Kasvun Taian blogi

Aiheita

1.3.2020

Jaa kavereille:

Miten lapsen tunnekehoyhteyttä voi vahvistaa?

Tunteet ovat kehollisia. Jännitys voi tuntua perhosina vatsassa, pelko voi karmia selkäpiitä, suru voi tuntua koko kehon lamaannuksena, viha saa koko kehon kiristymään ja sykkeen nousemaan, huoli ja ahdistus voi puristaa rintaa ja ilo voi tuntua lämpönä ja kepeytenä.

Tunnekehoyhteydellä tarkoitetaan tietoista yhteyttä tuntevaan ja aistivaan kehoon, tunnekehoomme, se on yhteyttä sisäisiin tuntemuksiimme. Tunnekehoyhteys rakentaa yhteyttä itseen. Tunteita ei voi tietää tuntevansa, jos yhteyttä niihin ei ole muodostunut.

Tunteiden tunnistamisen opettelu alkaa tunnekehoyhteyden vahvistamisesta ja kasvattamisesta, oli sitten kyse lapsesta tai aikuisesta. Tarvitaan yhteyttä kehoon, jotta voi saada yhteyttä tunteisiin ja omaan itseen.

Yhteys kehoon ja tunteisiin voi kadota

Jos yhteys omaan tunnekehoon katoaa (kuten monilla aikuisilla on saattanut käydä), katoaa myös yhteys omiin aitoihin tunteisiin ja tarpeisiin. Alamme elää päässämme ja järkeillä asioita. Tunteet alkavat tuntua vierailta ja omaan pahaan oloon aletaan etsiä apua vaikkapa suorittamisesta, syömisestä tai jatkuvasti itsensä äärirajoille rääkkäämisestä liikunnan avulla.

Tunnekehoyhteys voi muodostua heikoksi tai mennä poikki, jos lapsi jää liian yksin selviämään isojen tunteiden kanssa. Silloin, kun lapsi ei saa aikuiselta tukea ja ymmärrystä tunteilleen, hän oppii tukahduttamaan, turruttamaan ja etäännyttämään itsensä tunteista ja oman kehonsa tuntemuksista. Tai hän siirtyy pään tasolle ja ylianalysoi tunteita mutta ei tunne tunteita kehossaan. Lapsi voi saada myös mallia aikuisilta kehon viestien ohittamisesta, omien tarpeiden sivuuttamisesta ja suorittamisen ja tiedollisuuden ylikorostamisesta.

On lapsia, jotka oppivat toimimaan toisten tunnetilojen mukaan ja pyrkivät miellyttämään muita. Jos lapsi havaitsee, että vanhempi pysyy paremmalla tuulella, kun lapsi ei ilmaise kiukkua ja vihaa, niin lapsi jättää ilmaisematta näitä haastavia tunteita. Ja samalla tunteet jäävät hänen sisälleen ilmaisemattomiksi ja käsittelemättömiksi tunnemöykyiksi. Lapsi alkaa vähitellen menettää kontaktia siihen, miltä hänestä itsestään tuntuu ja hän alkaa toimia miellyttääkseen aikuisia.

Jos aikuinen koko ajan komentaa lasta ja sanoo toistuvasti ei, lopeta nyt, älä viitsi, sanat voivat vähitellen lukita lasta ja pienentää häntä. Jos aikuinen vähättelee lapsen tunteita eikä ota niitä todesta, lapsen yhteys itseen alkaa murentua. Lapsi saattaa sanoa, että häntä jännittää, ja aikuinen todeta siihen: Eihän tässä nyt mitään jännitettävää ole, lopeta tuo höpöttäminen jännittämisestä. Nyt vaan reippaasti menet. Seurauksena lapsi alkaa epäröidä omia tuntemuksiaan jännittämisestä ja oppii, ettei omaan kehoon voi luottaa ja sitä ei kannata kuunnella. Tunteita ja tuntemuksia ei kannata huomioida, vaan parempi on sulloa ne kehon sisälle.

Tai jos lapsi ilmaisee, että hänen vatsansa on jo täynnä eikä hän jaksa syödä enempää ja aikuinen toteaa, että pitää syödä lautanen tyhjäksi, vatsasi ei mitenkään voi olla täynnä, lapsi pakotetaan toimimaan vastoin omia tuntemuksiaan ja hänen yhteys kehoon ja omiin kylläisyysviesteihin alkaa hävitä. Lapsi ei enää pidä kehonsa viestejä totena, vaan oppii toimimaan sen mukaan, mitä aikuinen sanoo.

