Kasvun Taian blogi
Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.
17.9.2015
Jaa kavereille:
Mikä voi auttaa iltojen rauhoittamiseen lapsiperheessä? Mikä
merkitys on iltarutiineilla? Mikä on hellyystankkaus?
Perheen päivärytmi vaikuttaa merkittävästi lapsen yöuniin. Runsas
ja aktiivinen ulkoilu ja selkeä päivärytmi vahvistavat lapsen unen
laatua ja helpottavat nukahtamista. Iltaan kannattaa luoda rutiinien
ketju, joka toistuu illasta toiseen samanlaisena. Samanlaisena
illasta toiseen toistuvat iltarutiinit luovat turvaa lapselle.
Yksi osa iltarutiineja voi olla hellyystankkaus, joka on koko
perheen yhteinen halitteluhetki. Jos molemmat vanhemmat ovat kotona,
hellyystankkauksen aikana olisi hyvä jos lapsi voisi olla molempien
vanhempien sylissä. Hellyystankkaus kannattaa tehdä valot
himmennettyinä, tv kiinni ja kaikessa rauhassa ilman
kiirettä. Hellyystankkaukseen voi liittää esimerkiksi laulamista tai
iltarunon. Lapsen unilelun voi ottaa mukaan hellyystankkaukseen.
Vanhemman ei kannata kiirehtiä iltaisin rutiineissa eteenpäin,
sillä lapset ovat herkkiä aistimaan aikuisen kiirettä ja kireyttä.
Hellyystankkaukseen ja iltarauhoittumiseen kannattaa varata reilusti
aikaa. Olennaista hellyystankkauksessa on lämmin, läheinen, myönteinen
tunnelma ja yhdessäolo.
Hellyystankkauksen jälkeen mennään paikkaan, jossa on tarkoitus
nukkua koko yö. Halutessaan lasta voi vielä vaikka hieroa sängyssä
kevyesti. Tähän sopii vauva- tai satuhieronta. Rauhallisen iltahetken
jälkeen on hyvä siirtyä kohti yöunia.
Millaisia iltarituaaleja teillä on käytössä?
Aikaisemmin olen kirjoittanut blogitekstin:
Satuhieronta auttaa lasta nukahtamaan
Yrittäjän päivänä yrittäjän esittely. Kuka on Kasvun Taian takana?
Minä, Heli, olen 41-vuotias kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yhden
miehen vaimo. Olen kotoisin Mikkelistä ja muuttanut sieltä opiskelujen
takia pääkaupunkiseudulle ja sille tielle jäin. Koulutukseltani olen
sosionomi, toimintaterapeutti ja ratkaisukeskeinen valmentaja. Tällä
hetkellä opiskelen mindfulness-ohjaajaksi ja myöhemmin
syksyllä aloitan opinnot lasten tunnetaito-ohjaajaksi.
Asumme Vantaalla omakotitalossa, ja rakastan isoa pihaamme. Tykkään
tehdä käsitöitä ja käyn kässäkerhossa kerran kuussa. Lenkkeilen
lähimetsikössämme pari-kolme kertaa viikossa. Pidän ystävien
tapaamisesta, kirppareitten kiertelystä ja teatterissa, leffoissa ja
museoissa käymisestä. En pidä itikoista, käärmeistä enkä siitä, että
asioiden hoitaminen jää viime tippaan. En pidä myöskään
tietoteknisistä ongelmista. Lempivärini on vihreä. Minulla ei ole
yhtään vaaleanpunaista vaatetta.
Meillä on kaksi poikaa, 12-vuotias esikoinen ja 10-vuotias kuopus.
Omat lapset pistivät monet ajatukseni kasvatuksesta ja vanhemmuudesta
uuteen uskoon. Minusta on tullut pehmeämpi ja lempeämpi lasten myötä.
Ennen omia lapsia ajattelin kasvatuksen olevan jotenkin
suoraviivaisempaa, mutta lasteni myötä olen oppinut, että siihen
vaikuttaa aika moni asia. Kuten vaikka ne lapset ja heidän
persoonallisuus. Minulla on onni saada olla kahden aika erilaisen
lapsen äiti. Toinen on introvertti ja toinen ekstrovertti. Toinen elää
tunteella, toinen järjellä. Toinen on älykkö, toinen toimija. Toinen
ajattelee ensin (ja pitkään ja hartaasti), toinen tekee ensin ja
ajattelee vasta jälkikäteen. Toinen on rauhallinen. Toinen puhuu ja
liikkuu koko ajan. Lapseni ovat opettaneet minulle itsestäni enemmän
kuin mikään tai kukaan aikaisemmin.
