Lapset saattavat jännittää monenlaisia asioita kuten uusiin tilanteisiin menemistä, esiintymistä, eläimiä ja ötököitä. Jännittäminen on normaali tunne ja lähes jokainen ihminen jännittää. Silti jännitys usein koetaan häpeällisenä ja nolona.
Mietitkö, mitä voi tehdä, kun lasta jännittää? Miten lapsen jännitystä voi helpottaa?
Tässä blogitekstissä käyn läpi, miten aikuisen suhtautumistapa vaikuttaa lapsen jännittämiseen ja lisäksi tekstistä saat konkreettisia keinoja lapsen jännityksen helpottamiseen.
Tutkaile omaa suhtautumistasi lapsen jännittämiseen. Herättääkö lapsen jännitys sinussa avuttomuutta, ahdistusta, häpeää, syyllisyyttä, ärtymystä, surua, syvää myötätuntoa tai jotain näiden sekoitusta?
On hyvä pysähtyä tämän äärelle erityisesti silloin, jos jännitystä pitää turhana ja ärsyttävänä tai toisaalta, jos on voimakas halu varoitella ja ylisuojella lasta vaaroilta tai epäonnistumiselta. Itselle tyypillinen tapa suhtautua omaan ja lapsen jännittämiseen juontaa omasta historiasta, tavalla tai toisella ja tästä on hyvä olla tietoinen voidakseen toimia toisin
Aikuinen auttaa lasta parhaiten ymmärtävällä, hyväksyvällä
ja myötätuntoisella asenteella. Lauseet mitä sä nyt
jännität
, eihän tässä mitään jännitettävää ole
tai
mikset halua mennä mukaan, kun muillakin on niin hauskaa
saattavat saada lapsen tuntemaan, ettei hänen tunteensa ole oikeutettu
ja hänen kokemuksensa on vääränlainen. Näiden sijaan lapselle voi
sanoa esimerkiksi: Minusta näyttää, että sinua jännittää nyt aika
lailla. Olenko oikeassa? Saa jännittää, se on ihan normaali
tunne.
Lasta ei tarvitse ylipuhua pois jännittämisestä.
On hyvä antaa lupa sille, että asioita saa jännittää. Myös moni
aikuinen jännittää uusia tilanteita ja vaikkapa esiintymistä.
Jännittämisestä ei tarvitse päästä eroon. Kun jännityksen hyväksyy,
se alkaa myös helpottaa nopeammin kuin jos taistelee jännitystä
vastaan. Tämä sama pätee mihin tahansa tunteeseen. Kun tunteen
hyväksyy ja on syli avoinna tunteille
, tunteet myös alkavat
hellittää nopeammin.
Ymmärtävän ja myötätuntoisen suhtautumisen lisäksi lapsi tarvitsee itselleen selkeitä tapoja, mitä hän voi tehdä, kun keho alkaa reagoida jännitykseen.
Jännittävää lasta ei saa jättää liian yksin. Hän tarvitsee empaattista ja ymmärtävää aikuista tuekseen. Monella paljon jännittävällä aikuisella on kokemus, että jäi lapsena täysin yksin jännittämisen kanssa eikä saanut siihen tukea vanhemmilta, kasvattajilta eikä myöskään saanut keinoja jännityksen kanssa olemiseen ja sen helpottamiseen.
Lapsen kanssa voi harjoitella rauhoittumisen taitoja. Omaa kehoa ja mieltä voi opetella rauhoittamaan silloin kun huomaa, että jännitys lähtee viriämään kehossa. Kehoa voi opetella rentouttamaan. Voi opetella rauhoittamaan itseä pidentämällä uloshengitystä.
Lapsen kanssa voi tutustua myös ajatuksellisiin keinoihin rauhoittaa omaa oloa. Jännitystä voi helpottaa tai lisätä omilla ajatuksilla. On hyvä tutustua siihen, millaiset ajatukset lisäävät jännitystä ja millaiset ajatukset kannustavat itseä ja rauhoittavaa omaa oloa.
Tilanteiden miettiminen etukäteen auttaa lasta! Kun lapsen kanssa on pohtinut jännittäviä tilanteita ja miettinyt ja kokeillut erilaisia keinoja helpottaa jännitystä, se auttaa lasta toimimaan jännittävissä tilanteissa. Ongelmanratkaisutaitojen harjoittelu tukee lapsen tunnetaitojen vahvistumista.
Onko sinulla lapsi, joka jännittää helposti? Mietitkö, mitä voit tehdä, kun lasta jännittää? Onko sinulla keinoja lapsen jännityksen helpottamiseen ja lapsen tukemiseen jännittävissä tilanteissa? Helpotusta lapsen jännittämiseen -verkkotyöpaja on nyt myynnissä ja antaa sekä sinulle vanhempana että lapsellesi keinoja jännityksen helpottamiseen. Tutustu verkkotyöpajaan tästä!
Avainsanat: tunteet, tunnetaidot, vahvuudet, rauhoittuminen