Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.

19.8.2016
Jaa kavereille:

Kasvun Taika 2 v

Annan aikaa itselleni*

Kasvun Taika täyttää tänään kaksi vuotta. Aika on mennyt vauhdilla. Kahteen vuoteen on sisältynyt paljon erilaisia tunteita. Niin iloa, epätoivoa, helpotusta, jännitystä kuin suurta riemua.

Olen kahden vuoden aikana tavannut satoja perheitä luennollani, kursseillani ja kotikäynneillä. Olen saanut myös useita kanta-asiakkaita, jotka ovat osallistuneet jo useammalle kurssilleni ja luennolleni. Olen kiitollinen jokaisesta asiakkaastani, facebook-seuraajasta ja blogini lukijasta. Te olette työni suola ja sokeri.

Parasta yrittäjyydessä on se, että saan olla koko ajan kehittämässä ammattitaitoni ja luomassa uutta. Kuuntelen herkästi asiakkaita, ja minulle saa myös ehdottaa kursseja ja luentoja. Eräs asiakkaan ehdotuksesta syntynyt palvelu on uniluentokutsut.

Toisen yrittäjyysvuoteni aikana olen valmistunut mindfulness-ohjaajaksi. Mindfulness on muuttanut omaa elämääni paljon, ja olenkin ollut iloinen, kun mindfulness-kurssini ovat olleet suosittuja. Moni on kokenut isoja muutoksia elämässään mindfulness-kurssin käytyään. Olen suorittanut Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintoja ja valmistumassa syyskuun alussa Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi. Olen tällä hetkellä mukana myös satuhieronnan pitkässä ohjaajakoulutuksessa, ja valmistuttuani tästä koulutuksesta tulee yksi uusi satuhierontaan liittyvä palvelu yritykseni tarjontaan. Tästä lisää myöhemmin.

Kolmas vuosi tuo yritykseeni uudenlaista tarjontaa. Tähän mennessä olen ohjannut kursseja pääkaupunkiseudulla. Nyt kolmannen yrittäjyysvuoden aikana laajennan tarjontaani verkkokursseihin, jotta pystyn tarjoamaan palvelujani ympäri Suomea.

Tämän kolmannen yrittäjyysvuoden teemaksi otan itselleni: Annan aikaa itselleni. Se tulee olemaan yksi teema myös blogiteksteissäni ja verkkokursseillani. Tulen jatkossa kirjoittamaan enemmän myös tunnetaitoihin liittyvistä teemoista blogiini.

Anna sinäkin aikaa itsellesi. Olet tärkeä. Olet ansainnut voida hyvin.

* Annan aikaa itselleni -kortti on Kosketuksessa elämään-voimalausekorttisarjasta.

21.6.2016
Jaa kavereille:

Kesäinen satuhieronta

mansikoita

Viime syksynä kirjoitin syksyisen satuhieronnan. Sen jälkeen tuli olo, että haluan kirjoittaa myös talvisen satuhieronnan ja keväisen satuhieronnan. Nyt on pienen kesäisen satuhieronnan aika. Mitä kesä on? Se on yhdessäoloa, rakkautta, perhosia ja mansikoita.

Kesäinen satuhieronta

Kesä on… (pidetään käsiä lapsen selän päällä)
perhosten lentelyä (lennätetään käsiä selän päällä, välillä käsiä pysäytellen)
mansikoita (piirretään mansikka selkään)
askelia hiekalla (tehdään sormilla askelia)
sateen ropinaa (ropistellaan sormilla)
auringon paistetta (tehdään auringon säteitä)
uimista (tehdään sammakkouintiliikettä)
hymyä ja naurua (pyöritellään kädellä selkään)
yhdessäoloa ja rakkautta (piirretään sydän)

Hyvää kesää! (pysäytetään kädet selän päälle)

Satuhieronta antaa mahdollisuuden yhteisen läsnäolon hetkeen. Satuhieronta mahdollistaa lapselle nähdyksi tulemista ja aitoa kohtaamista. Lapset tarvitsevat kiireetöntä kohtaamista ja kosketusta. Satuhieronnan kautta lapsi saa myös keinoja itselleen stressinhallintaan ja rentoutumiseen. Ja ne ovat todella tärkeitä taitoja kenelle tahansa.

13.6.2016
Jaa kavereille:

Tunnevastuullinen vanhemmuus

Perhe meren rannassa

Lapset opettelevat tunnetaitoja ja tunteiden säätelyä, ja tunteet helposti kuohuvat yli. Tunnetaitoja harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa ja vanhemmat ja muut aikuiset toimivat malleina. Jos itse toimii jatkuvasti helposti ärsyyntyvänä raivohärkänä, on ehkä paras pysähtyä ja tutkailla itseään.

  • Mitä tämä kertoo minulle itsestäni?
  • Millaisen aikuisen mallin lapset saavat minusta?
  • Miten minun lapsuudessani on kommunikoitu?
  • Onko minulle huudettu?
  • Miltä se minusta tuntui?
  • Miten olisin toivonut vanhempieni toimivan niissä tilanteissa?
  • Mitä voin itse tehdä toisin näissä tilanteissa?
  • Millaisia keinoja minulla on tunnevastuulliseen vanhemmuuteen?