Innostun valtavasti kaikesta uudesta. Minä olen se, joka
ensimmäisenä ilmoittautuu kursseille ja koulutuksiin tai kokeilemaan
jotain uutta. Olen perhekeskeinen, minulle on aina ollut tärkeää se,
että minulla on aikaa lapsille. Edellisessä työssäni olin vuosia
osittaisella hoitovapaalla tehden lyhennettyä työviikkoa, jotta
minulla jäi aikaa ja jaksamista myös perheelle. Myös päätös ryhtyä
yrittäjäksi liittyi siihen, että haluan olla kotona lasten lähtiessä
kouluun ja myös iltapäivisin mahdollisimman paljon kotona.
Peruasenteeltani olen positiivinen. Eräs ystäväni
sanoi: Sinusta, Heli, kumpuaa lempeyttä ja ymmärrystä
ympärillesi.
Tämä oli tosi kauniisti sanottu. Säilytän nämä sanat
sydämessäni. Moni on myös sanonut: Heli, sun silmät alkavat aina
loistaa, kun sinä puhut yrityksestäsi.
On helppo olla innoissaan
työstä, josta itse nauttii. Teen yrittäjänä töitä omilla
vahvuusalueillani. Tykkään ohjata ryhmiä, tykkään tehdä kotikäyntejä.
Nautin vanhempien ja lasten kohtaamisesta.
Olen ollut yrittäjä nyt reilun vuoden ajan. Yrittäjyys on ollut
minulle varsinainen kasvumatka. Paljon olen oppinut, myös itsestäni.
Olen päässyt kohtaamaan omia pelkojani ja omia uskomuksia. Olen
ylittänyt itseni monesti. Olen ollut epämukavuusalueillani, tehnyt
asioita, joista en olisi vielä pari vuotta sitten uskonut selviäväni.
Mutta wau! Olen selvinnyt. Voin olla ylpeä itsestäni.
27.8.2015
Jaa kavereille:
Myötätunnolla itseä kohtaan tarkoitetaan ystävällisyyttä ja
hyväsydämisyyttä, lämpöä ja ymmärrystä itsekritiikin sijaan. Samalla
tavalla kuin tunnet myötätuntoa toista ihmistä kohtaan hänen vaikeassa
tilanteessaan, voit kokea myötätuntoa myös itseäsi kohtaan. Et
haukkuisi ja sättisi hyvää ystävääsi epäonnistumisesta, älä tee sitä
itsellesikään! Itsensä ruoskiminen ei motivoi ketään. Itsekriittisyys
lisää ahdistusta ja masennusta ja pidentää stressireaktiosta
palautumista. Ystävällisyys ja hyväksyntä itseä kohtaan sen sijaan
lisäävät onnellisuutta ja hyvinvointia. Itsemyötätunnon avulla voimme
pitää paremmin huolta itsestämme ja lisätä elämän laatua.
Ole lempeä itsellesi
Tarvitset oman sympatiasi ja myötätuntosi.
Pistä merkille, milloin olet kova ja ankara itsellesi sanoissa ja
teoissasi. Pehmennä suhtautumistasi, muokkaa sisäistä ääntäsi
ystävällisempään suuntaan. Kun arvostelet itseäsi, pysähdy ja sano
itsellesi jotain rohkaisevaa. Kosketa itseäsi ystävällisesti, taputa
itseäsi kädelle, hiero väsynyttä olkapäätäsi. Kuvittele, että koetat
rauhoittaa ystävääsi, joka on surullinen, väsynyt tai tolaltaan.
Kerro itsellesi, että olet hyvä juuri nyt. Kun otat uusia
haasteita, ole armollinen itsellesi ja arvosta yritystäsi silloinkin,
kun kaikki ei tunnu onnistuvan. Uskallat kokeilla uusia asioita
helpommin, kun olet myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Vahvistat samalla
positiivista energiaasi ja omia kykyjäsi.
Vaimenna negatiivisen puheen voima
Negatiivisen puheen ja kriitikon vaimentaminen on parhaita lahjoja,
joita voimme itsellemme antaa. Kriittinen mielemme arvostelee meitä
itseämme ja muita eikä juuri jätä tilaa toisenlaisille mielipiteille,
vaihtoehdoille tai olosuhteiden vaikutuksille. Voit päättää jo tänään,
että et enää anna negatiivisten ajatusten vallata mieltäsi vaan
korvaat ne itsesi arvostuksella ja myötätunnolla itseäsi kohtaan.
