Miten saada lapsi tottelemaan
on yksi suurimmista
kysymyksistä, mitä vanhemmat pohtivat. Vanhemmat haluavat, että lapsi
tottelisi ilman että samasta asiasta pitää sanoa monta kertaa. Mitä
totteleminen on? Millaisia ajatuksia totteleminen sinussa herättää?
Ajattelen, ettei lapsen tarvitse aina totella. Lähden kasvatuksessa siitä, että lapsi saisi työkaluja oman ajattelun kehittymiseen ja oppisi miettimään tilanteita. Ajattelen, että aikuisen tehtävä on opettaa lapselle uusia ongelmanratkaisutaitoja ja antaa lapselle välineitä tunteiden hallintaan. On myös tärkeää, että aikuinen oppisi näkemään, mitä lapsen ns. tottelemattomuuden takana on. Sillä myös aikuisen oletukset siitä, että lapsen pitäisi aina totella, ovat monesti aika pöhköjä. Myös lapsella on oikeus tulla kuulluksi. Lapset ovat lapsia, heidän kuuluu saada käyttäytyä kuten lapset.
Miksi haluat, että lapsesi tottelee sinua? Siksi, että sanot niin? Mietitkö, mitä se kertoo sinusta vanhempana, jos lapsesi ei tottele sinua?
On hyvä kuunnella itseään eri tilanteissa ja miettiä, onko se sinun oma äänesi, joka siellä taustalla puhuu, vai puhutko nyt samalla äänellä ja teetkö samalla tavoin kuin vanhempasi ovat tehneet.
Miksi kyseinen asia on sinulle on niin tärkeää, että haluat itse riidellä esim. siitä, että lähdette puistosta pois tunnin päästä tai että läksyt pitää tehdä heti koulun jälkeen? Kyseenalaista omaa ajatteluasi! Mieti ja etsi perusteluja!
Monet meistä tämän päivän vanhemmista on kasvatettu auktoriteetilla, vallalla ja pelolla ja tämä saattaa näkyä myös ajatuksissa tottelemisen suhteen. Haluatko itse toimia kasvattajana samalla tavoin kuin omat vanhempasi? Mitä hyvää omien vanhempiesi kasvatustavoissa oli, mitä haluat tehdä eri tavoin?
Sen sijaan, että odottaa lapselta tottelua joka tilanteessa, on hyödyllisempää pohtia seuraavia kysymyksiä:
Mielestäni kysymyksen miten saada lapsi tottelemaan
sijasta
olisi parempi kysyä, miten saan lapseni kuuntelemaan tai miten
voimme toimia paremmin yhteistyössä.
Jos haluat, että lapsesi kuuntelee sinua, kuuntele myös lasta. Jotta lapsesi voisi kunnioittaa sinua, sinun tulee kunnioittaa häntä. Silloin kun viestität, että lapsen tunteet, toiveet, tarpeet ja ajatukset ovat tärkeitä silloinkin, kun olet eri mieltä, osoitat kunnioitusta lasta kohtaan. Mene lapsen tasolle puhuessasi hänelle, puhu empaattisella äänellä ja ennakoi tilanteita.
Mitä enemmän lapsi näkee hyvää itsessään sinun silmiesi ja sanojesi
kautta, sitä yhteistyöhaluisempi hän on. Päivässä on tärkeää olla
mahdollisimman paljon hyvän huomaamista, lapsen vahvuuksien
sanoittamista ja lapsen kehumista. On hyvä miettiä myös omaa
puhetapaansa. On parempi sanoa esimerkiksi kävele rauhallisesti
kuin
älä juokse
. Näin lapsi tietää, mitä sinä toivot hänen
tekevän.
Minä-viestien käyttö on aina tehokkaampaa kuin sinä-viestit.
Minä-viesteillä tarkoitetaan rakentavaa tapaa kertoa omista tunteista
ja tarpeista, minä-muodossa. Sinä-viestit ovat viestejä, joissa
kerromme toisesta jotain, usein kriittisesti ja syytellen. Mieti,
mikä ero on sanoa puolisollesi: Sinä olet taas unohtanut laittaa
pyykit kuivumaan
tai Minua harmittaa se, että pyykit haisevat
pahalta kun ne ovat olleet pitkään pyykinpesukoneessa
.
Aikuisen on tärkeä pysyä rauhallisena, vaikka lapsi tekisi eri tavoin kuin itse toivot. Jos itse huudat, hermoilet ja tiuskit, et voi odottaa lapseltasi hyvää ja mallikelpoista käytöstä. Pidä huoli omasta hyvinvoinnistasi, jotta jaksat kasvatustilanteissa lapsen kanssa. Opettele ottamaan tauko ennen reagointia. Hengitä muutama kerta syvään. Tunne myötätuntoa itseäsi ja lastasi kohtaan.
Kysy lapselta, miksei hän halua tehdä kuten haluat. Kuuntele perusteluja, älä vaadi tottelemista. Suhtaudu empaattisesti lapsen perusteluihin. Perustelujen kuunteleminen ei kuitenkaan tarkoita, että tehtäisiin kuten lapsi tahtoo. Aina ei voi toimia lapsen tahdon mukaan, mutta lapsella on näin mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada mielipiteensä esille.
Kun haluat saada lapsen toimimaan, kuten toivoisit, perustele pyyntösi. Kerro, miksi juuri tämän taidon oppiminen tai asian tekeminen on hänelle tärkeää. Lapsen on helpompi noudattaa ohjeita, kun hän ymmärtää niiden merkityksen.
Millaisia lapsia sinä haluat kasvattaa? Tottelevaisia ja auktoriteettiuskoisia, jotka tekevät aina kuten joku toinen sanoo? Vai haluatko kasvattaa lapsia, jotka ovat itsenäisesti ajattelevia, kuuntelevia, kriittisiä ja osaavat ratkaista ongelmia?
Voit lukea myös seuraavat kirjoitukseni:
Avainsanat: vanhemmuus, tunteet, tunnetaidot, hyvinvointi, vuorovaikutus, tarpeet, kasvatus, vahvuudet