Vastuun ottaminen omista tunteista ja reagointitavoista

Jokainen on vastuussa omasta elämästään ja voi valita suhtautumis- ja reagointitapansa kaikkeen tapahtuvaan. Tämä on tärkeää ymmärtää oman itsensä, oman vanhemmuutensa ja omien lastensa kannalta. Vastuun ottaminen omista tunteista tarkoittaa sitä, että jokainen valitsee itse sen, mitä tunnetta ruokkii eikä kukaan toinen voi saada toista esimerkiksi suuttumaan. On minun valintani, tiuskaisenko lapselleni takaisin hänen ollessaan ärtynyt vai rauhoitanko itseni ja valitsen tietoisemman toimintatavan enkä sitä selkärangasta tulevaa. On oma valintani, miten tilanteeseen suhtaudun ja näin ollen olen vastuussa omista tunteistani. Lapsi ei ole vastuussa siitä, jos minä ärsyynnyn hänen vitkutellessaan eteisessä ja huudan hänelle. Tietoinen vanhempi osaa tunnistaa omat tunteensa ja lapsen tunteet ja miettiä rakentavia, tilanteeseen sopivia toimintatapoja. Tietoinen vanhempi osaa myös pyytää anteeksi, jos omat tunteet joskus vyöryvät yli vaikkapa väsymyksen takia.

Voi tuntua vaikealta uskoa, ettei toinen ihminen ole syypää sinun tunteisiisi. Sinun tunteesi johtuvat omasta tulkinnastasi eli merkityksestä, jonka annat toisen ihmisen käytökselle. Tämä juontaa usein juurensa menneisyytesi kokemuksiin eli siihen, miten olet tulkinnut menneet tapahtumat. Toinen ihminen ei ole vastuussa tunteistasi, vaikka hänen käytöksensä voikin nostattaa sinussa sinun omia tunteitasi. Ärsyyntymistä, vihaa, häpeää. On sinun oma valintasi miten käsittelet itsessäsi näitä tunteita. Lapsen ei ole hyvä toimia sinun tunteittesi likasankona.

Mindfulnessin hyödyt

Mindfulness on yksi keino tutustua omiin tunteisiin, ja se on myös hyvä keino itsensä rauhoittamiseen. Kun pystyy ärsyyntymisen hetkellä pitämään muutaman sekunnin tauon, pystyy yleensä löytämään järkevämmän toimintatavan kuin vaikkapa lapselle huutaminen ja hänen syyttäminen omista vihan tunteista. Itse voi valita joko automaattisen reaktion ja jatkaa samalla mallilla tai voi päättää tehdä toisin ja tarkastella selkeämmin omaa reaktiota. Hyvä kysymys oman toimintatavan miettimiseksi on: Mitä lapseni tarvitsee minulta eniten juuri nyt?

30.5.2016
Jaa kavereille:

Tunteista kertovia lastenkirjoja

kirjoja

Esittelen muutaman lastenkirjan, jossa käsitellään tunteita.

Hyvä päivä, paha päivä

Koskettava kuvakirja lapsille ja vanhemmille yhdessä luettavaksi. Kirjassa on lyhyet, vaikuttavat tekstit ja kauniit kuvat, jotka johdattavat ymmärtämään erilaisia tunteita ja perheen sisäisiä suhteita. Kirja kertoo riitelemisestä ja sovinnon tekemisestä lapsen näkökulmasta:

Kun he riitelevät, koko maailma järkkyy. Talo huojuu…. Kun he tekevät sovinnon, aurinko paistaa taas. Leijailen pilvissä.

Kiukkuhirviö

Tulinen kirja jokaiselle uhmaikäiselle ja hänen kanssaan kiukkuhirviön kohtaavalle.

Äiti on taas kerran sanonut: Ei. Minusta se ei ole reilua. Niin hän tekee aina! Nyt minä vihastun. Kun minä suutun, muutun jättimäiseksi hirviöksi, joka tuhoaa kaiken tieltään. Kiukku kiehuu sisälläni ja sen on päästävä ulos…

Kirjassa kiukku kohdataan turvallisesti vanhempien sylissä.

Kissa Killin kiukkupussi

Humoristinen ja lämminhenkinen kirja, jossa lapsen tunteille annetaan tilaa. Suuttuminen on normaalia ja tunteiden purkaminen sallittua, kunhan vain lopuksi pystytään sopimaan. Kirjassa Pikkukissa Killi herää äkäisenä ja kaikki alkaa mennä heti aamusta väärin. Killi saa kiukkupussin, johon hän alkaa kerätä kiukkua päivän aikana. Ja miten käykään päivän lopussa? Kiukkupussi räjähtää. Kirjassa todetaan, ettei kiukkua kannata kerätä sisälleen, ettei tule liian isoa räjähdystä.

