Kasvun Taian blogi
Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.
17.2.2019
Jaa kavereille:

Kirjojen lukeminen tarjoaa aikuiselle ja lapselle yhteisen mukavan
hetken ja kirjojen teemoista on helppo virittää keskustelua tunteista
myös arkeen. Parhaimmillaan lastenkirjat voivat opettaa myös
aikuiselle tunnesanastoa ja keinoja tunteiden kohtaamiseen ja
säätelyyn.
Postaussarjani tunteista kertovista lastenkirjoista on edennyt jo
viidenteen osaan. Uusia tunneaiheisia kirjoja ilmestyy koko ajan.
Tässä blogitekstissä on esittelyssä neljä tunneteemaista kirjaa, ja
näitä kaikkia kirjoja voin suositella lämpimästi!
Lina on vihainen
Lina on vihainen – Metsäjengin tarina turhautumisesta
käsittelee vihaa ja sen säätelyä. Linan viha saa hänet satuttamaan
ystäväänsä, hän läiskäisee kaverinsa puunrungolta alas. Lina kulkee
hämillään metsässä. Kosto ei vienyt pois hänen vihan tunnettaan. Lina
etsii rauhan paikan ja miettii, mitä hän saisi sammutettua vihansa
tulen. Hän saa vinkin kysellä ystäviltään, mitä he tekevät
suuttuessaan. Lina käy kyselemässä ystäviltään neuvoja, ja ystävät
kertovat, mitä he tekevät, kun suuttuvat. Lina saa monia keinoja
rauhoittaa vihaa.
Kirjassa on kivan tarinan lisäksi vanhemmille suunnattu tieto-osuus
kiukkukohtauksista ja keinoista säädellä kiukkua.
Timo suree ystävää
Kirjassa Timo suree ystävää – Metsäjengin tarina tunteisiin
tutustumisesta Timon paras ystävä muuttaa pois ja Timo on
järkyttynyt. Timo ei pysty kohtaamaan suruaan, vaan hän pakenee
rakentamaan majaa. Hän rakentaa yötä päivää, mutta aina kun hän
pysähtyy, hän tuntee suuren tunteen lähellään. Timo pohtii, miten hän
pääsee eroon tästä tunteesta.
Timo törmää Salviaan, joka kertoo viisaita ajatuksia tunteen
kohtaamisesta. Timo on niin pitkään pakoillut Surua, että hänestä
tuntuu vaikealta kohdata tämä tunne. Timo kuitenkin pysähtyy Surun
äärelle ja löytää avaimen tunteen kohtaamiseen, pakenemisen
sijaan. Kirjassa on myös vanhemmille suunnattu tietopaketti tunteisiin
tutustumisesta.

Nean päivä
Kirjassa Nean päivä on kuvia ja lorumuotoisia tekstejä
Nean normaalista arkipäivästä. Päivään mahtuu paljon tunteita,
toiset helppoja, toiset vaikeita. Iloa ja surua, kiukkua ja riemua.
Pienikin ehtii isosti kokea.
Kirja on tarkoitettu yhdessä
luettavaksi ja katseltavaksi. Pienempien kanssa voi katsella kuvia ja
isompien kanssa voi myös lukea tekstejä. Kirjassa on myös hyviä
kysymyksiä, joiden avulla keskustelua voi syventää.
Kirjan valokuviin on saatu hyvin napattua Nean ja hänen
perheenjäsentensä ilmeitä. Kuvat ovat normaaleista arkisista
tilanteista, kuten leikeistä, pukemistilanteista ja ruokailusta.
Kaikkia näitä tilanteita kuvataan tunteiden näkökulmasta. Kirja ohjaa
vuorovaikutukseen aikuisen ja lapsen välille.
Kuinka minusta tuli rohkea
Kuinka minusta tuli rohkea kertoo Tildasta ja hänen
pikkuveljestään Sisusta. He muuttavat uuteen kotiin, ja muuton myötä
he menevät uuteen päiväkotiin ja kouluun. Kaikki ei suju parhain päin,
mutta Tilda ei lannistu vaan päättää löytää paikkansa. Kirjan
tarinassa ja tehtävissä pohditaan kiusaamista, erilaisuutta, hyvää
ystävyyttä ja puolensa pitämistä.