Miten tunnekehoyhteyttä voi vahvistaa?

Yhteys itseen ja tunteisiin tavoitetaan olemisen kautta, ei ajattelemalla. Tarvitaan tietoista pysähtymistä: Mitä minulle oikeasti kuuluu? Mitä minussa tapahtuu? Mitä kehoni viestit ja tuntemukset kertovat tunteistani ja olotilastani?

Erilaiset pysähtymiset oman kehon äärelle, kosketus-, hengitys- ja tietoisuustaito- eli mindfulness- harjoitukset vahvistavat yhteyttä itseen ja omaan kehoon. Kun opitaan pysähtymään oman itsen, oman kehon ja oman hengityksen äärelle, opitaan tunnistamaan myös omia tunteita.

On hyvä tulla tietoiseksi omassa kehossa tapahtuvista muutoksista. Mitä kehossani ja itsessäni tapahtuu? Miten voin vaikuttaa siihen, mitä minussa tapahtuu? Mitä varhaisemmassa vaiheessa huomaa kehossa viriävän tunteen, sitä paremmin sitä pystyy myös säätelemään eikä esimerkiksi kiukku ja viha vie holtittomasti mennessään.

Lasta voi ohjata tunnekehoyhteyteen esimerkiksi kysymällä:

Miltä kehossasi tuntuu nyt? Mitä kehosi kertoo sinulle olotilastasi? Missä kohtaa kehoasi tunne tuntuu nyt? Minkä kokoinen tunteesi on? Minkä värinen tunteesi on?

Näin, että pompit, kun sait synttärikutsun kaveriltasi. Mistähän tunteesta se kertoo?

Huomaan, että puristit kätesi nyrkkiin, liittykö siihen joku tunne?

Onko kiukkusi pieni kuin käpy, keskikokoinen kuin kissa vai suuri kuin kerrostalo? Miten isosta, kerrostalon kokoisesta kiukusta saisi vähän pienemmän, jotta sen kanssa olisi helpompi olla?

Tunnekehoyhteyden vahvistaminen, toiminnallisuus ja luovuus tunnekasvatuksen ytimeen!

Ajatuksemme ja mielemme ovat ylikuormittuneita, koska ajatuksia ja järkeä yliarvostetaan. Tunnekasvatuksessa pitäisi päästä ajatusten ja keskustelun tasolta kokemuksellisuuteen, kehoon ja luovuuteen. Sen sijaan, että tunteista keskustellaan ja katsellaan erilaisia tunnekortteja ja tunnetaitokirjoja vain niistä jutellen, on tärkeää päästä kohti kehoa ja omaa ydintä, luovuutta ja toiminnallisuutta. Luova toiminta vahvistaa oikeaa aivopuoliskoa. Sitä tarvitsemme tässä maailmassa, joka arvostaa enemmän vasemman aivopuoliskon toimintaa, johon kuuluvat esim. kirjoittaminen, tiedon hallinta ja loogisuus.

Kaikki, mikä palauttaa yhteyttä kehoon ja hetkeen tässä ja nyt, on tärkeää. Samoin toimii kaikki se, mikä saa ajan unohtumaan. Vaikkapa maalaaminen ja musiikin mukaan liikkuminen voi saada ihmisen flow-tilaan, ajan unohtumaan ja luovuuden pintaan. Mitä paremmin olemme läsnä, sitä enemmän tietoisuutemme on oikeassa aivopuoliskossa ja sitä paremmin tunnemme olotilan kehossamme. Tietoisena eläminen lisää yhteyttä itseen ja kehoon ja tasapainottaa aivopuoliskojen toimintaa.

Haluaisitko luovia, toiminnallisia ja lapsen tunnekehoyhteyttä vahvistavia työkaluja lapsen tunnetaitojen tukemiseen? Kaipaatko toimivia ja helppoja tapoja vahvistaa lapsen kykyä tunnistaa, säädellä ja ilmaista omia tunteitaan? Tutustu e-oppaaseen Tunnepuuhat, johon on koottu sekä tietoiskuja tunnetaidoista että 15 toiminnallista ja luovaa ideaa lasten tunnetaitojen vahvistamiseen. Klikkaa ja lue lisää!

Lähteet:

Kadotettu yhteys. Löydä tunteesi voima (Susanna Purra)

Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen (Anne-Mari Jääskinen)

Mitä minussa tapahtuu juuri nyt? Keho kertoo tunteen ja antaa avaimia sen säätelyyn (Inkeri Meriluoto)

Avainsanat: tunteet, hyvinvointi, mindfulness, läsnäolo, koskettaminen