Kasvun Taian blogi

Aiheita

12.10.2018

Jaa kavereille:

Miksi vanhemman on tärkeä kehittää omia mentalisaatiotaitoja?

Mitä ihmettä tuo lapsi oikein kiukuttelee?

Miksi lapsi tuolla tavalla kitisee, en vaan voi ymmärtää.

Miksi lapsi vitkuttelee juuri nyt, kun pitäisi lähteä päiväkotiin?

Yllä olevat lauseet kuvaavat sitä, että aikuisen on vaikea pysähtyä pohtimaan lapsen käyttäytymisen takana olevia asioita. Käyttäytymisen takana on aina tunne ja tunteen takana on aina tarve. Kitinän, kiukun ja vitkuttelun takana voi olla monenlaisia asioita, niin fyysisiä kuin henkisiäkin tarpeita. Lapsella saattaa olla nälkä, hän on kenties väsynyt ja ylikuormittunut, hän ehkä haluaa vanhempiensa huomiota ja yhteyttä vanhemman kanssa tai lapsi ei vaan pysty ja osaa juuri siinä tilanteessa käyttäytyä muulla tavalla.

Silloin kun ei jaksa tai osaa pohtia lapsen käyttäytymisen takana olevia asioita, kiukuttelu, kitinä tai vitkuttelu voi tuntua lapsen tahalliselta ilkeilyltä. Silloin on tärkeää pysähtyä lapsen äärelle ja pohtia juuri tätä lasta ja hänen kokemusmaailmaansa. Lapsen käyttäytyminen on aina kommunikaatiota. Aikuisen onkin tärkeä pysähtyä pohtimaan: mitä lapseni kertoo käytöksellään minulle?

Mitä tarkoitetaan mentalisaatiotaidoilla?

Mentalisaatio tarkoittaa kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa, kokemusta ja sitä, millaisia tunteita, ajatuksia ja tavoitteita ihmisten reaktioiden ja käyttäytymisen takana kulloinkin piilee. Se tarkoittaa nimen omaan pohtimista, ei tietämistä. Mentalisaatio on käyttäytymisen ymmärtämistä ja pohtimista pintaa syvemmälle. Mentalisaatioon liittyy utelias arvailu: mitä siellä toisen käyttäytymisen ja toiminnan taustalla on.

Kyky kuvitella, miltä toisesta tuntuu, on tärkeää omalle hyvinvoinnille. Hyvä mentalisaatiokyky auttaa esimerkiksi tunnistamaan paremmin omia tunnetiloja ja niiden vaikutusta toisiin sekä säätelemään tunteita. Kyky huomata, mitä toisen mielessä liikkuu tai mikä tunne tai ajatus itselle herää, on psyykkisen hyvinvoinnin yksi kulmakivi. Kun ymmärtää, mikä oma olotila on ja mistä se johtuu, voi pohtia, mikä ehkä auttaisi.

Mitä tekemistä mentalisaatiotaidoilla on vanhemmuuden kanssa?

Mentalisaatiotaito, mielenlukutaito, on erityisen tärkeää vanhemmille ja kaikille kasvattajille. Pieni lapsi ei osaa useinkaan suoraan kertoa, miltä hänestä tuntuu tai mitä hänen mielessään liikkuu. Lapsen oma mentalisaatiokyky on vasta kehittymässä, ja siihen hän tarvitsee aikuista, joka on hyväntahtoisen kiinnostunut hänen mielentilastaan.

Kun vanhempi kykenee pohtimaan lapsen mieltä, myös lapselle kehittyy hyvä mentalisaatiokyky. Jos taas lapsena ei opi uteliaasti tutkimaan omaa mieltä vanhempien ja kasvattajien kanssa, aikuisena voi tuntua siltä, että asiat vain tapahtuvat ilman, että niihin voi vaikuttaa. Lisäksi voi olla vaikea tunnistaa ja säädellä omia tunteita, jos ei ole niihiin tutustunut jo pienenä vanhemman kanssa.

Vanhemman hyvä mentalisaatiokyky helpottaa erilaisten pattitilanteiden ratkaisemista. Hyvä mentalisaatiokyky parantaa myös vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta ja koko perheen hyvinvointia. Siksi jokaisen vanhemman olisi hyvä kehittää omaa taitoaan asettua toisen asemaan.

Miten mentalisoiva asenne eroaa ei-mentalisoivasta?

Jos lapsi sanoo, että sänkyni alla on mörkö, minua pelottaa, en uskalla mennä nukkumaan, ei-mentalisoiva vanhempi saattaa todeta: Älä ole hölmö, ei siellä mitään mörköjä ole. Nyt pää tyynyyn. Mentalisoiva vanhempi saattaa todeta vaikkapa näin: Hmmm…onpa kurjaa, että sinua pelottaa niin paljon, ettet pysty nukkumaan. Mörköjä ei oikeasti ole olemassa, mutta silti ne voivat pelottaa paljon. Mikä sinua voisi auttaa tuohon pelotukseen? Sytytetäänkö yövalo?

Jos aikuinen toteaa lapselle sinä olet vihainen, se ei ole mentalisaatiota, koska se ei jätä väljyyttä ja varaa muunlaiseen tulkintaan. Aikuinen päättää oman tulkintansa perusteella lapsen tunteen ja uskoo oman tulkintansa olevan totta. Emme ikinä voi kuitenkaan tietää täysin varmaksi toisen tunteita ja ajatuksia. Siksi parempi tapa olisi sanoa esimerkiksi näin: Minusta näyttää, että sinä tunnet itsesi vihaiseksi tai Sinulla taitaa olla nyt aika iso tunne, oletko sinä vihainen, vai mikähän tunne se mahtaisi olla?

Aikuisena olemme sen varassa, millaiseksi mentalisaatiokykymme on kehittynyt varhaisissa suhteissamme omassa lapsuudessamme. Hyvä uutinen on se, että omaa mentalisaatiokykyä voi koko ajan kehittää. Mentalisaatiokykyjen kehittäminen lähtee siitä, että alkaa uteliaasti tutkia omaa mieltä ja toimintatapoja – sitä kautta oppii ymmärtämään myös lasta paremmin.

Millaiset mentalisaatiotaidot sinulla on? Onko sinun helppo vai vaikea ymmärtää omaa mieltäsi ja omia reagointitapojasi? Entä onko sinun helppo vai vaikea nähdä lapsen käyttäytymisen takana olevia tunteita ja tarpeita?

Lähteenä on käytetty Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky -koulutuksen aineistoa.

Avainsanat: tunteet, vanhemmuus, tarpeet