Kirjassa on pieniä tehtäviä ja kysymyksiä, joiden avulla voi pohtia
omia ajatuksia teeman suhteen. Kirjassa opetellaan myös voima-asennon
ottamista ja voimahengitystä. Kirjassa kannustetaan löytämään
supervoimia ja miettimään omia voima-ajatuksia.Kirjaan kuuluu myös
kivat tunnekortit ja vinkit tunnekorttien käyttöön.
Esitellyt kirjat on saatu arvostelukappaleiksi. Tämä ei ole
vaikuttanut arvioihin – nämä kaikki kirjat ovat ihan
tunnetaitoteemaisten kirjojen aatelia.
Lue myös aikaisemmat kirjoitukseni aiheesta:
26.1.2019
Jaa kavereille:

Kyllä meidän Mikko on niin kovapäinen lapsi, mikään asia ei
mene kerralla perille.
Älä nyt sinne mene, lopeta tuo pelleily.
Sanna! Mitä sinä olet taas mennyt tekemään?
Monille vanhemmille moitteet tulevat automaationa. Lapsille osataan
sanoa kyllä se, mitä ei saa tehdä, mutta hyvien asioiden huomaaminen
tai kieltojen muuttaminen kehotuksiksi ei sitten ehkä olekaan niin
helppoa ja automaatiota. Tutkimusten mukaan 85 % aikuisen
lapsille välittämistä viesteistä on kielteisiä
– ei
, lopeta
, älä
– joten niiden vähentäminen
kannattaa.
On hyvä miettiä, millainen kuva itsestään lapselle
muodostuu, jos hän saa kuulla pelkkiä moitteita ja kieltoja
vanhemmiltaan. Sanoilla on iso voima. Sanoilla lasta voi
kannustaa ja nostaa ylöspäin. Sanoilla voi myös loukata, leimata ja
syyllistää.
Mieti, millaisia sanoja käytät puheessasi. Sanat kertovat siitä,
mitä vanhempi ajattelee itsestään. Sanat kertovat siitä, mitä vanhempi
ajattelee lapsestaan. Sanat kertovat siitä, mitä vanhempi ajattelee
muista ihmisistä. Sanat kertovat siitä, mitä vanhempi ajattelee
elämästä. On siis tärkeää huomata, mitä puhut ja millaisia sanoja
käytät arjessasi!
Myönteistä palautetta kannattaa lisätä!
Jos vanhemman pitäisi valita yksi asia, jota muuttaa omassa
toiminnassaan, sen kannattaisi olla myönteisen palautteen lisääminen
lapselle. Myönteisessä huomioimisessa aikuinen on rinnalla
kulkija ja iloitsija onnistumisissa. Myönteistä huomioimista on
sanojen lisäksi esimerkiksi eleet, ilmeet, yhdessäolo, lapsen
koskettaminen ja läsnäolo. Lapsi on hyvä saada kokonaisvaltaisesti
tuntea, että hänestä iloitaan ja että hän on ihana lapsi. Kun lapsi
kuulee itsestään ihania ja kivoja asioita, se voi toimia myös itseään
toteuttavana ennusteena.
On hyvä muistaa, että lapsi on hieno ja riittävä juuri sellaisena
kuin hän on! Lapselle kannattaa kertoa usein, että aikuinen ajattelee
hänen olevan ihana ja hieno lapsi, liittämättä kehumista ja
kiittämistä mihinkään tekoon tai suoritukseen. Pahimmillaan lasta
kehutaan vain silloin, kun hän miellyttää aikuista ja tämän
tarpeita. Tällöin lapsi kadottaa yhteyden itseensä ja alkaa
käyttäytymisellään ja toiminnallaan miellyttää aikuista saadakseen
kehuja ja huomiota.
Elämässä kasvaa se, mihin huomio kiinnittyy
Kun kiinnität huomiota onnistumisiin, vahvuuksiin ja
kiitollisuuteen, nämä asiat lisääntyvät elämässä. Lapset, joita
arvostellaan, nolataan tai höykytetään virheiden takia, eivät ole
innostuneita pyrkimään parempaan. Muistuttamalla lasta hänen
sisäisestä hyvyydestään ja pitämällä yllä selkeää kuvaa, millainen hän
aidosti on sisimmässään, autamme häntä uskomaan itseensä. Se on paljon
tehokkaampaa kuin uhkaukset, lahjonta ja rangaistukset.
