todella on. Varsinaisena itsenä pystyy tarjoamaan lapselle parasta mahdollista vanhemmuutta.

Suosittelen kirjaa kaikille, joita kiinnostaa tutustua syvemmin omaan itseen ja omiin tunteisiin.

Vuosi lähenee loppuaan. Kaupoissa on jo joulukoristeet esillä, ja monissa perheissä suunnataan ajatuksia joulun viettoon. Itse olen tehnyt koko syksyn ahkerasti töitä ja myös opiskellut. Joulun aikaan aion viettää pitkän loman. Joulukuussa on tulossa vielä muutama uniluento ja jouluaiheinen sirkus- ja satuhierontatunti.

Tonttupolku-satuhieronta

Ohjaan kolme jouluista satuhierontatuntia eri puolilla pääkaupunkiseutua. Jouluisen satuhierontatunnin aiheena on tonttupolku. Mitä yllätyksiä voi tonttupolulla kohdata? Miten tontut liikkuvat ja mistä joulun taika syntyy? Tunnilla pääsemme virittäytymään joulun iloiseen ja rauhalliseen tunnelmaan. Leikimme jouluisia leikkejä, ja leikkien lomassa pysähdymme satuhieronnan avulla hetkeen, josta syntyy joulunajan tärkein asia, läsnäoleva vanhemmuus ja mielikuvitusmaailma yhdessä lapsen kanssa. Tunti on suunnattu alkaen noin 1½v ja sitä isommille lapsille yhdessä vanhemman kanssa. Tonttupolku-satuhierontatunteja on ti 8.12. klo 18.00‒18.45 Ruskeasuolla, ma 14.12. klo 9.45‒10.30 Mommy&Me:n tiloissa Kulosaaressa ja ti 15.2. klo 9.30‒10.15 Olarissa.

Uniluentoja

Uniluentoja 0‒2-vuotiaiden lasten vanhemmille on tulossa vielä ma 7.12. klo 10.00‒11.30 Jokivarressa (Korson kupeessa), ti 8.12. klo 14.45‒16.00 Haagassa ja ti 15.12. klo 10.30‒12.00 Olarissa.

Lisäksi luennoin Ipanaisella ti 1.12. taaperoitten ja leikki-ikäisten lasten unesta.

Tonttusirkus

Tonttusirkustunti on suunnattu 1‒3-vuotiaille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Jouluinen taaperosirkustunti on ke 16.12. klo 10.00‒10.45 Tikkurilassa Tanssistudio Sahramissa. Teemme temppuilua ja akrobatia- ja tasapainoiluleikkejä jouluisessa hengessä. Tonttulan aamujumppaa, joulusambaa ja joulutwistiä. Lopussa rentoudumme jouluisten lorujen siivittämänä.

Oikein mukavaa joulun odotusta! Eilen satanut lumi tuo ihanaa valoa, nauttikaamme siitä.

Kuulen monelta vanhemmalta, että ei ole aikaa tehdä mindfulness-harjoituksia. Missä välissä lapsiperheen arjessa onnistuu rauhallinen 20 minuutin harjoitus äänitteen kanssa? Sellaisia hetkiä ei välttämättä synny arjessa, ellei niitä luo. Miten voisi saada mindfulnessin osaksi omaa arkea? Niin, ettei se vaadi joka päivä puolen tunnin rauhaa ja äänitettä? Miten harjoittaa mindfulnessia arjessa?

Kaikessa toiminnassa voi harjoitella syvempää, tietoisempaa läsnäoloa. Seuraavassa on muutamia vinkkejä:

