Kasvun Taian blogi

Aiheita

23.1.2018

Jaa kavereille:

Myönteisten kasvatuskeinojen hyötyjä

Veikolla on mennyt kokeet viime aikoina vähän huonosti, alta oman tason. Vanhemmat miettivät, millä kannustavat Veikkoa opiskelemaan. Pitäisikö antaa rahaa palkkioksi tai luvata uusi kännykkä?

Hillalla on haasteita siirtyä paikasta toiseen. Päiväkodista ei huvittaisi lähteä kotiin ja kaverin luonakin on aina niin kivat leikit, ettei sieltä malttaisi lähteä pois. Hillan vanhemmat ovat käyttäneet rusinapalkitsemista saadakseen Hillan toimimaan, kuten he toivovat. Nyt he ovat huomanneet, ettei pelkät rusinat enää riitä vaan Hilla haluaakin nyt leluja tai muita isompia palkintoja. Kotona Hilla ei halua siivota leluja, silloin vanhemmat ovat laittaneet Hillan suosikkilelut kaappiin muutamaksi päiväksi.

Sekä Veikon että Hillan vanhemmat pysähtyvät hetkeksi pohtimaan. Mitä nämä keinot opettavat lapsille? He haluaisivat kasvattaa lapsensa myönteisillä keinoilla, ilman uhkaamista, lahjomista ja kiristämistä. Mitä se opettaa lapsille, että heitä palkitaan rusinoilla tai rahalla tai heitä uhkaillaan lelujen menettämisellä? Mitä taitoja lapset oppivat näiden keinojen kautta?

Mitä tarkoitetaan myönteisillä kasvatuskeinoilla?

Myönteiset kasvatuskeinot perustuvat lasta arvostavaan kohtaamiseen. Myönteinen kasvatus on lapsilähtöistä ja lempeää ohjausta, kuten hyvän huomaamista lapsessa ja perhe-elämässä, selkeää viestintää, lapsen tunteiden ja tarpeiden tunnistamista ja niihin rauhallista vastaamista. Aikuinen suhtautuu lapseen empaattisesti ja kykenee näkemään lapsen toiminnan takana olevat tunteet ja tarpeet ja tavoittamaan lapsen näkökulman tilanteeseen.

Kaikki lähtee siitä, että aikuinen muuttaa omaa toimintaansa ja omaa käytöstään.

Keskeistä on lapsen sisäisen motivaation ruokkiminen eli ei lähdetä kasvattamaan lasta ulkoisten motivaattoreiden kautta. Se, että lasta palkitaan rusinoilla, rahalla tai uudella kännykällä tai uhataan laittaa lapsen lelut tai kännykkä pois käytöstä kahdeksi päiväksi, ei tue lapsen sisäistä motivaatiota. Ulkoiset motivaatiokeinot eivät ole pitkäjänteisiä kasvatustapoja vaan tuovat ehkä hetkellisen helpotuksen tilanteeseen.

Myönteiset kasvatuskeinot vaativat aikuiselta enemmän kuin esimerkiksi palkitseminen, rankaiseminen ja uhkailu. Perinteiset kasvatuskeinot perustuvat siihen, että aikuinen hallitsee ja aikuinen saa lapsen tottelemaan käyttämällä esimerkiksi lapsen manipulointia ja erilaisia palkitsemis- tai uhkailukenoja (Koska et auttanut lelujen siivoamisessa, laitan kaikki suosikkilelusi piiloon ja saat ne takaisin kun taas käyttäydyt kunnolla). Nämä toimintatavat saattavat tuoda hetkellistä helpotusta tilanteeseen, mutta ne eivät ole pitkän tähtäimen keinoja eivätkä opeta lapselle niitä taitoja, joita hän tarvitsee elämässään.

Taitoja elämää varten

Kasvatuksen tavoitteena on opettaa lapselle taitoja elämää varten. Tunnetaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, vuorovaikutustaitoja, kykyä kriittisyyteen ja omaan ajatteluun. Opettavatko perinteiset keinot lahjonta, uhkailu ja kiristäminen näitä taitoja? Eivät.

Lasten kanssa käytetään usein uhkailua, lahjontaa ja kiristämistä, mutta kuinka moni meistä aikuisista viihtyisi työpaikassa tai kaverisuhteissa, jossa käytettäisiin vastaavia keinoja? Lapsi ei opi mitään rakentavaa noiden toimintatapojen kautta.

On hyvä tiedostaa, että lapsi helposti alkaa käyttää kaverisuhteissaan samoja keinoja, joita hänen kanssaan käytetään kotona. Haluatko sinä, että lapsi lahjoo omia kavereitaan tai uhkailee heitä?

Myönteisten kasvatuskeinojen käyttö tukee lapsen kasvua tasapainoiseksi nuoreksi ja aikuiseksi. Lapsi saa vahvan itsetunnon ja oppii itse ajattelemaan ja pohtimaan asioita. Hän saa hyvät tunnetaidot. Lapsi saa vuorovaikutus- ja tunnetaitoja ja työkaluja koko elämäänsä varten.

Myönteisten kasvatuskeinojen käyttö on aikuiselle vaativampaa kuin perinteinen palkitsemis–rankaisemis-tyyli ja vaatii aikuisen omien vuorovaikutus- ja tunnetaitojen parantamista. Pitkällä tähtäimellä myönteiset kasvatuskeinot antavat lapselle sekä elämisen taitoja että auttavat aikuista luomaan hyvän ja lämpimän suhteen lapsen kanssa.

Samat keinot kantavat ikävaiheesta toiseen

Kun omat kasvatusmenetelmät perustuvat lasta arvostavaan ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja tunnetaitoiseen vanhemmuuteen, silloin ei tarvita ikävaiheesta toiseen vaihtuvia keinoja. Kun hallitsee minä-viestintää, empaattista ja aktiivista kuuntelua, tunnetaitojen tukemista ja pystyy itse säätelemään omia tunteitaan ja pysymään rauhallisena vuorovaikutustilanteissa, ei tarvitse erikseen miettiä, mikä keino toimii taaperon, leikki-ikäisen tai koululaisen kanssa.

Keskeistä on lapsen näkökulman tavoittaminen, kyky asettua lapsen asemaan tilanteessa ja kyky nähdä käytöksen takana oleva tunne ja tarve. Kun nämä pystyy löytämään ja sanoittamaan, tilanne lähtee monesti ratkeamaan automaattisesti, ilman vastakkainasetteluja.

Oletko sinä kyllästynyt lapsen palkitsemiseen, manipulointiin, jankuttamiseen ja uhkailemiseen?

Tule mukaan Myönteisiä keinoja kasvatukseen -verkkovalmennukseen. Olen jo ratkaissut nämä ongelmat puolestasi. Myönteisiä keinoja kasvatukseen -verkkovalmennus ohjaa lasta arvostavaan ja empaattiseen kohtaamiseen. Se antaa muita keinoja kuin uhkailu, palkitseminen, rankaiseminen ja kiristäminen. Valmennus vie sinut pintaa syvemmälle tarkastelemaan omia toimintatapojasi ja tekemään muutoksia niihin.

Avainsanat: vanhemmuus, tunteet, vuorovaikutus, tarpeet, tunnetaidot, myönteisiä keinoja kasvatukseen