Ihmisen aivoille on tyypillistä kallistuminen negatiiviseen päin.
Positiivisten asioiden huomaamiseksi joutuu tekemään enemmän töitä,
kun taas negatiiviset asiat takertuvat aivoihin kuin tarranauha. Siksi
onkin tietoisesti hyvä kiinnittää huomiota niihin asioihin, mitkä ovat
hyvin perhe-elämässä. Kiitollisuus ja ilo lisääntyvät, kun niitä
ravitsee ja niihin kiinnittää huomiota.
Kieltämisestä neuvoihin
Opettele korvaamaan tiukka ei rauhallisilla neuvoilla,
jotka ruokkivat lapsen itsenäistä ajattelua ja hänen aivojensa
toiminnan ohjausta. Pelkkä ei
opettaa lapselle hurjan
vähän – neuvosta hän oppii paljon enemmän.
Jos aikuinen pelkästään kieltää lasta tekemästä jotain, lapsen on
usein vaikea ymmärtää, mitä häneltä odotetaan. Lapset reagoivat
huomattavasti paremmin viesteihin, joissa heitä pyydetään toimimaan
tietyllä tavalla kuin viesteihin, joissa heitä pyydetään lopettamaan
tietyllä tavalla toimiminen. Lasta ei arvostella siitä, mitä hän
tekee, vaan hänelle kerrotaan, mitä hänen halutaan tekevän.
Kieltämisen sijaan on hyvä kertoa lapselle, miten haluaisit hänen
toimivan. Viesti menee paremmin perille, kun lapselle sanoo mitä
tehdään sen sijaan, että käyttää jatkuvasti älä- ja ei-sanoja.
Esimerkiksi komennon älä juokse
sijaan sano kävele
rauhallisemmin
. Komennon Älä huuda
sijaan voi sanoa
puhu hiljemmin
. Keskity siis siihen, miten haluat
lapsen käyttäytyvän, älä siihen, mitä et halua.
8.12.2018
Jaa kavereille:

Satuhieronta on pienten tarinoiden ja mielikuvien hieromista lapsen
selkään ja raajoihin. Koskettaminen auttaa lasta rentoutumaan.
Satuhieronta auttaa myös aikuista rauhoittumaan. Hyöty satuhieronnasta
on suuri – sekä lapselle että aikuiselle. Satuhieronnassa aikuinen
antaa läsnäolevaa aikaansa lapselle. Aikuinen on kiireettömästi lasta
varten.
Satuhieronta tehdään lapsen selkään vaatteiden päälle. Lapsi on
vatsallaan esimerkiksi viltin päällä tai sängyssä. Tärkeää on aikuisen
rauhallinen kosketus. Satuhieronta tehdään laajalla otteella, ei vain
sormella piirtäen. Tarkoitus on auttaa lasta rauhoittumaan ja
rentoutumaan.
Tontun joulupuuhat -satuhieronnassa kurkistetaan Teija-tontun
taloon ja Teija-tontun joulupuuhiin. Itse haluan aina liittää
satuhierontoihin lasta voimaannuttavan sanoman: olet ihana, rakas ja
tärkeä. Olet hyvä ja riittävä juuri tuollaisena kuin olet. Noita
sanoja ei voi koskaan kuulla liikaa. Aikuisen rauhallinen kosketus,
läsnäolo ja satuhieronnan lempeä sanoma saavat lapsen tuntemaan
itsensä arvostetuksi ja tärkeäksi.
Tontun joulupuuhat
Tontulla on talo (piirretään talon kuva lapsen selkään)
ja talossa on katto. (tehdään viistokatto lapsen yläselkään)
Talon sisällä on jouluvalot (piirretään pyöreitä valopalloja
lapsen selkään)
ja lattialla matto. (sivellään lapsen alaselkää)
Talossa asuu Teija-tonttu.
Teija-tonttu leipoo pipareita.