• Aamulla ennen sängystä nousemista voit tulla tietoiseksi kehontuntemuksistasi ja hengityksestäsi. Laita merkille, miten tunnet ja miten hengitys kulkee.
• Käy suihkussa tietoisena vedestä ja suihkugeelistä ihollasi. Kuuntele, miltä suihkuveden valuminen kuulostaa. Miltä suihkugeeli tai shampoo tuoksuu? Miltä käsien liike ihollasi tuntuu?
• Hampaita harjatessasi tunne harja ikeniäsi vasten ja hammastahnan maku ja tuntu.
• Ruokaa valmistaessasi voit tutkia koostumusta, tuoksuja, makuja, käsien liikkeitä ja ääniä.
• Ruokaillessasi ole tietoinen tuoksuista ja mauista.
• Kävellessäsi paikasta toiseen voit tunnustella, miltä kehossa tuntuu kävellessäsi. Miltä tuoksuu siellä, missä kävelet? Mitä näet? Mitä kuulet?
• Keskity puoli minuuttia jokaiseen viiteen aistiin: Mitä näen? Kuulen? Kosketan? Haistan? Maistan?
• Huomaa, mitä kaikkea kosketat päivässä kädelläsi.
• Katsele ylöspäin. Kiinnitä huomiosi kattoon, korkean rakennuksen harjaan, puun latvaan, taivaalle.
• Huomaa, mitä ajattelet juuri nyt. Huomaa, oletko läsnä tässä hetkessä.
• Joka kerta kun jonotat vaikkapa kassajonossa, harjoita tietoista läsnäoloa.
• Kirjaa päivän päätteeksi vähintään viisi asiaa, joista olet kiitollinen.

Kokeile, voisitko kokeilla joka päivä jotakin tapaa olla läsnä arjen askareissa. Mindfulness-harjoitukset arjessa eivät kokonaan korvaa muodollisia (esim. cd-levyn kanssa tehtäviä) harjoituksia, mutta niiden avulla saat palautettua yhteyden yhä helpommin nykyhetkeen.

Millaisia vinkkejä sinulla on tietoisen läsnäolon lisäämiseen arjessa?

Lapsiperheen arki on helposti kiireistä ja myös kuormittavaa lasten ollessa pieniä. Perhe-elämästä tulee helposti tehtävälistoja ja suorittamista. Monet asiat elämässä ohjaavat tarkastelemaan ja suunnittelemaan asioita pitkällä tähtäimellä ja silloin jää tässä hetkessä piilevä voima monelta kokonaan huomaamatta. Olemme uppoutuneita joko menneeseen tai tulevaan. Märehdimme asioita, jotka ovat jo menneet ja mielemme pyörittää, mitä olisi voinut tehdä toisin. Tai suunnittelemme koko ajan tulevaa, mutta unohdamme olla läsnä tässä hetkessä. Murehtiminen, huolestuneisuus ja syyllisyys tulevat läsnä oleviksi tähän hetkeen, vaikka ne eivät koske tätä hetkeä.

Kun olemme täysin läsnä tässä ja nyt, voimme keskittyä käsillä olevan hetken kokemiseen ja ajankohtaisten haasteiden kanssa luovimiseen. Läsnäolo nykyhetkessä pitää sisällään kyvyn osallistua tietoisesti nykyhetken kokemukseen ja olla myös psykologisesti läsnä siinä, missä on. Se tarkoittaa taitoa kohdentaa huomio siihen mitä tekee sen sijaan, että miettii koko ajan tulevaa. Läsnäolon taitoihin kuuluu myös tietoisuus omista ajatuksista ja tunteista.

Vinkkejä läsnäolon lisäämiseen lapsen kanssa:

• Katso lastasi kuin näkisit hänet ensimmäistä kertaa. Katso kasvoja, silmiä, ripsiä, käsiä, jalkoja….
• Seuraa lastasi tietoisesti eri tilanteissa: huomioi lapsesi iho, ääni, tapa liikkua….
• Vie lapsi ulos. Keskittykää katsomaan pieniä yksityiskohtia (muurahaiset, tuulen vire lehdissä, laineiden liplatus…).
• Syökää perheen kesken läsnäollen.
• Herätä itsesi läsnäoloon aina koskiessasi lasta. Pue pipo lapsen päähän tai pese lapsen hiukset arvostavalla ja rakastavalla kosketuksella, kuin se olisi tärkein asia koko maailmassa. Sillä se on.
• Huomaa miten hengität ja miten lapsesi hengittää.
• Lapsen hierominen ennen nukkumaan menoa on hyvä tapa lisätä läsnäoloa lapsen kanssa. Hieronta rentouttaa molempia ja vahvistaa teidän välistä sidettä.
• Ole läsnä siinä mitä teette. Kuule, näe, tuoksuta, tunne lapsen olemus lähelläsi.
• Näe hänet sellaisena kuin hän juuri nyt on, tänä ainutkertaisena lapsuuden hetkenä.

Millaisia vinkkejä sinulla on läsnäolon hetkiin lapsen kanssa?

Tämä teksti kuuluu kirjoitussarjaan Mindfulnessin hyödyt vanhemmuudessa.