Lastenhuoneessa on pehmolelut, kirjat ja legot levällään. Lattialla ei ole yhtään kohtaa, mihin voisi astua jalalla ilman että astuu jonkin lelun päälle. Lastenhuoneen pöydällä on niin paljon kaikkea sälää, ettei pöydällä pysty tekemään mitään. Lisäksi lapsen ulkovaatteet lojuvat eteisen lattialla. Argh.
Tekisi mieli sanoa lapselle, että nyt laitan kaikki lelut jätesäkkiin ja vien ne pois, koska et osaa pitää tavaroistasi huolta. Tekisi mieli alkaa marttyyrimaisesti itse siivota koko lastenhuone ja heittää ainakin puolet leluista pois. Tekisi mieli pyöritellä silmiä ja huokailla, miksi tämä kaikki aina jää minun hoidettavakseni. Miksei kukaan muu tässä talossa tee yhtään mitään.
Mutta en tee niin. Sillä mikään näistä tavoista ei tue lapsen ajattelutaitoja, ei auta lasta yhteistyöhön eikä siihen, että hän oppisi hyviä ja toimivia siivousrutiineja.
Myönteiseen kasvatukseen kuuluu se, että käytetään menetelmiä, jotka tukevat lasta omatoimisuuteen, omien taitojen ja oman ajattelun kehittämiseen ja vastuun ottamiseen omasta toiminnasta. Ei ole tarkoitus, että aikuinen yksinvaltiaan tavoin määrittelee, mitä perheessä tapahtuu.
Tarkoitus ei ole, että aikuinen uhkailee lasta, että hän laittaa kaikki lelut sivuun, jos lapsi ei siivoa. Tällöin aikuinen päättää, miten toimitaan. Aikuinen tekee ratkaisun ja joko pakottaa tai lahjoo lapsen tottelemaan itseään. Kun niin tapahtuu, aikuinen tuntee itsensä voittajaksi ja lapsi tuntee kärsineensä tappion. Aikuisjohtoinen toimintatapa johtaa lapsen ja vanhemman etääntymiseen toisistaan ja pelkoon.
Tarkoitus ei sekään, että aikuinen siivoaa koko huoneen eikä lapsi tee itse mitään. Tällöin lapsi ei opi normaaliin elämään kuuluvia taitoja. Lisäksi tämä voi johtaa siihen, että aikuinen kokee itsensä marttyyriksi, kun joutuu aina siivoamaan itse eikä muut tee mitään.
Keskeiseksi asiaksi nousevat aikuisen kommunikointitaidot. Kuinka kommunikoit niin, ettet jyrää lasta vaan otat huomioon lapsesi tarpeet, tunteet ja ajatukset. Tarkoitus on se, että koko perhe osallistuu siivoamiseen ja vieläpä niin, että kaikkien tunteet ja tarpeet tulevat kuulluksi. Siihen auttaa minä-viestien käyttö ja molemmat voittavat -menetelmä, jossa lapsi otetaan mukaan ongelmanratkaisuun ja ideariiheen.
Molemmat voittavat -menetelmän tarkoituksena on ratkaista ristiriidat niin, että kummankaan osapuolen ei tarvitse hävitä, vaan molemmat osapuolet saavat tarpeensa tyydytetyksi. Lapsen osallistaminen ongelmanratkaisuun tuo näkyväksi hänen omia ajatuksiaan. Se osoittaa lapselle, että häntä ja hänen ajatuksiaan arvostetaan. Lapsen on myös helpompi sitoutua ratkaisuihin, joita hän on ollut itse pohtimassa.
Molemmat voittavat -menetelmä ei edellytä vallan käyttämistä, ei palkkioita eikä rangaistuksia. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa ihmiset tarvitsevat yhä enemmän vuorovaikutus- ja ajattelutaitoja ja lapsi ei opi niitä sillä, että aikuinen sanelee mitä tehdään. Lapset ovat taitavia luomaan ratkaisuja arjen tilanteisiin, kun heidät vain otetaan mukaan keskusteluun.
Lapselta kysyminen on tärkeää, sillä se laittaa liikkeelle
mielessä prosessin, joka etsii ratkaisuja. Mieli lähtee luomaan
uusia toimintatapoja ja uusia polkuja ajatuksiin. Sitä ei tapahdu
silloin, kun aikuinen määrittelee lapsen puolesta, miten lapsen
pitäisi toimia. Kun lapselta kysytään pienestä pitäen, he oppivat
ottamaan vastuuta ratkaisuistaan. Mitä sinä
ajattelet…
, Mikä ratkaisu toimisi sinun
mielestäsi…
, Mitä sinä toivoisit minulta tämän asian
suhteen…
, Miten voitaisiin tehdä tämä asia niin, että meillä
kaikilla olisi hyvä mieli…
Lue myös nämä kirjoitukseni:
Avainsanat: vuorovaikutus, kasvatus, myönteisiä keinoja kasvatukseen, tarpeet, tunteet