Hän kaulitsee taikinaa. (kaulitaan lapsen selkää
)
Teija-tonttu tekee
sydänpipareita (piirretään iso sydän lapsen selkään)
tähtipipareita (piirretään tähti lapsen selkään)
ja joulukuusen muotoisia pipareita. (piirretään joulukuusi lapsen
selkään)
Maistellaan pipareita. Nam! (aikuinen voi maiskuttaa suuta ja
samalla tehdä pientä sipsutusta
lapsen selkään)
Teija-tonttu haluaa sinulle kuiskuttaa (sivellään lapsen
hiuksia)
ja tärkeistä asioista muistuttaa: (sivellään lapsen hiuksia)
Olet ihana, rakas ja ainutlaatuinen. (sivellään selkää ylhäältä
alas päin)
Olet hyvä ja riittävä juuri tuollaisena kuin olet. (sivellään
selkää ylhäältä alas päin)
Hyvää joulun aikaa! (pysäytetään kädet alaselälle)
Täältä voit käydä katsomassa aikaisemmat kirjoittamani jouluiset
satuhieronnat:
28.11.2018
Jaa kavereille:

Nyt minua suututtaa tosi paljon.
Olen iloinen, kun puit tänään housut ihan itse jalkaasi.
Kylläpä minua jännitti mennä mukaan uuteen koulutusryhmään.
Minusta näyttää, että sinulla on tosi surullinen mieli.
Huomaan, että sinulle taisi tulla pettynyt olo, kun hävisit
pelissä.
Tämä kaikki on tunteiden nimeämistä. On tärkeää, että aikuinen
nimeää sekä omia tunteitaan että lapsen tunteita ja käyttää rikasta
tunnekieltä arjessa. Ihan yhtä lailla, kun aikuinen opettaa lapsella
värejä, aakkosia ja numeroita, aikuisen tehtävä on myös opettaa
lapselle tunteiden nimet ja erilaisia tapoja säädellä ja käsitellä
tunteita.
Sitä, mitä ei ymmärrä ja mistä ei pysty keskustelemaan, on
mahdotonta myöskään täysin säädellä. Elämää on paljon helpompi
ohjailla, jos ymmärtää, mitä itsessä tapahtuu ja jos pystyy nimeämään
tunteidensa eri sävyjä. On surullista kuulla ihmisistä, joilla
tunneskaalaan kuuluu kaksi tunnesanaa
: v*tuttaa
ja ihan ok
. Tämä kertoo siitä, että ihmisen yhteys omaan
itseen ja omiin tunteisiin on täysin katkennut.
Omien tunteiden tunnistaminen on itsetuntemusta ja myös toisten
tunteiden tunnistamisen perusta. Mitä ei tunnista ja hyväksy
itsessään, on vaikea tunnistaa ja hyväksyä toisissa. Tunteiden
tunnistamisen taito kehittää lapsen empatiakykyä.
Tutkimuksissa on todettu, että jo tunteen nimeäminen rauhoittaa
oloa. Tämä on pettymystä, tämä on kiukkua, nyt tunnen itseni
surulliseksi. Tunteen nimeäminen ja sanallistaminen on tärkeä osa
tunteiden säätelyä. Tällöin mantelitumake alkaa rauhoittua ja aivojen
etuotsalohko ottaa ohjaksia käsiinsä
. Tunteiden nimeämisellä on
mielipahan tunteiden kohdalla tunnetta laimentava vaikutus.
Mitä tunteiden nimeäminen tarkoittaa?
Tunteen nimeäminen ja sanallistaminen on sitä, että vanhempi
nimeää lapselle tunteen, jota hän arvelee lapsen tuntevan.
Tällöin aikuinen ei osoita tietävänsä lapsen puolesta, miltä lapsesta
tuntuu vaan aikuisen näyttää, että hän yrittää ymmärtää ja tavoittaa
lapsen tunnetta ja tarvetta. Kyse on siitä, että aikuinen
mentalisoi ja pohtii ääneen lapsen tunteita ja tarpeita.
Sinä vaikutat vihaiselta, mikähän sinua suututtaa?
Lapsen on
hyvä alusta lähtien oppia, että vain hän itse kokee ja hallitsee omia
tunteitaan. Tunne on omakohtainen. Aikuinen ei voi ikinä olla täysin
varma lapsen tunteesta ja siksi on parempi käyttää väljyyttä jättävää
sanoitustapaa kuin suoraa muotoa sinä olet vihainen / iloinen /
surullinen
.
