Kasvun Taian blogi

Aiheita

13.6.2016
Jaa kavereille:

Tunnevastuullinen vanhemmuus

Perhe meren rannassa

Lapset opettelevat tunnetaitoja ja tunteiden säätelyä, ja tunteet helposti kuohuvat yli. Tunnetaitoja harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa ja vanhemmat ja muut aikuiset toimivat malleina. Jos itse toimii jatkuvasti helposti ärsyyntyvänä raivohärkänä, on ehkä paras pysähtyä ja tutkailla itseään.

Vastuun ottaminen omista tunteista ja reagointitavoista

Jokainen on vastuussa omasta elämästään ja voi valita suhtautumis- ja reagointitapansa kaikkeen tapahtuvaan. Tämä on tärkeää ymmärtää oman itsensä, oman vanhemmuutensa ja omien lastensa kannalta. Vastuun ottaminen omista tunteista tarkoittaa sitä, että jokainen valitsee itse sen, mitä tunnetta ruokkii eikä kukaan toinen voi saada toista esimerkiksi suuttumaan. On minun valintani, tiuskaisenko lapselleni takaisin hänen ollessaan ärtynyt vai rauhoitanko itseni ja valitsen tietoisemman toimintatavan enkä sitä selkärangasta tulevaa. On oma valintani, miten tilanteeseen suhtaudun ja näin ollen olen vastuussa omista tunteistani. Lapsi ei ole vastuussa siitä, jos minä ärsyynnyn hänen vitkutellessaan eteisessä ja huudan hänelle. Tietoinen vanhempi osaa tunnistaa omat tunteensa ja lapsen tunteet ja miettiä rakentavia, tilanteeseen sopivia toimintatapoja. Tietoinen vanhempi osaa myös pyytää anteeksi, jos omat tunteet joskus vyöryvät yli vaikkapa väsymyksen takia.

Voi tuntua vaikealta uskoa, ettei toinen ihminen ole syypää sinun tunteisiisi. Sinun tunteesi johtuvat omasta tulkinnastasi eli merkityksestä, jonka annat toisen ihmisen käytökselle. Tämä juontaa usein juurensa menneisyytesi kokemuksiin eli siihen, miten olet tulkinnut menneet tapahtumat. Toinen ihminen ei ole vastuussa tunteistasi, vaikka hänen käytöksensä voikin nostattaa sinussa sinun omia tunteitasi. Ärsyyntymistä, vihaa, häpeää. On sinun oma valintasi miten käsittelet itsessäsi näitä tunteita. Lapsen ei ole hyvä toimia sinun tunteittesi likasankona.

Mindfulnessin hyödyt

Mindfulness on yksi keino tutustua omiin tunteisiin, ja se on myös hyvä keino itsensä rauhoittamiseen. Kun pystyy ärsyyntymisen hetkellä pitämään muutaman sekunnin tauon, pystyy yleensä löytämään järkevämmän toimintatavan kuin vaikkapa lapselle huutaminen ja hänen syyttäminen omista vihan tunteista. Itse voi valita joko automaattisen reaktion ja jatkaa samalla mallilla tai voi päättää tehdä toisin ja tarkastella selkeämmin omaa reaktiota. Hyvä kysymys oman toimintatavan miettimiseksi on: Mitä lapseni tarvitsee minulta eniten juuri nyt?

Avainsanat: mindfulness, tunteet, vanhemmuus