Väkivaltaa ja kiusaamista voi ehkäistä vahvistamalla lapsen empatiataitoja. Kun ihminen pystyy asettumaan toisen asemaan, hän ei loukkaa ja kiusaa muita. Kyvyttömyys empatiaan on iso riski sille, että lapsesta tulee kiusaaja.
Empatiataitoinen ihminen ymmärtää toisen tunnetilan ja osaa reagoida hänen tunneilmaisuunsa. Empatiataitoinen ihminen myötäelää toisen ihmisen tunteita, viestejä ja näkökulmia. Empatiataidot ovat tärkeitä toisten ihmisten ymmärtämisessä. Empatiataidot lisäävät vuorovaikutustaitoja ja auttavat hoitamaan suhteita toisiin ihmisiin.
Empatiataidot (kuten kaikki metakognitiiviset taidot) kypsyvät samaa vauhtia kuin aivojen etuotsalohkot. Empatiataidot kehittyvät pitkälle aikuisikään saakka. Ja empatiataitoja voi vahvistaa vielä aikuisenakin.
Miten lapsen empatiataitoja voi vahvistaa? Seuraavassa käyn läpi aikuisen suhtautumistavan merkitystä, tunteiden sanoittamista ja lapselle lukemisen merkitystä empatiataitojen vahvistamisessa.
Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hänen viestinsä ymmärretään ja niihin tartutaan. Lapsi tarvitsee perusturvaa ja myötätuntoista suhtautumista. Ilmapiiri kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja kerhoryhmissä vaikuttaa lapsen empatiataitojen kehittymiseen. Empatiakyvyn kehittymisen edellytyksenä on kokemus siitä, että on saanut osakseen empatiaa. Esimerkin voima on ylivoimainen, ja aikuisen toimintatavat ovat keskeisessä asemassa.
Lapsi, joka kohdataan myötätunnolla, oppii empatiaa. Suhtaudu lapseen ja hänen tunteisiinsa myötätuntoisesti ja lämmöllä. Pysy lapsen rinnalla haastavienkin tunteiden hetkellä.
Jotta voit suhtautua lapsiin lämmöllä, sinun tulee opetella itsemyötätuntoa ja suhtautua ensin itseesi ja omiin tunteisiisi hyväksyen, sallivasti ja armollisesti. Myötätunnon ja empatian kasvattaminen itseä kohtaan lisää hyvinvointia ja ennaltaehkäisee väkivaltaa. Itsemyötätuntoa voi opetella ja oppia.
Silloin, kun vanhemmat ja kasvattajat puhuvat ajatuksiaan ääneen ja sanoittavat mielensisältöjään, lapsen ajattelu ja kyky tunnistaa omia mielentilojaan kehittyy. Tämä tukee lapsen kykyä samastua ja asettua toisen asemaan.
Empatian kehittymiseen vaikuttaa paljon se, onko perheessä empatiaa tukeva kulttuuri. Kun lapsen tunteisiin ja tarpeisiin vastataan eikä hän jää yksin tunnekokemustensa kanssa, lapsen perusturva vahvistuu.
Muista, että vastoinkäymiset ja virheet ovat inhimillisiä, niitä sattuu kaikille. Älä rankaise lastasi (tai itseäsi) mokista. Pyydä anteeksi lapselta, jos olet tehnyt väärin. Lapsi oppii esimerkin voimalla.
Empatiataitojen taustalla on kyky tunnistaa ja nimetä omia
tunteita. Käytä tietoisesti tunnepitoista kieltä arjessa.
Puhu omista tunteistasi ja sanoita lapsen tunteita. Muista, että et
voi koskaan täysin tietää toisen tunteita, joten ei ole hyvä
sanoa: Sinä olet nyt vihainen.
On parempi sanoa: Sinä taidat
nyt tuntea itsesi vihaiseksi.
Tai: Minusta näyttää, että
sinä tunnet nyt itsesi vihaiseksi.
Lasta voi myös aktivoida keskustelemaan siitä, miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Jos lapsi ei osaa eläytyä toisen tunteisiin, aikuinen voi kertoa ajatuksiaan siitä, miltä toisesta saattaa tuntua eri tilanteet.
Yksinkertaisia kysymyksiä lapsen empatiataitojen vahvistamiseksi
ovat: Miltähän Villestä mahtaa tuntua? Mitä luulet, miltä Maisasta
tuntuu?
Kysymykset auttavat asettumaan toisen saappaisiin ja
pohtimaan tilannetta toisen näkökulmasta. Kysymyksiä voi käyttää niin
kirjoja lukiessa, telkkariohjelmia katsoessa kuin arkisissa
tilanteissakin. Toisen asemaan asettumisen harjoitteleminen on
erityisen tärkeää tunnekylmille lapsille, joiden on vaikea ymmärtää ja
jakaa toisen ihmisen tunteita.
Empatiataitoja kehitettäessä avainasemassa on toisten ajatusten ja tunteiden tunnistaminen ja sen ymmärtäminen, että ne voivat poiketa siitä, mitä itse kokee. Empatiataitoihin liittyy kyky kunnioittaa jokaisen omaa kokemusta.
Lue lapselle kirjoja. On todettu, että kirjojen lukeminen
lisää kykyämme tuntea empatiaa. Kirjoja lukiessa ja
kuunnellessa pohdimme maailmaa jonkin toisen ihmisen ajatusten läpi ja
kohtaamme erilaisia tilanteita toisten kautta. Tämä auttaa näkemään
tilanteita muiden silmin
. Kirjoja lukemalla ja kuuntelemalla
lapsi tutustuu uusiin maailmoihin ja oppii eläytymään siihen, miltä
toisesta tuntuu. Lukeminen lisää myös suvaitsevaisuutta. Lisäksi
lapselle lukeminen vahvistaa aikuisen ja lapsen suhdetta, joka on myös
tärkeä asia lapsen empatiataitojen kehittymisen kannalta.
Lapsille kannattaa lukea monipuolisesti erilaisia kirjoja. Kirjan ei tarvitse tuoda tunnetaitoja alleviivatusti esille ollakseen kehittävä. Hyviä kirjoja ovat esimerkiksi Piki, Pallo kuuluu kaikille, Toivo ja valas, Stella ja toivomustähti sekä Molli ja Kumma.
Haluaisitko sinä kasvattaa empaattisia, tunnetaitoisia ja toiset huomioon ottavia lapsia? Kaipaatko työkaluja lapsen empatiataitojen tukemiseen? Keskustelukortit lapsen empatiataitojen vahvistamiseksi on helppo työkalu. Tutustu empatiakortteihin tästä.
Kiusaamista vastaan empatiakykyä vahvistamalla
Ovatko empatiataidot rapistumassa?
Kiusaaminen – syyt, seuraukset ja puuttuminen
Avainsanat: tunteet, tunnetaidot, kasvatus, perhe, vanhemmuus