Aikuinen voi sanoittaa oman ajatuksensa lapsen tunteesta
esimerkiksi näin: Minusta näyttää, että sinä tunnet itsesi
vihaiseksi
tai vaikka näin: Huomasin, että sinua taisi
jännittää mennä päiväkotiin loman jälkeen.
On myös tärkeää, että
aikuinen hyväksyy lapsen erilaiset tunteet. Saa kiukuttaa, saa
jännittää, saa olla surullinen.
Tunteiden nimeäminen antaa tunteelle sisällön ja merkityksen. Kun
tunne on tunnistettu, sitä voi alkaa käsitellä ja säädellä. Tunteen
nimeäminen voi auttaa myös näkemään, mitä tunteen taustalla voi
olla. Joskus mielipahan tunne lähtee lievittymään jo sillä, kun on
tunnistanut tunteen ja sen taustalla olevan syyn.
Mielihyvän ja mielipahan tunteet
Aiemmin puhuttiin negatiivisista ja positiivisista tunteista.
Nykyäänkin tuota jaottelua näkee vielä jonkin verran. Tunteiden
jakamisessa positiivisiin ja negatiivisiin kannattaa olla
varovainen. Se sisältää vahvan arvolatauksen: aivan kuin positiiviset
tunteet olisivat hyviä ja sallittuja, kun taas negatiiviset tunteet
kiellettyjä ja vahingollisia. Jakamalla tunteita negatiivisiin ja
positiivisiin (tai myönteisiin ja kielteisiin), luomme maailmaa, jossa
osa tunteista tulee kielletyiksi tai häpeällisiksi.
Positiivisten ja negatiivisten (tai myönteisten ja kielteisten)
tunteiden sijaan olisi parempi puhua mielihyvän ja mielipahan
tunteista. Tunteet kertovat joko tarpeiden ja toiveiden toteutumisesta
(mielihyvän tunteet) tai toteutumattomuudesta (mielipahan
tunteet). Mielihyvän tunteita ovat esimerkiksi kiitollinen, ihastunut,
iloinen, innostunut, voimistunut,utelias ja ystävällinen. Mielipahan
tunteita ovat esimerkiksi ahdistunut, huolestunut, ikävystynyt,
jännittynyt, turhautunut, uhmakas ja vihainen.
Jokainen tunne on yhtä tärkeä, oikeutettu ja tosi. Tunteet
eivät ole oikeita tai vääriä, hyviä tai pahoja, mutta niitä voi
ilmaista oikein tai väärin. Jokainen tunne sisältää meille
viestin. Mikään tunne ei ole kielletty, vain jotkut teot ovat.
Esimerkiksi viha on ok tunteena, se on puhdasta voimaa. Mutta jos
vihaa ilmaisee esimerkiksi vahingoittamalla toisia, tämä teko ei ole
ok.
Ilmaisia materiaaleja tunnekasvatuksen tueksi
Moni vanhempi ja kasvattaja kokee haastavaksi lapsen tunteiden
nimeämisen, koska meidän tämän päivän vanhempien ja kasvattajien
tunteita ei ole useinkaan nimetty omassa lapsuudessamme.
Tunnesanastomme saattaa siksi olla aika suppea eikä meillä kenties ole
myöskään keinoja käsitellä tunteitamme. Kokosin tähän ilmaisia
materiaaleja, jotka auttavat lapsen tunteiden (ja myös aikuisen omien
tunteiden) nimeämistä:
Lue myös seuraavat kirjoitukseni:
13.11.2018
Jaa kavereille:

Moni vanhempi miettii, mitä tehdä kun lapsi raivoaa. On
vanhemmuuden haastavimpia hetkiä, kun oma lapsi huutaa ja
raivoaa. Lapsen raivo herättää vanhemmassa tosi paljon omia tunteita
ja koska tunteet tarttuvat, vanhempi helposti luiskahtaa sisään lapsen
tunteeseen – ja alkaa raivota ja huutaa itsekin.
Silloin, kun aikuinen menee mukaan lapsen raivoon ja taantuu
lapsen tasolle, hän ei ole enää lapsen kannalta turvallinen
aikuinen.
