Ihan hirvee kiire. Taas viimeisenä hakemassa lasta päiväkodista ja punainen liikennevalo vielä hidastamassa. En ehdi mitään, kaikki menee päin seinää. Mitä ihmettä teen illalla ruuaksi, kotona ei taida olla taaskaan mitään valmiina. Villekään ei koskaan käy ruokakaupassa, kaikki on koko ajan minun vastuullani. Miten tästä elämästä tuli näin kiireistä ja rankkaa. Ja kännykkäkin kilahtaa koko ajan, viestejä tulee ja niihinkin pitäisi jossain vaiheesa reagoida. Ei ole todellista, taas punainen liikennevalo. Tästä ei tule mitään. Puuuuh. En kestä.
Automaattiset reaktiot, stressiajatukset ovat vallanneet mielen. Lienee tuttua aika monelle. Lapsiperheen arjessa on monesti tekemistä paljon ja aikaa vähän. Mistä saada helpotusta stressiin?
Ensimmäinen askel stressistä vapautumiseen on sen tiedostaminen. Stressireaktiot tapahtuvat yleensä itsestään ja tiedostamattomasti. Kun alamme tiedostaa, mitä meitä stressaavissa ja rasittavissa tilanteissa tapahtuu, pystymme muuttamaan tilannetta. Voimme näin vaikuttaa automaattisiin toimintatapoihimme. Meidän ei enää tarvitse reagoida samalla tavoin kuin ennen: taistellen tai paeten.
Jo stressin havaitseminen voi lieventää stressireaktiota. Emme aina voi vaikuttaa siihen, mitä ympärillämme tapahtuu, mutta meidän on mahdollista oppia säätelemään omia reaktioita tilanteisiin. Voimme vaikuttaa siihen, minkä verran nämä tilanteet tai asiat vievät voimiamme tai vaikuttavat hyvinvointiimme.
On tärkeää oppia tuntemaan itsensä ja omat reaktionsa stressiin. Kun oppii säätelemään omia reaktioitaan esimerkiksi mindfulness-harjoitteita hyödyntämällä, pystyy paremmin palauttamaan elimistön normaaliin tilaan arjessa. Mindfulnessin avulla voi kehittää kykyä havainnoida ja oivaltaa omaa kehoa, ajatuksia ja tunteita, jolloin on helpompi tunnistaa erityisesti kuviteltuja stressitekijöitä ja niiden laukaisemia käyttäytymismalleja.
Huomaan olevani taas liukumassa kiire- ja paniikkiajatteluun. Otanpa yhteyden kehoon ja hengitykseeni. Hengitän muutaman kerran syvään vatsaan asti ja puhallan pitkän ja rauhallisen uloshengityksen. Minulla on nyt sellainen ajatus, että olen menettämässä kaiken kontrollin. Ei se nyt ihan niin ole. Ehdin hakea lapsen ennen kuin päiväkoti sulkeutuu. Ja jos jään vielä jumiin seuraaviin liikennevaloihin, voin soittaa päiväkotiin ja kertoa, että tulen pari minuuttia myöhässä. Ja kotonahan on porkkanoita ja perunoita, saan tehtyä niistä kasvissosekeiton. Minun ei tarvitse reagoida jokaiseen kännykän viestiin heti, riittää, että vastaan niihin taas huomenna työaikaan. Olo tuntuukin nyt paljon rauhallisemmalta.
Stressaavassa tilanteessa on tärkeää siirtyä automaattiohjauksesta olemisen tilaan. Kannattaa keskittyä hetkeksi hengittämiseen. Erityisesti uloshengitystä kannattaa pidentää, se auttaa parasympaattista hermostoa rauhoittumaan. Kun olet rauhoittanut kehoasi, myös mielesti alkaa rauhoittua.
Vakaasta paikasta käsin voit kysyä itseltäsi: Mitä minun
olisi viisainta tehdä juuri nyt?
Sinulla on valta valita
stressireaktio tai tietoinen reaktio. Stressaavissa
tilanteissa rauhoita oloasi suhtautumalla itseesi hyväntahtoisesti ja
lohduttamalla itseäsi stressin keskellä. Ole myötätuntoinen ja
armollinen itsellesi.
Mitkä tilanteet sinä koet stressaavina? Mistä sinä saat helpotusta stressiin?
Mitäpä, jos et enää olisi stressaantunut vaan hyvinvoiva ja jaksava. Voimavaroja vanhemmuuteen -verkkovalmennus auttaa sinua kohti hyvinvoivaa vanhemmuutta. Klikkaa ja lue lisää!
Avainsanat: mindfulness, myötätunto