Myötätuntoa itseä kohtaan voi kehittää monella tavalla, esimerkiksi
mielikuvaharjoittelulla, keskittymällä omiin ajatuksiin ja niiden
muuttamiseen ystävällisempään suuntaan, käyttämällä kehoa mielen
rauhoittamiseen, sallimalla itselle epävarmuutta ja empimistä ja
mindfulness-harjoitusten avulla.
Chris Germer on sanonut: Yksi
itsemyötätuntoinen hetki voi muuttaa päiväsi kulkua. Monta
itsemyötätunnon hetkeä voi muuttaa elämäsi.
Tämä kirjoitus kuuluu sarjaan
Mindfulnessin hyödyt vanhemmuudessa.
19.8.2015
Jaa kavereille:
Siitä on nyt vuosi, kun Kasvun Taika on
perustettu. Kasvun Taika perustettiin, jotta pääsen hyödyntämään
työssäni kaikkea ammattitaitoani ja tarjoamaan lapsiperheille
vanhemmuutta sekä vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta tukevia
palveluja. Palvelutarjontani on aika laaja, tykkään tehdä
monipuolista ja vaihtelevaa työtä. Olen aina nauttinut lasten
liikuntaryhmien ohjaamisesta ja olen tehnyt sitä jo 20 vuoden
ajan. Pidän myös yksilötyöstä ja perheiden kohtaamisesta vaikkapa
kotikäynneillä. Minulle on sydämen asia tukea vanhempien
hyvinvointia.
Koulutukseltani olen sosionomi ja toimintaterapeutti. Viime
maaliskuussa valmistuin ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi. Tällä
hetkellä opiskelen mindfulness-ohjaajaksi, ja
lokakuun lopulla olen aloittamassa lasten tunnetaito-ohjaajaopinnot.
Nykyisessä työssäni yrittäjänä pystyn hyödyntämään sitä kaikkea
tietotaitoa, jota olen vuosien varrella kerännyt.
Ennen yrittäjyyttä tein vuosia töitä ennaltaehkäisevän
lastensuojelun parissa neuvolan perhetyöntekijänä. Opin niiden vuosien
aikana valtavasti esimerkiksi unikouluohjauksesta, kiintymyssuhteen
tukemisesta ja vanhempien kohtaamisesta. Mielessäni pyöri pitkään,
miten voisin tehdä työtä niin, etten ole sidottu virka-aikaan ja niin,
että pääsen työssäni hyödyntämään myös taitoani ohjata erilaisia
toiminnallisia ryhmiä. Syttyi idea. Luon oman työni. Pari vuotta
tarvittiin rohkeuden keräämistä, jotta uskalsin irtisanoutua
vakituisesta työsuhteesta ja ryhtyä yrittäjäksi.
Yrittäjyyteen liittyen minulla on ollut paljon ennakkoluuloja.
Etten osaa enkä ymmärrä. On varmaan edelleenkin asioita, joita en
osaa, mutta olen saanut koottua ympärilleni vahvan tukijoukon, joka
auttaa minua erilaisissa yrittäjyyden haasteissa.
Parasta yrittäjyydessä on saada tehdä niitä asioita, joista nautin
ja joissa olen hyvä. Työpäivät ovat erilaisia. Saan olla luomassa
uutta. Haasteitakin on, mutta ne on tehty voitettaviksi. Kestää
aikansa, että yritys tulee tunnetuksi.
Minulla on ollut ilo kohdata aivan ihania lapsiperheitä vuoden
aikana. Olen ohjannut lukuisia liikuntaryhmiä sekä vauva- ja
satuhierontakursseja, olen luennoinut uniasioista, käynyt
kotikäynneillä unikouluohjausten tiimoilta ja päässyt aloittamaan myös
ratkaisukeskeistä valmentamista. Minulla on onni ja ilo saada tehdä
työtä, josta nautin ja joka ei aina edes tunnu tunnu työltä. Tästä on
hyvä jatkaa. Kasvun Taika jatkakoon kasvuaan, ja olkoon yrittäjyyden
toinen vuosi yhtä taianomainen kuin ensimmäinen vuosi oli.
Mikä on unikoulu? Milloin unikoulun voi pitää? Mitä ennen
unikoulua pitäisi huomioida? Millaisia unikouluja on olemassa?
Nimitystä unikoulu
käytetään silloin, kun pyritään
tietoisesti rytmittämään lapsen unta. Sana koulu
viittaa
siihen, että lapsi oppii uusia taitoja, mutta myös vanhemmat saavat
mahdollisuuden kasvaa vanhempina ja samalla oppia uusia tapoja tukea
kehittyvää lastaan.