Tuoko toimintasi turvaa vai uhkaa?
On hyvä miettiä raivaritilanteissa, tuoko toimintasi lapselle uhkaa
vai turvaa. Turvaa lisää rauhallinen aikuinen, joka kestää lapsen
raivarin ja joka pystyy sanoittamaan lapsen tunteita ja näkemään
lapsen tunteiden ja tarpeiden taakse. Aikuisen tehtävä on
säädellä lapsen kanssa tunteita ja ohjata
lasta kohti myönteistä toimintaa.
Turvan kokemus auttaa lasta rauhoittumaan. Turvaa
tuovat aikuisen rauhallinen olemus, lapsen koskettaminen (jos lapsi
sen sallii) ja aikuisen oman hengityksen rauhoittaminen – tämä auttaa
myös lasta rauhoittumaan. Ensin luodaan turva, sitten
tulee empatian sanallinen osoittaminen lapsen tunteelle ja
tarpeelle.
Kun lapsi on rauhallisempi, voit sanoittaa lapsen
tunnetilaa: Vaikutat tosi pettyneeltä; ymmärrän sen
täysin.
Näen, että olet raivoissasi.
Käytä empaattista ja myötätuntoista kuuntelua. Jos
lapsi sanoo: Vihaan siskoani
, älä sano: Et saa sanoa noin
siskostasi, sinähän tykkäät hänestä
vaan sano esimerkiksi: Et
pidä siitä, kun sisko rikkoo rakentamasi tornin.
Peilaa lapsen
sanoja ja tunnetilaa. Pyri löytämään lapsen näkökulma tilanteeseen ja
myös hänen toiminnan taustalla oleva tarve.
Uhkaa lapselle tuovat kiristäminen, uhkailu ja
rangaistukset (jos et nyt siivoa leluja, laitan ne kaikki kassiin
ja pois
), eristäminen (esimerkiksi jäähyn käyttö tai lapsen
laittaminen omaan huoneeseen yksin rauhoittumaan), lapselle huutaminen
ja raivoaminen (eli taantuminen samalle tasolle lapsen kanssa) ja
lapsen tunteen vähättely ja reipastumaan kehottaminen (mitä ihmettä
sinä nyt tuollaisesta raivostut, reipastu nyt ja ole iso tyttö /
poika
).
Nämä uhkaa tuovat toimintatavat saattavat johtaa siihen, että
lapsen raivari suurenee tai lapsi nielee tunteet sisälleen ja raivari
laantuu mutta vihan tunne jää möykyksi lapsen sisälle. Pitkään
käytettyinä nämä toimintatavat johtavat lapsen itsetunnon
haurastumiseen.
Mikä on sinun tärkein tehtäväsi lapsen raivotessa?
Tärkeintä ja parasta, mitä voit tehdä lapsen raivarin hetkellä, on
pysyä rauhallisena. Näin mallinnat lapsellesi
rauhoittumista. Kun sinä aikuisena pysyt rauhallisena, se tuo
lapselle turvaa ja sinun rauhallisuutesi tarttuu vähitellen
lapseen.
Sinun on tärkeää saada tilaa ja taukoa ennen omaa reagointia.
Tietoisen tauon ottaminen on vanhemmuuden tärkeimpiä taitoja, se ettet
reagoi heti kun omat aivosi ovat alatiellä
ja sumun peitossa,
vaan vasta sitten, kun olet saanut itsesi rauhalliseksi ja aivosi
taas ylätielle
ja näin pystyt tietoisempaan reaktioon etkä
toimi enää selkärangasta tulevan mallin varassa.
Vanhempana sinun on hyvä muistaa ja tiedostaa, että lapsesi
seuraavat sinun malliasi ja esimerkkiäsi. Jos raivostut itse usein,
voitko odottaa, että lapsesi oppii säätelemään tunteitaan ja että
hänestä kasvaa aikuinen, jolla on hallussaan hyvät tunnetaidot?
Mitä merkitsisi lapsellesi ja koko perheellesi, että jatkossa
olisit rauhallisempi vanhempi ja pystyisit tarjoamaan lapsellesi
turvaa uhkan sijaan?