Kasvun Taian blogi

Aiheita

5.8.2015
Jaa kavereille:

Mikä on unikoulu? Millaisia unikouluja on olemassa?

Mikä on unikoulu? Milloin unikoulun voi pitää? Mitä ennen unikoulua pitäisi huomioida? Millaisia unikouluja on olemassa?

Nimitystä unikoulu käytetään silloin, kun pyritään tietoisesti rytmittämään lapsen unta. Sana koulu viittaa siihen, että lapsi oppii uusia taitoja, mutta myös vanhemmat saavat mahdollisuuden kasvaa vanhempina ja samalla oppia uusia tapoja tukea kehittyvää lastaan.

Lapsen unikouluun liittyen on monenlaisia käsityksiä, sekä puolesta että vastaan. Äärimmäisin toteutusmuoto on huudatusunikoulu, jossa lapsi laitetaan sänkyyn yksin koko yöksi itkemään eikä hänen itkuunsa vastata millään tavoin. Unikoulun huono maine perustuu juuri tähän ajatukseen, että lapsi itkee yksin omassa huoneessaan, omassa sängyssään eivätkä vanhemmat tee mitään. Mielestäni keskeistä on arvioida unikoulun toteutustapaa. Unikouluja on paljon erilaisia eikä unikoulu automaattisesti tarkoita sitä, että lapsi itkee hysteerisesti tai että lasta ei voisi edelleen nukuttaa esim. perhepedissä (jos perhe niin haluaa).

Unikouluja on erilaisia. On hyvä valita sellainen menetelmä, joka sopii parhaiten omiin käsityksiin ja ajatuksiin. Tunnettuja unikoulumenetelmiä ovat esimerkiksi tassuttelu, pistäytymisunikoulu, positiivisten rutiinien menetelmä, Pantleyn pehmeä matka höyhensaarille, Tracy Hoggin unikoulu, Gordonin lempeä unikoulu perhepedissä nukkuville ja tuoliunikoulu. Osa unikouluista perustuu siihen, että lasta käydään aika ajoin rauhoittelemassa (esim. pistäytymisunikoulu), osa siihen, että aikuisen läsnäoloa vähitellen vähennetään tai häivytetään (esim. tassuttelu-unikoulu). Osa menetelmistä on vieläkin lempeämpiä, ilman kyyneleitä-metodeja (kuten Pantley ja Gordon). Tosin kokemukseni mukaan niissäkin lapsi saattaa jonkin verran protestoida ja itkeä. Samaa menetelmää on hyvä kokeilla ainakin viikko ennen kuin tekee johtopäätöksen, ettei se toimi. Parin illan kokeilu jää vain kokeiluksi, josta lapsi ei ehdi oppia mitään.

Mieti oletko itse valmis unikouluun ja myös onko lapsesi siihen valmis. Jos epäilet omaa valmiuttasi, ei ehkä ole vielä oikea aika unikoululle. Unikoulun ajan aikuisen pitäisi jaksaa olla rauhallinen, johdonmukainen ja kärsivällinen.

Useimmiten unikoulun tavoitteena on se, että lapsi oppii nukahtamaan itsekseen ja pystyy jatkamaan unia ilman vanhempien apua havahtuessaan yöllä hereille. Toki vanhemmat asettavat omat tavoitteensa unikoululle. Jossain perheessä voidaan lähteä siitä, että lapsi opetetaan ensin nukahtamaan itsekseen sänkyyn ja vasta myöhemmin vieroitetaan lapsi yösyötöistä.

Ennen unikoulua olisi hyvä tarkistaa, ettei lapsen yöheräily johdu esimerkiksi korvatulehduksesta tai allergioista. Jos on tarkoitus vieroittaa yösyötöistä, olisi lapsen oltava yli puolivuotias ja kiinteitä ruokia pitäisi olla useampi päivän aikana. Toki ennen puolta vuotta voi alkaa jo harjoitella esim. lapsen itsesäätelyn tukemista; sitä että lapsi oppisi vähitellen rauhoittamaan itse itsensä uneen. Uutta nukahtamistapaa on hyvä harjoitella pikku hiljaa ja lempeästi, ei väkisin runnoen. Jos vauva on tottunut nukahtamaan rinnalle tai pullolle, voi vähitellen kokeilla sitä, ettei anna vauvan nukahtaa imemiseen vaan lyhentää vähitellen imetyksen tai pulloruokinnan kestoa ja auttaa vauvaa uneen esimerkiksi taputtelun ja unilauseiden avulla.

Hyvin toteutettu lempeä unikoulu ei vahingoita lasta ja se voi auttaa vanhempia jaksamaan arjessaan paremmin. Kun koko perhe nukkuu hyvin, on sillä positiivinen vaikutus mielialaan, hyvinvointiin, lapsen kasvuun ja kehitykseen, parisuhteeseen ja lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutussuhteeseen.

Tutustu verkkovalmennukseen Yökukkujasta nukkujaksi – tukea unikoulun toteuttamiseen.

Avainsanat: unikoulu, Pantleyn pehmeä matka höyhensaarille, tassuttelu, perhepeti, pistäytymisunikoulu, unikouluohjaus