Ville Vilkastuksen tunneseikkailu jsa Väpä Sorsa

Ville Vilkastuksen tunneseikkailu

Kirja vie kuulijansa tunteiden vuoristoradalle. Ville Vilkastuksen tunneseikkailu auttaa lasta tunnistamaan ja käsittelemään erilaisia tunteita sekä kertoo, kuinka lapsen kannattaa toimia hätätilanteessa. Löytäessään tarinan avulla tuntemuksilleen nimet lapsi saa kosketuksen omiin tunteisiinsa. Näin tunteet muuttuvat epämääräisestä ahdistavasta möykystä tunnistettavaksi ja niitä on mahdollista työstää. Kirjan tarinoissa käsitellään erilaisia tunteita ja luvun lopussa on pieni kysymys: Osaatko arvata, miltä minusta nyt tuntuu? Luukun avaamalla voi katsoa, menikö oma arvaus oikein. Kirjan lopussa on vanhemmille ja kasvattajille suunnattuja ohjeita tunnetarinan käyttöön.

Väpä Sorsa

Kirja käsittelee tiiviissä yhteisössä vallitsevia ennakkoluuloja. Hyväntahtoinen Väpä Sorsa muuttaa ensimmäisenä sorsana Tyynimetsään ja kohtaakin yllättäen toisten eläinten taholta ennakkoluuloja, juonittelua ja syrjintää. Tarinassa pohditaan, mistä pohjimmiltaan johtuu Tyynimetsäläisten ennakkoluulot, miten niitä pidetään yllä ja ennen kaikkea, miten niitä ennakkoluuloja voidaan rikkoa.

Samalla Väpä Sorsa on tarina anteeksiannosta, oppimisesta ja solidaarisuudesta. Tyynimetsäläiset tajuavat virheensä ja pyytävät anteeksi. Kirjan avulla pystyy käsittelemään mm. pelkoa, surua, katumusta, anteeksipyytämistä ja antamista, väärinkäsityksiä, empatiaa ja yksinäisyyttä.

16.5.2016
Jaa kavereille:

Lasten tunnetaitoryhmät

tunteita

Opiskelen tällä hetkellä Lasten Tunnetaito -ohjaajaksi. Minulla on nyt loppusuoralla opintoihini liittyvän tunnetaitojen harjoitteluryhmä pienelle lapsiryhmälle. Ensi syksynä aloittelen Lasten Tunnetaitoryhmiä myös yritykseni kautta. Suunnitelmissa on myös järjestää vanhemmille ja lapsille yhteisiä tunnetyöpajoja.

Mikä on Lasten Tunnetaitoryhmä? Mitä siellä tapahtuu? Millaisia teemoja tunnetaitoryhmissä on? Lasten Tunnetaitoryhmän tavoite on tukea lapsen tietoisuutta omista tunteistaan, vahvistaa omaa kehotunneyhteyttä ja tukea tunnetaitojen oppimisessa kokemuksellisesti. Tunnetaitoryhmässä taitoja harjoitellaan luovin ja toiminnallisin keinoin. Menetelmät ovat monimenetelmällisiä sisältäen esimerkiksi mielikuvaharjoituksia, kehon kuunteluharjoituksia, liikkeellisiä harjoituksia, taideterapeuttisia maalaustehtäviä ja satuhierontaa. Minä mindfulness-ohjaajana käytän myös mindfulnessia tunnetaitoryhmissä.

Ryhmässä lapset pääsevät harjoittelemaan tunteiden tunnistamista, sietämistä, säätelemistä, ilmaisemista, käsittelemistä eli purkamista ja omaa voimaantumista. Lapsia rohkaistaan huomioimaan miten tunteet vaikuttavat heihin ja miten tunteiden kanssa voi toimia rakentavasti säilyttäen kunnioitus itseä ja toisia kohtaan. Lasten Tunnetaitoryhmän tavoitteena on antaa lapselle kokemuksellista tietoa ja elämäntaitoa tunteista ja niiden kanssa toimimisesta.

Tunnetaitoryhmän teemoja ovat esimerkiksi hengityksen voima, tunteet kehossamme, oma ja toisten tila, ajatustemme voima, itsen voimaannuttaminen ja tunteiden ilmaisu maalaamisen, pelien ja leikkien avulla.

viha-maalaus

Miksi tunnetaitoja on tärkeää harjoitella?

Tutkimuksissa on todettu, että tunnetaitoja edistävillä menetelmillä kasvatetut lapset

  • kokevat enemmän positiivisia tunteita ja vähemmän negatiivisia tunteita
  • osaavat keskittyä paremmin
  • tulevat paremmin toimeen ystäviensä kanssa
  • selviytyvät paremmin vastoinkäymisistä
  • pystyvät paremmin rauhoittamaan itsensä
  • ovat vähemmän taipuvaisia väkivaltaan ja käytösongelmiin
  • ovat suositumpia ikäistensä ja opettajiensa keskuudessa
  • ajautuvat harvemmin huumeisiin ja rikoksiin

Kukapa meistä ei haluaisi edistää tuollaisia asioita lapsessaan tai itsessään?

Tekstin lähteenä on hyödynnetty Lasten Tunnetaito -ohjaajaopintojen ohjaajakansion materiaaleja. Lista tunnetaitojen harjoittelemisen hyödyistä on Jarkko Rantasen teoksesta Vaikuta tunteisiin.