Kasvun Taian blogi

Aiheita

13.11.2018

Jaa kavereille:

Mitä tehdä, kun lapsi raivoaa?

Moni vanhempi miettii, mitä tehdä kun lapsi raivoaa. On vanhemmuuden haastavimpia hetkiä, kun oma lapsi huutaa ja raivoaa. Lapsen raivo herättää vanhemmassa tosi paljon omia tunteita ja koska tunteet tarttuvat, vanhempi helposti luiskahtaa sisään lapsen tunteeseen – ja alkaa raivota ja huutaa itsekin.

Silloin, kun aikuinen menee mukaan lapsen raivoon ja taantuu lapsen tasolle, hän ei ole enää lapsen kannalta turvallinen aikuinen.

Tuoko toimintasi turvaa vai uhkaa?

On hyvä miettiä raivaritilanteissa, tuoko toimintasi lapselle uhkaa vai turvaa. Turvaa lisää rauhallinen aikuinen, joka kestää lapsen raivarin ja joka pystyy sanoittamaan lapsen tunteita ja näkemään lapsen tunteiden ja tarpeiden taakse. Aikuisen tehtävä on säädellä lapsen kanssa tunteita ja ohjata lasta kohti myönteistä toimintaa.

Turvan kokemus auttaa lasta rauhoittumaan. Turvaa tuovat aikuisen rauhallinen olemus, lapsen koskettaminen (jos lapsi sen sallii) ja aikuisen oman hengityksen rauhoittaminen – tämä auttaa myös lasta rauhoittumaan. Ensin luodaan turva, sitten tulee empatian sanallinen osoittaminen lapsen tunteelle ja tarpeelle.

Kun lapsi on rauhallisempi, voit sanoittaa lapsen tunnetilaa: Vaikutat tosi pettyneeltä; ymmärrän sen täysin. Näen, että olet raivoissasi. Käytä empaattista ja myötätuntoista kuuntelua. Jos lapsi sanoo: Vihaan siskoani, älä sano: Et saa sanoa noin siskostasi, sinähän tykkäät hänestä vaan sano esimerkiksi: Et pidä siitä, kun sisko rikkoo rakentamasi tornin. Peilaa lapsen sanoja ja tunnetilaa. Pyri löytämään lapsen näkökulma tilanteeseen ja myös hänen toiminnan taustalla oleva tarve.

Uhkaa lapselle tuovat kiristäminen, uhkailu ja rangaistukset (jos et nyt siivoa leluja, laitan ne kaikki kassiin ja pois), eristäminen (esimerkiksi jäähyn käyttö tai lapsen laittaminen omaan huoneeseen yksin rauhoittumaan), lapselle huutaminen ja raivoaminen (eli taantuminen samalle tasolle lapsen kanssa) ja lapsen tunteen vähättely ja reipastumaan kehottaminen (mitä ihmettä sinä nyt tuollaisesta raivostut, reipastu nyt ja ole iso tyttö / poika).

Nämä uhkaa tuovat toimintatavat saattavat johtaa siihen, että lapsen raivari suurenee tai lapsi nielee tunteet sisälleen ja raivari laantuu mutta vihan tunne jää möykyksi lapsen sisälle. Pitkään käytettyinä nämä toimintatavat johtavat lapsen itsetunnon haurastumiseen.

Mikä on sinun tärkein tehtäväsi lapsen raivotessa?

Tärkeintä ja parasta, mitä voit tehdä lapsen raivarin hetkellä, on pysyä rauhallisena. Näin mallinnat lapsellesi rauhoittumista. Kun sinä aikuisena pysyt rauhallisena, se tuo lapselle turvaa ja sinun rauhallisuutesi tarttuu vähitellen lapseen.

Sinun on tärkeää saada tilaa ja taukoa ennen omaa reagointia. Tietoisen tauon ottaminen on vanhemmuuden tärkeimpiä taitoja, se ettet reagoi heti kun omat aivosi ovat alatiellä ja sumun peitossa, vaan vasta sitten, kun olet saanut itsesi rauhalliseksi ja aivosi taas ylätielle ja näin pystyt tietoisempaan reaktioon etkä toimi enää selkärangasta tulevan mallin varassa.

Vanhempana sinun on hyvä muistaa ja tiedostaa, että lapsesi seuraavat sinun malliasi ja esimerkkiäsi. Jos raivostut itse usein, voitko odottaa, että lapsesi oppii säätelemään tunteitaan ja että hänestä kasvaa aikuinen, jolla on hallussaan hyvät tunnetaidot?

Mitä merkitsisi lapsellesi ja koko perheellesi, että jatkossa olisit rauhallisempi vanhempi ja pystyisit tarjoamaan lapsellesi turvaa uhkan sijaan?

Jos olet kyllästynyt menettämään hermosi ja huutamaan lapsellesi ja et enää halua tuntea itseäsi huonoksi vanhemmaksi, minulla on ratkaisu juuri sinulle! Lapsesi ansaitsee turvallisen vanhemman, joka kestää hänen tunnekuohunsa. Verkkovalmennus Myrskyn sydän – kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit auttaa sinua kohti rauhallista ja lapselle turvaa tuovaa vanhemmuutta.

Lue lisää valmennuksesta ja ilmoittaudu mukaan!

Avainsanat: tunteet, vanhemmuus, koskettaminen, rauhoittuminen, tunnetaidot