Lapsen unikouluun liittyen on monenlaisia käsityksiä, sekä puolesta
että vastaan. Äärimmäisin toteutusmuoto on huudatusunikoulu, jossa
lapsi laitetaan sänkyyn yksin koko yöksi itkemään eikä hänen itkuunsa
vastata millään tavoin. Unikoulun huono maine perustuu juuri tähän
ajatukseen, että lapsi itkee yksin omassa huoneessaan, omassa
sängyssään eivätkä vanhemmat tee mitään. Mielestäni keskeistä on
arvioida unikoulun toteutustapaa. Unikouluja on paljon erilaisia eikä
unikoulu automaattisesti tarkoita sitä, että lapsi itkee hysteerisesti
tai että lasta ei voisi edelleen nukuttaa esim. perhepedissä (jos
perhe niin haluaa).
Unikouluja on erilaisia. On hyvä valita sellainen menetelmä, joka
sopii parhaiten omiin käsityksiin ja ajatuksiin. Tunnettuja
unikoulumenetelmiä ovat esimerkiksi tassuttelu, pistäytymisunikoulu,
positiivisten rutiinien menetelmä, Pantleyn
pehmeä matka höyhensaarille, Tracy Hoggin
unikoulu, Gordonin lempeä unikoulu perhepedissä
nukkuville ja tuoliunikoulu. Osa unikouluista perustuu siihen, että
lasta käydään aika ajoin rauhoittelemassa (esim. pistäytymisunikoulu),
osa siihen, että aikuisen läsnäoloa vähitellen vähennetään tai
häivytetään (esim. tassuttelu-unikoulu). Osa menetelmistä on vieläkin
lempeämpiä, ilman kyyneleitä
-metodeja (kuten
Pantley ja Gordon).
Tosin kokemukseni mukaan niissäkin lapsi saattaa jonkin verran
protestoida ja itkeä. Samaa menetelmää on hyvä kokeilla ainakin viikko
ennen kuin tekee johtopäätöksen, ettei se toimi. Parin illan kokeilu
jää vain kokeiluksi, josta lapsi ei ehdi oppia mitään.
Mieti oletko itse valmis unikouluun ja myös onko lapsesi siihen
valmis. Jos epäilet omaa valmiuttasi, ei ehkä ole vielä oikea aika
unikoululle. Unikoulun ajan aikuisen pitäisi jaksaa olla rauhallinen,
johdonmukainen ja kärsivällinen.
Useimmiten unikoulun tavoitteena on se, että lapsi oppii
nukahtamaan itsekseen ja pystyy jatkamaan unia ilman vanhempien apua
havahtuessaan yöllä hereille. Toki vanhemmat asettavat omat
tavoitteensa unikoululle. Jossain perheessä voidaan lähteä siitä, että
lapsi opetetaan ensin nukahtamaan itsekseen sänkyyn ja vasta myöhemmin
vieroitetaan lapsi yösyötöistä.
Ennen unikoulua olisi hyvä tarkistaa, ettei lapsen yöheräily johdu
esimerkiksi korvatulehduksesta tai allergioista. Jos on tarkoitus
vieroittaa yösyötöistä, olisi lapsen oltava yli puolivuotias ja
kiinteitä ruokia pitäisi olla useampi päivän aikana. Toki ennen puolta
vuotta voi alkaa jo harjoitella esim. lapsen itsesäätelyn tukemista;
sitä että lapsi oppisi vähitellen rauhoittamaan itse itsensä uneen.
Uutta nukahtamistapaa on hyvä harjoitella pikku hiljaa ja lempeästi,
ei väkisin runnoen. Jos vauva on tottunut nukahtamaan rinnalle tai
pullolle, voi vähitellen kokeilla sitä, ettei anna vauvan nukahtaa
imemiseen vaan lyhentää vähitellen imetyksen tai pulloruokinnan kestoa
ja auttaa vauvaa uneen esimerkiksi taputtelun ja unilauseiden
avulla.
Hyvin toteutettu lempeä unikoulu ei vahingoita lasta ja se voi
auttaa vanhempia jaksamaan arjessaan paremmin. Kun koko perhe nukkuu
hyvin, on sillä positiivinen vaikutus mielialaan, hyvinvointiin,
lapsen kasvuun ja kehitykseen, parisuhteeseen ja lapsen ja vanhemman
väliseen vuorovaikutussuhteeseen.