Kasvun Taian blogi

Aiheita

4.9.2018
Jaa kavereille:

Käytätkö pitkän tähtäimen ratkaisuja vai pikapelastuksia lapsen kanssa?

vanhemmat ja lapsi käsi kädessä

Millainen kasvattaja sinä olet? Millaisia kasvatusmenetelmiä käytät lapsesi kanssa? Tähtääkö toimintasi siihen, että lapsi oppii kasvatusmenetelmiesi kautta ajattelun taitoja, ongelmanratkaisua ja tunnetaitoja, vai tähtäätkö siihen, että selviät juuri tästä tilanteesta mahdollisimman hyvin?

Tyypillisiä pikapelastuksia

  1. Jos nyt…, niin sitten… Jos kauppareissu menee hyvin, saat sitten tikkarin. Lasta palkitaan, kun hän toimii, kuten aikuinen toivoo.
  2. Jos et nyt, niin sitten… Jos et siivoa huonettasi, laitan lelusi pois. Lasta rangaistaan, koska hän ei toimi, kuten aikuinen toivoo.

Pikapelastukset ovat usein valtataistelua lapsen kanssa. Lapsen tahto ja rajat murretaan vastaamaan aikuisen tahtoa. Tällainen kasvatus ei jätä lapselle tilaa kasvaa omaksi itsenäiseksi yksilökseen. Osaksi hänen persoonaansa voi kasvaa syvä häpeä itsestä. Pitkään käytettynä nämä toimintatavat johtavat siihen, että aikuinen joutuu koko ajan keksimään uusia ja isompia palkintoja tai isompia rangaistuksia, sillä lasten kasvaessa eivät enää tikkarin lupaaminen ja lelujen pois laittaminen toimi.

On hyvä miettiä, mitä nämä pikapelastukset opettavat lapselle. Onko toimintani pitkällä tähtäimellä lapseni ja perheemme kannalta hyvää, eheyttävää ja tasapainoa tuovaa? Vai onko ratkaisu vain pikapelastaja, joka pitkällä tähtäimellä aiheuttaa enemmän haittaa tai uuden tulevan ristiriidan? Millaisen jälkimaun toimintani aiheuttaa lapseni ja minun suhteelle?

Pidemmän tähtäimen ratkaisut

Myönteinen kasvatus perustuu lasta arvostavaan kohtaamiseen ja lapsen ajattelu- ja tunnetaitojen tukemiseen. Myönteinen kasvatus perustuu siihen, että lapsi oppii toimintatapoja, jotka kantavat hänellä myös muissa ihmissuhteissa. Lapset käyttävät usein kaverisuhteessa (ja myös tulevissa parisuhteissa) samoja toimintatapoja, joita hänen kanssaan käytetään. Haluatko, että lapsesi uhkailee tai lahjoo kavereitaan tai puolisoaan tulevaisuudessa? Minä en ainakaan halua.

Myönteisen kasvatuksen keinot eivät tuo niin nopeaa ratkaisua kuin pikapelastus saattaa tuoda. Vaatii aikaa, että lapsen ongelmanratkaisu- ja ajattelutaidot kehittyvät. Vaatii aikaa, että lapsi oppii tunnetaitoja. Myönteinen, auktoritatiivinen kasvatus lähtee siitä, että vanhempi ohjaa ja opettaa lasta kuuntelemaan itseään ja toimimaan sisältään käsin, ei tottelevaisuuden vaatimuksesta käsin.

Olen kahden teini-ikäisen lapsen äiti. Teini-ikä nostaa vanhemmuuden ihan uudelle tasolle. Voin kertoa, että teinin kanssa pikapelastukset eivät enää toimi. Tai ainakin ne tuovat hyvin syviä ristiriitoja perheeseen. Teini-iässä on muutenkin jo paljon rajojen kokeilua, enkä halua yhtään lisää riitelyä meidän perheeseen. Haluan vahvistaa yhteyttä lasteni kanssa ja antaa heille sellaisia elämäntaitoja, joilla he pärjäävät hyvin ihmissuhteissaan ja elämässään.

Olisin aika pulassa kasvattajana, jos kasvatusmenetelmäni perustuisivat pikapelastuksiin enkä olisi vuosien varrella alkanut treenata esimerkiksi minä-viestien käyttöä, aktiivista kuuntelua, lapsen hyvän huomaamista ja lapsen tunteiden ja tarpeiden taakse näkemistäja ja tunteiden validointia. Haluan kasvattaa tasapainoisia lapsia, joilla on hyvä itsetunto ja vahvat tunne- ja vuorovaikutustaidot. Jos keinona ovat pikapelastukset, nämä taidot eivät kehity. Millaisia lapsia sinä haluat kasvattaa?

Myönteisiä keinoja kasvatukseen -verkkovalmennus auttaa sinua kohti vanhemmuustaitoja, jotka tukevat sinua lapsen kaikissa ikävaiheissa ja myös parisuhteessa. Kurssin keinot perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon siitä, miten lapsen vahvuuksia korostava lempeä kasvatus on avain lapsen hyvän itsetunnon ja tunnetaitojen kehittymiseen. Kun viet kurssin keinoja ja vanhemmuustaitoja arkeesi, koko perheenne hyvinvointi ja kodin ilmapiiri paranee. Lapsesi oppivat tunne- ja vuorovaikutustaitoja elämää varten. Klikkaa, lue lisää ja ilmoittaudu mukaan kurssille!

Avainsanat: tunteet, myönteisiä keinoja kasvatukseen, ratkaisukeskeisyys, vanhemmuus, hyvinvointi, tarpeet